Moi.
Olen 13 vuotias poika, ja minulla on iso ongelma. Olen hyvä koulussa (keskiarvo 9.7), minulla ei ole mitään sairauksia, olen terve.
Pituultani 173 cm ja painoa 60 kg. En ole ylipainonen, olen hyvä kuntoinen, ja. En ole ollenkaan lihava, enkä halu olla mitenkään itserakas, mutta tuo on lihasta tuo paino. En ole koskaan ollut ylipainoinen. Käyn treeneissä 3 kertaa viikossa, venyttelen ja lihaskuntoilen lähes joka päivä.
ONGELMANI on siis,
kaikki perheeni menee nukkumaan ja minä vain makaan sängyllä. En saa unta yhtään mitenkään. Minulla ei ole yhtään mitään masennusta, mutta mietin koko ajan tulevaisuuttani.
En usko että syy on mietiskely.
En pysty myös nukkumaan aikasin. Menin kerran yheksältä, makasin sängyssä yhteen yöhön asti, vasta nukahdin. Eli 4 tuntia makasin sängyssä.
Mikä voi auttaa tähän? Menen yleensä nukkumaan kaheltatoista yöllä tai yheltä, VAIKKA EN HALUA. Ja herään kuudelta. Nukun välillä 5 tuntia ja parhaimmillaan 7 tuntia.
Tämä häiritsee minua, en pysty myös syömään aamulla mitään.
Pliis voiko joku antaa vinkkejä! Kiitos sydämeni pohjalta jo etukäteen!
Terveisin,
Poika joka haluaa elää hyvin.
Unettomuus
13 vuotiaalla?
10478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jotain rauhoittavaa musiikkia, kuten feng-shuita.
Juotko kahvia, kokista, energiajuomia tai syötkö paljon sokeria tai suklaata? Nämä vaikeuttavat unensaantia. Teineillä hormoonit hyrrää sitä vauhtia, että elämä voi mennä sekaisin. ;) Myös stressi voi aiheuttaa unettomuutta. Stressaako tulevaisuus sinua? Se voisi selittää liian aikaisen heräämisenkin. Monesti myös tottuu heräämään tiettyyn aikaan, jos on aikaisemmin siihen aikaan herännyt.
No sressaan tosi paljon jo pienenä. Olen - Oppilaskunta hallituksen puheenjohtaja - Ja tulossa monia tapahtumia koulussa. - Kouluni lehden päätoimittaja - Harrastukset 3 kertaa vk. - Opiskelen tosi paljon. - Mietin tulevaisuuttan lähes koko ajan. - Siivoan useasti myös huonettani. - Harjoittelen kokeisiin myös tosi paljon, herään joskus puoli kuudelta lukemaan. - Ja paljon muuta sellaista pientä stressiä. Ja näistä en pysty luopumaan. Ja kun nukun sängyssä, yritän olla ajattelematta näitä. En juo kahvia, joskus kokista, harvoin energiajuomaa, sokeria paljon... sekä suklaata. Minulla on suklaariippuvuus. Voiko siis suklaan ja sokerin vähdentäminen auttaa? Kiitos.
teobromiinia, joka on eräs kofeiinin muoto, sitä syntyy myös kofeiinista aineenvaihduntatuotteena. Se saattaa aiheuttaa samanlaisia vaikutuksia kuin kofeiini, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, unettomuutta jne. Kofeiinit aiheuttavat riippuvuuden muutamassa vuorokaudessa ja jotkut ragoivat siihen paljon herkemmin kuin toiset. Kofeiinit toimivat stressihormonitasoa nostamalla, kofeiinipitoiset juomat ovat siis keholle ja aivoille nestemäistä stressiä. Kofeiini aiheuttaa myös aivovaurioita, mutta enemmistöllä nämä vauriot eivät aiheuta oireilua. Vauriot aiheutuvat stressihormonien kautta, niiden kohonnut taso kiihdyttää aivojen normaalia solukuolemaa ja se kohdistuu hippokampukseen, koska kofeiini estää tämn alueen soluja uudistumasta. Hippokampuksen vauriot ovat yleisiä masennuspotilailla. Sokeria ei kannattaisi käyttää ollenkaan, ihminen saa tarvitsemansa sokerin ravinnosta, teollisuussokeri on elimistölle myrkkyä, piristävää huumetta. Olen ollut sokeritehtaalla töissä ja tiedän miten sokeria valmistetaan, siihen loppui oma sokeri käyttöni. 15 minuutin kevyt jooga ennen nukkumaanmenoa auttaa nukahtamiseen puhtaasti ja turvallisesti, se kohottaa myös tutkitusti aivojen rauhoittavien välittäjäaineitten määrää.
