On niin käsittämätöntä, miksi opettaja yleisessä keskustelussa AINA tyrmätään ammattitaidottomaksi nuijapääksi. Olen jonkun verran seurannut tätä palstaa ja päätynyt seuraavaan johtopäätökseen:
Lapset/nuoret viettävät suurimman osan päivästään opettajan kanssa. Otetaanpa esimerkiksi kolmas-kuudesluokkalainen lapsi. Hän viettää joka päivä 4 -5 tuntia opettajansa kanssa. Eli opettaja on läsnä. Kuinka monta tuntia vanhemmat viettävät lastensa kanssa päivässä? Kun työpäivä päättyy klo 16-17 ja ruoan jälkeen pitää ehtiä vielä omien harrastusten pariin (tai viedä lapset harrastuksiin), niin luulenpa, että aikaa omien lasten kanssa jää keskimäärin iltaisin 1-4 tuntia.
No, tästä seuraa se, että lapsi usein kokee opettajan todella tärkeäksi aikuiseksi elämässään (joillekin jopa tärkein); hän huolehtii ja välittää lapsesta asettamalla tälle selkeät rajat, kannustaa kun onnistuu, auttaa kun epäonnistuu jne. Lapsi ehkä alkaa kotona puhumaan yhä enemmän ja enemmän opettajastaan. Sekös harmittaa toisi vanhempia niin paljon, että pitää "ottaa opelta luulot pois ja näyttää, kuka täällä määrää"
Mikään muu ammatti ei joudu niin paljon ihmisten silmätikuksi kuin opettaja, mutta em. asia on siihen varmaankin syynä.
opettajat silmätikkuna
kolmen äiti
6663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos lapselleni siunaantuu hyvä opettaja, siis sellainen,joka "huolehtii ja välittää lapsesta asettamalla tälle selkeät rajat, kannustaa kun onnistuu, auttaa kun epäonnistuu jne" niin olisin todella onnellinen. Tämmöisestä opesta saakin puhua ja ylistää kotona. Mutta kun suurin osa on näitä kiireisiä perheenäitejä, jotka piutpaut välittävät kestään ja mistään paitsi itsestään ja perheestään kun koulun oven sulkeutuvat.Ja ne sulkeutuvat heti koulun päättymisen jälkeen. Ei anneta soittoaikoja, ei puhnroa ei edes emailia mistä tavoittaa. Kukaan ei vastaan koulun puhelimeen paitsi välituntisin satunnaisesti. Yksikin lapseni opettaja, nuorehkö perheenäiti, on ollut nyt liki lukukauden sairaslomalla ties mistä syystä milloinkin ja silloin harvoin kun hän on koulussa, niin on hermostunut ja lasten mukaan huutaa pienimmästäkin. Tällaine ope kuuluisi sinne hoitovapaalle omien lastensa luo tai virkavapaalle, kun ei työssään jaksa, mutta rahatilanne pakottaa opettamaan (naapurinsa kertoi).
Kaikkia löytyy opettajistakin, eikä niistä kannata suoranaisesti vaieta. Oikeastaan suurimpana ongelmana olen havainnut sen, että lasten on opettajan vaihtuessa vaikea tottua taas uuteen opettajaan. Toisaalta persooniahan mekin ollaan ja kaikkien kemiat eivät kohtaa positiivisesti. Mielestäni kotona saa ja pitääkin keskustella sekä lasten että muiden lasten vanhempien kanssa ihan vaan varmistaakseen se, että kaikki ymmärtävät (ongelma)opettajat samalla tavalla. Rehtorit ovat avainasemassa myös tässä asiassa. Osa rehtoreista vähättelee ongelmia ja voi ymmärtää omankaltaisiaan opettajia ja usein rehtorit valitsevatkin näitä omankaltaisiaan. Kävin viisi vuotta sitten erään suuren kaupungin koulun työpaikkahaatattelussa, mutta ei tärpännyt. Kysyin kuitenkin, miksi olen tullut valituksi haastatteluun, niin haastatteleva rehtori sanoi valitsevansa opettakunnalle sopivan kollegan. Kouluun valittiinkin sitten nuori opettaja, joka mtulee halvemmaksi kunnalle. Näin yleensä aina on. En missään nimessä ole katkera, kun mulla tuota työikää on enää paljon vähemmän jäljellä ja olen pikemminkin onnellinen valitun puolesta. Syynä oli mulla kotiseudulle muutto, mutta kyllä täällä pohjoisen koulussa on hyvä olla opettajana. Ongelmana tahtoo olla vaan se, että kouluissa on paljon saman ikäluokan opettajia eikä hajontaa välttämättä ole paljon. Mekin kaivattaisiin nuoria opettajia, ovathan he usein kuitenkin kehityskykyisempiä kuin me vanhat. On niitä meillä ollutkin. Mielelläni ohjaan uusia tulokkaita ja siten työ saadaan sujumaan mahdollisimman pienillä sisäänajo-ongelmilla. Nuorten naisopettajien ongelmana on perhesuhteet, mutta jos työolosuhteet koulussa ovat kunnossa, hekin selviytyvät työstä varmasti. Tukea heillekin on annettava. Nykyisin Kela kiristää otettaan myös kouluissa ja lääkäreille on annettu velvollisuus tarkkailla asiaa. Olipa miten oli, mutta asioihin on puututtava ja siinä yläkoulussa avainasemassa on luokanvalvoja ja alakoulussa luokanopttaja. Rehtorin persoona ja viisaus vaikuttaa tähän ratkaisevasti. Mutta kun ne rehtorit ovat nykyisin asetettu myös krstunvartijoiksi raskaimman jälkeen. Ongelmiin on puututtava, eikä sellaista pidä varoa, että opettaja kostaa. Ulos sellainen vaan ja hakemaan oikeuksia lapsille viisaimmalla mahdollisella tavalla. Itse olen luokanvalvojana ollut selvittämässä useinkin opppilaan ja opettaja tulehtuneita välejä ja siinä on oltava johdonmukainen. Hölmöjen kanssa ei kannata kinastella, vaan kaikkihan lopulta perustuu lakiin. Niin jos opettajalla on oma tunne-elämä kunnossa. Tässä nyt jotakin.
