Ystävät on tärkeitä..sellaisen kun saa, on se parasta mitä voi olla. Sen kanssa voi jakaa ilot, ja surut. No minä kuitenkin menin, ja ihastuin ja jopa rakastuin ystävääni. Kerroin hänelle, eikä hän ota siitä pahakseen. Mutta joskus hän ei puhu minulle, mikä häiritsee. Ja sitten taas minun pitäisi puhua hänelle kaikesta..Minulle tämä on aika vaikeaa. Ehkä hän kuitenkin säikähti kun kerroin tunteistani, vaikka väittää muuta.
Olet tärkeä
Rakas ystäväni
1848
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Rakastuin myös ystävääni. Hän ymmärsi minua täysin, vaikkei tuntenutkaan samoin (eikö?. Mutta ystävyys oikeastaan vain syveni ja syveni. Vaikeuksiakin oli, mutta ne johtuivat pelkästään tyhmyydestä. Eräänä iltana sitten teimme ilmeisesti elämäni pahimman virheen - vedettiin kännit ja siinäpä sitten päädyimme aika läheisiinkin tunnelmiin. Ei siinä mitään, silloin nautin. Mutta eihän se sille mitään merkinny. Nyt se elämäni tärkein poika on muuttunut täysin päinvastaiseksi kuin mitä oli - kylmä, ilkeä, hyvin etäinen. Tästä puuttuu paljon merkittäviä yksityiskohtia, mutta yritän siis sanoa, että vaikka tunteet on aina tunteet, eikä niille mahda mitään, en enää ikinä, ikinä sekaannu ystäviin. Antaisin pois ihan mitä tahansa, kun vaan saisin takaisin sen ystävyyden, mitä meidän kahden välillä oli. Kyllä, rivien välissä on rakkauden ja pettymyksen lisäksi myös katkeria kyyneleitä.