Kiitos, kun jaksoit vaivatua kirjoittamaan. Taidan nyt lopettaa tai ainakin vähentää huomattavasti sokerin ja suklaan syömistä. Ja minkälaista joogaa tarkoitat?
sitten kehittelin oman rentoutussysteemin. Mene makuulle selällesi, jalat hieman haara-asennossa ja rentoudu täysin. Sitten jänität lihaksiasi mahdollisimman pienissä ryhmissä ja rentoutat samantien. Kun käy läpi koko kehon lihaksiston, tämä rauhoittaa aivotoimintaa. Minulla on eräs, nimenomaan nukahtamista varten suunniteltu tekniikka, mutta taidan kirjoittaa sen blogiini, se vaatii hieman selittämistä.
Olet vielä lapsi, mutta vaikuttaa, että vaadit itseltäsi kovin paljon tai sitten koet, että sinulta vaaditaan, olet hyvä vain, kun saavutat kaikkea tai jotain erityistä. On kuin tavallinen ei riittäisi sinulle. Mistä nuo ajatukset ovat tulleet päähäsi? Koetko, että vanhempasi hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet, vaikka todistuksesi keskiarvo olisi 6, vai hyväksyvätkö he sinut vain, kun olet täydellinen? Ei lasten kuulu olla stressaantuneita. Tiedän sen, sillä olen kuuden lapsen äiti. Minulla moni asia elämässäni on mennyt "väärin" ja olen koettanut toimia omassa perheessäni niin, etten toista niitä pahoja asioita, joita itse jouduin kokemaan. Usein olen ajatellut "noin ei saa tapahtua lapsilleni, tuota asiaa ei saa tapahtua heille". Pystytkö rauhoittumaan? Mitä ajattelet, kun odotat unen tuloa? Ei sinun tarvitse minulle vastata. Riittää, että ajattelet näitä kysymyksiä. Onko vanhemmillasi aikaa sinulle? Voitteko vain nauttia olemisesta ja toistenne seurasta ja läsnäolosta? Voin kertoa, että lapsillani ei ole noin hyvää keskiarvoa eikä heillä ole hienoja harrastuksia. He oikeastaan luovat itse omat harrastuksensa. Asumme maalla pienessä kylässä kaukana kaikesta. Meillä on epäsiistiä ja lasten tavaroita ja leluja ja kaikkea mahdollista esillä. Välillä siivoamme yhdessä ja sitten taas vähitellen tulee epäjärjestys. Olen ajatellut, että lapsillamme tulee olla turvallinen ja hyväksyvä koti, ei sellainen, joka hyväksyy heidät joidenkin kohtuuttomien vaatimusten jälkeen. Lapset eivät saa joutua elämään pelossa ja epävarmuudessa. Rikkauskaan ei ole onnellisuuden ja turvan tae. Tärkeintä ovat hyväksyvät ja rakastavat vanhemmat, myös sinun kodissasi.
Ota huomioon, että vastaat 13-vuotiaalle lapselle. Hänen vanhempansa ovat vastuussa hänen hyvinvoinnistaan. Ymmärrän, että joitakin ihmisiä kofeiini voi haitata paljonkin. Itse en juo kahvia tai kolajuomia. Masennukseni tai dissosiaatiohäiriöni eivät ole lainkaan kofeiininkäytön seurausta, vaan paljon pahemmista asioista johtuvia, mutta eivät mistään ruoka- tai nautintoaineista peräsin. 13-vuotiasta lasta pitää auttaa aivan läsnäollessa ja konkreettisesti. Pelkät ohjeet eivät riitä. Tuo rentoutusharjoitus on erittäin hyvä, mutta voi kestää useita kuukausia päivittäin harjoiteltuna, että oppii rentoutumaan kunnolla. Se voi vaatia myös terapeutin ohjausta, ei vain itsenäistä harjoittelua. Lapsen pitää voida nukkua jo tänään tai mahdollisimman pian kuitenkin, ei vasta kuukausien kuluttua.
