Olen 20-vuotias, enkä ole koskaan seurustellut ja blaablaablaa. Ymmärrän tietysti että äiti toivoisi minun löytävän jonkun ja tuovan joku päivä näytille, mutta muutamat viime vuodet äidin epätoivoisuus ja jankutus on todella alkanut ottaa päähän.
Aina kun vain mainitsenkin jonkun vastakkaisen sukupuolen edustajan nimen tämän katon alla, alkaa jankutus: "No siitähän sinulle sulhanen! Mitä jos otatkin siitä? Kyllä minä sen X:n mielelläni vävyksi ottaisin, eikö vaan otettaiskin!" Joskus tämä on hassua ja saatan itsekin nauraa ja vääntää aiheesta vitsiä, mutta äiti ei osaa lopettaa ajoissa ja liika jankutus saa ärsyyntymään. Jos vaikka satun vahingossa sanomaan, että joku mies lenkkeili talon ohi, niin äiti tietysti toteaa: "No miksi et lähtenyt sen mukaan?" Onpa hän todennut myös (ei minun kuulteni, mutta olen kuullut ihan muuta kautta) että "Olisi kiva jos se Laura joskus lähtisi jonkun pojan mukaan sieltä baarista!" (Haloo, kuinka moni vanhempi toivoo, että oma lapsi menee jonkun tuntemattoman matkaan paneskelemaan?? Itse ainakin olen baarissa viettämässä kavereiden kanssa hauskaa, en iskemässä ketään.)
Jos hän puhuu joistain tuntemistamme pojista/miehistä, hän käyttää ilmaisua: "Minun tuleva vävyni..." (Tämäkin on hassua toisinaan ja tiettyy pisteeseen asti, mutta kun tätä saa kuulla aina...)
Sitten hän keksii aina jonkun nuoren miehen, yleensä sellaisen joka ei miellytä minua itseäni ollenkaan, ja jankuttaa koko ajan, kuinka minut pitäisi saada sen miehen kanssa vähäksi aikaa samaan tilaan tai "Mennäänpä käymään siellä" tai "Minä näen tänään sen Urpo-Ilmarin äitiä, niin että kysynkö minä samalla että antaisko se sen Urpo-Ilmarin vävyksi?"
Joskus nuorempana, muutenkin kun ujo olin/olen, päättelin äidin puheista, että jo vastakkaisen sukupuolen edustajalle puhuminen tarkoittaa sitä, että haluaa saman tien tyypin kanssa naimisiin.
Minua ei juurikaan kiinnosta löytää ketään ja alkaa seurustelemaan, viihdyn ihan hyvin yksin. En saata edes kuvitellakaan, millaista lapsellista vitsailua ja kiusoittelua saisin kuulla, jos seurustelisin.
Huh, nyt kun jälkeen päin luen tätä, niin kuulostaapa kauhean lapselliselta ja teinimäiseltä valitukselta, (*angst angst*)
mutta menköön nyt.
Rasittava ja lapsellinen mutsi...
Laura M.
11202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ite oon jo 24 vuotias ja kun omalle äidilleni ilmotan et seurustelen, ni sieltä tulee kommenttia et voi hel***tin kakara, nyt sulta sit jäi työt kesken ku hankit mukeloita ja meet naimisiin ja blaa blaa.. olen toivonu joka kerta et mutsini olis onnellinen puolestani.. mutta ei.. sen mielestä mulla ei sais olla muuta elämää kuin työ ja ura.. ei sais olla miehiä, ei kavereita..eikä varsinkaan mies puoleisia kavereita (koska mutsini mielestä olen samaa tietä heidän kanssa muuttamassa yhteen ja mukeloita hankkimassa) sit jos en sano mitään yksityisestä elämästäni ni sitten olen kuulemma palannut takaisin väkivaltaisen eksäni kanssa, josta mutsini tietää tasan etten siihen mieheen koske pitkällä tikullakaan... et ole tyytyväinen et se menee sulla noin päin.. eikä näin niinku mulla.. luojan kiitos.. olen onnellinen että mulla ja mutsilla on kilometrei toista sataa välillämme.. vois olla enemmänkin...