"Ei anneta soittoaikoja, ei puhnroa ei edes emailia mistä tavoittaa. Kukaan ei vastaan koulun puhelimeen paitsi välituntisin satunnaisesti. " Pakko kommentoida. Opiskelen opettajaksi ja täällä koulutuksessa olen oppinut, etten ikinä tule antamaan kotinumeroani yleiseen jakoon kaikille vanhemmille! Ja syy: vaikka sinä olisit tavallinen vanhempi, joka luotat opettajan ammattitaitoon, kaikki eivät sitä ole. Jotkut vanhemmat voivat häiriköidä opettajaa ihan tyhjänpäiväisillä asioilla, jolloin opettajalta jää tärkeät asiat (tuntien suunnittelu...) sivuun kun pitäisi koko ajan olla puhelimessa. Ja välituntisin puheluihin yleensä vastataa :) Harvoin opettajat tuntien aikana opettajanhuoneessa istuvat :D
ei tavoita??? ei anna sähkäriä? ei numeroa? koulun puhelimesta ei saa kiinni... välituntisinko ajattelit tunteja suunnitella? ""Jotkut vanhemmat voivat häiriköidä opettajaa ihan tyhjänpäiväisillä asioilla, jolloin opettajalta jää tärkeät asiat (tuntien suunnittelu...) sivuun kun pitäisi koko ajan olla puhelimessa. Ja välituntisin puheluihin yleensä vastataa :) Harvoin opettajat tuntien aikana opettajanhuoneessa istuvat :D "" Niin, mikähän on opettajan mielestä tyhjänpäiväinen asia ja vanhemman mielestä niin tärkeä että kehtaa soittaa opelle kotiin? ikävää että ajattelet noin jo OPISKELUvaiheessa toivottavasti SINÄ et ikinä opeta lapsiani.' Opettajan tulee saada kiinni jollain lailla. kotinroa ei ole pakko antaa mutta joku kommunikointiväline tulee olla. muu kuin koulun nro ja jos se on koulun nro niin silloin pitää tosiaan olla jonain aikana siitä tavoitettavissa. meillä ikävä kyll' lapsella on nyt opettaja, joka ei ole koskaan tavoitettavissa. sähkäriin ei vastaa, ei ole numeroita.vain koulun nro josta yleensä vastaa joku muu ja "valitettavasti ope xx ei nyt ole tavoitettavissa". ja harva vanhempi pystyy kyttäämään välituntien aikoja ja silloin soittelemaan. ja jos voikin, niin yleensä ei kiinni saa, soittopyyntöihin ei vastaa. ilmeisesesti meillä vanhemmilla ei ole open mielestä niin tärkeää asiaa, vain tyhjänpäiväisiä juttuja ettei tarvi olla koskaan tavoitettavissa.
luokkani opilaiden vanhemmille. Yhteydenotot ovat olleet asiallisia ja tarpeellisia. Nykyisin kännyköiden kanssa on helppoa, kun tallentaa luokkansa oppilaiden vanhempien puhelinnumerot muistiin näkee kuka soittaa ja tarvittaessa voi jättää vastaamatta jos siltä tuntuu. Itseni ei näin kyllä ole koskaan tarvinnut tehdä. Olen ilmoittanut vanhemmille, etten vastaa tekstiviesteihin enkä soita heillepäin takaisin muuten kuin työpuhelimesta. Moni tärkeä oppilasta koskeva asia olisi voinut jäädä hoitamatta tai ainakin viivästynyt ellen olisi puhelinnumeroa vanhemmille antanut.
ja opettajat päiväkodista alkaen ovat ammattiryhminä vanhempien silmätikkuina...