heti ensimmäisellä kerralla, enkä käyttänyt siihen kuin 10-15 minuuttia. Ei joogassa ole kyse osaamisesta, vaan aivotoiminnan tilannekuvan muuttamisesta. Ilmiö on periaatteessa sama kuin EMDR-silmänliiketerapiassa ja EFT-terapiassa, tai missä tahansa sellaisessa aktiviteetissa, joka häiritsee aivoja siten, että stressihormoneja lisäävät prosessit katkeavat ja rauhoittavia välittäjäaineita kohottavat prosessit tehostuvat. Toki minä ymmärrän puhuvani alaikäisen kanssa ja siksi onkin tärkeää pyrkiä opettamaan, että ei ole mitään yhtä tapaa, joka sopii kaikille tai olisi paras, vaan jokaiselle pitää räätälöidä oma ratkaisu yksilöllisten ominaisuuksien ja muiden tilanteeseen vaikuttavien seikkojen, kuten päihteiden käytön suhteen. Minun mielestäni on järkevää karsia ensin pois sellaiset ulkoiset tekijät, jotka olemassaolevan tiedon perusteella aiheuttavat ongelmia, kuten kofeiini. Sitten on varmistettava aivojen ravinnonsaanti, tarvittaessa lisäravinteilla. On myös olemassa useita luonnosta peräisin olevia, nukahtamista helpottavia aineita, joiden teho ja turvallisuus tunnetaan hyvin, itse kokeilisin niitä ennen synteettisiä lääkkeitä, jotka ovat yleensä ainoa vaihtoehto jos lähdetään hakemaan apua lääkäriltä. Vasta jos unettomuus on niin paha, että jooga tai mikään muu ei auta, tulee synteettisen kemian vuoro, koska niiden käyttöön liittyy aina huomattavia riskejä, joista suurin osa saattaa ilmaantua vasta vuosien kuluttua jos käyttöä jatkuu pitkään. Olen itse kärsinyt nukahtamisongelmista lapsesta saakka, mutta en ole koskaan edes harkinnut unilääkkeitä, koska olen seurannut isäni vuosikymmeniä kestänyttä kierrettä niiden kanssa. Kehitin oman konstini joogan perusteella ja sen opittuani, minun ei ole tarvinnut tehdä enää mitään nukahtamisen eteen. Aivoni oppivat suorittamaan automaattisesti sen keskittymisen, kun opetin sitä niille viikon verran. Nykyään nukahdan samantien kun laitan pään tyynyyn, enkä käytä mitään lääkkeitä muuta kuin silloin, kun elimistöstä irtoaa kofeiinia ja verenpaine alkaa nousta.
Kuvittele, että sinulla on silmien takana toiset, kuvitteelliset, sisäiset silmät. Aseta sormenpää kevyesti nenänpäätäsi vasten ja sulje silmät. Katso sormenpäätäsi niillä sisäisillä silmillä ja ala kuljettaa sormeasi hitaasti ja kevyesti nenänvartta ylöspäin, sitten otsan yli päälaelle, seuraten kosketusta koko ajan sisäillä silmillä. Jos kykenet keskittymään tuon tuntemuksen seuraamiseen, saatat kokea tunteen, joka muistuttaa sitä tunnetta, joka syntyy kun menet nukkumaan selälläsi humalassa, tuntuu kuin alkaisi liukua taaksepäin kiihtyvällä vauhdilla ja on pakko vaihtaa asentoa. Tätä tuntemusta oppii säätämään voimakkaammaksi ja heikommaksi tällä harjoituksella ja kun sen oppii, et tarvitse enää sormeakaan, eikä sinun tarvitse myöskään sulkea silmiäsi.