Ostin uuteen veneeseen Icom IC-M35 http://www.icomuk.co.uk/files/icom/fieldsetField/254/IC-M35 leaflet.pdf käsi VHF:n. Veneessä on valmis antennikaapeli johdotus karttapöydältä maston juureen ja tarkoitus on parantaa käsipuhelimen kantavuutta sijoittamalla sopiva antenni maston huipulle.
Antenna en osaa valita, olisin vailla asiantuntevia neuvoja ja vaikka suosituksia sopivasta antennista. RF kaapeliinkin tulisi kiinnittää huomiota, meneehän sitä 13 metriä mastoon. Millähän speksillä sitä ostamaan, alle 10dB/100m vaimennusta vai ?
Paraspaikka lisäantennille ilmeisesti on aivan ylös, vindexin ja tuulimittarin yläpuolelle. Onkohan iso merkitys onko pitkä piiska vai lyhyempi antenni.
Mikä VHF antenni mastoon
Käsi VHF:lle
263819
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mitä jos masto katkee? -VHF tehoilla ei yleensä merkitystä. -VHF tarvitsee näköyhteyden. -Viranomaisten antennit maalla yleensä 90m korkeudessa ja silloin käsi-vhf saattaa kuulua jopa 80km. -Jos antenni mastossa niin matka ei enää pitene kuin noin 10km, eli kantama on silloin noin 90km. Pitkä antennikaapeli maston sisällä syö kaikki tehot. 25w teho saattaa tippua 5w:iin, eli ei ole yhtään sen tehokkaampi kuin käsi VHF. Minä suosittelen VHF antennipaikaksi takakaidetta.
huonoin mahdollinen paikka. Laita antenni vain toppiin, jos siis lisäantennin laitat. Käsi VHF toimii myös omalla anteenillaan, joten jos masto katkeaa, niin VHF toimii kuitenkin. Kumma ettei vara-antennia vaadita, jos antenni on asennettu takakaiteeseen. Siinään se on altis vaurioitumaan jos missä.
Mastoon kiinnitetty antenni syö tehoja kuten jo mainittiinkin. Lisäksi se aiheuttaa ongelmia alituksiin, koska lisää maston kokonaispituutta. Takakaide nyt on vain parempi paikka.
Takakaiteessa oleva antenni ei ole sen korkeammalla kuin käsikapulan antenni. Miten se parantaa kuuluvuutta. Perustuuko se siihen että suurempi aallonpituus antenni tuo lisätehoja käsikapulan 1/8 (mikä se nyt onkin)aallonpituus antenniin verrattuna. Luonnollisesti kaapelihäviöt jäävät pieniksi kun lisäantenni on takakaiteessa. Ilmeisesti mastoon tulisi laittaa aika tukevaa kaapelia, kun radion lähetysteho on vain 6W. Meidän seilailut ovat lähinnä rannikolla ja kun lähdele mennään, se ylitetään suoraan poikittain yli. Kun joku sitä kuitenkin huomattaa, niin olen kyllä suorittanut lupatutkinnon, mutta veneelle ei vielä ole aluskohtaista radiolupaa.
Laita n. 1,5 m:n putki haponkestävästä teräksestä kaiteeseen ja antenni sen jatkoksi. Muuten voi käydä kuten minulle (ja monille muillekin varmaan) eli rantautumishässäkässä tönäisin vahingossa antennin poikki.
Minulla on Glomexin VHF-antenni mastossa. Vahvistus 3dB. Kaapelin vaimennus on 11,3 dB/100 metriä eli sen vaimennus jää alle 2 dB:n. Liittimien vaikutuksesta en osaa sanoa. Peruskaapeli vaimentaa helposti 18dB/100m eli kannattaa maksaa 10-15 euroa enemmän laadusta (vaimennus ja kestävyys). :) Kokonaisvaimennus siis jää varsin pieneksi, joten antennin sijoittaminen korkealle mastoon kannattaa. Kaapelin vetäminen valmiiseen kiskoon tuulimittarin kaapelin avulla oli helppoa ja lisäksi antennille löytyy mastosta hyvä maataso.
Mitä järkeä ylenskään laittaa kasi VHF:ään lisäantenni, jos laittaa sen takakaiteeseen. Käy vain kuten tuolle A33:lle tai jos ei itse katkaise, niin sitten joku toinen. Topissa oleva antenni parantaa veneiden välistä kuuluvuutta merkittävästi. Pitäisi kuiten olla kunnon VHF puhelin, jotta toimisi.
Kyseessä olikin käsi-VHF ja sen oma antenni on paras vaihtoehto.
Sinä ehkä kuulet viranomaisia käsi-vhf:llä, mutta he eivät välttämättä kuule sinua. Käsi-vhf:n lähetysteho on yleensä 1W tai 5W ja kiinteässä 1W/25W. Korkealla oleva parempi antenni lisää kuuluvuutta ja siitä on hyötyä myös saaristossa (maastoesteet). Kyllä tietysti käsi-vhf on parempi kuin ei mitään, mutta en kyllä siihen luottaisi. Ai niin, ainahan voi soittaa kännykällä... :)
..kun lähdet Suomen ulkopuolelle tai mihin tahansa. Lupapoliiseja ei ole olemassa. Voit käyttää VHF puhelintasi maailman loppuun asti, oikeaa ja kohteliasta radioprotokollaa käyttäen, kaikissa maailman maissa, ilman kenenkään lupaa. Ai niin, antenni. Lisäantenni tai muu antenni, maston nokassa on aina parempi, varmasti, aina ja ilman poikkeuksia. Eli ihan tavallinen purjeveneen mastoantenni. Niitä myy kaikki alan liikkeet.
Ensinnäkin suomalaisessa veneessä on noudatettava Suomen lakia, vaikka vene seilaisikin muualla. Toiseksi lupia kyllä valvotaan muissakin maissa. Purjeveneessä ei oikein ole todella hyvää sijoituspaikkaa antennille. Mastoantenni on kerralla viraton, jos masto sattuu katkeamaan (ja nimenomaan niissä tapauksissa, joissa vehfia tarvitsisi hätäviestin lähettämiseen, se on huomattavan todennäköinen skenaario). Sama pätee valitettavasti takakaidetolppaan, sillä se on aina tiellä. Erona tietysti se, että takakaidetolppa katkeaa paljon herkemmin ilman varsinaista hätätilannetta. Toisaalta hätätilanteita lukuunottamatta näköetäisyys on täysin riittävä vehfin kantama ja siihen riittää käsikapulan teho loistavasti. Jos seilaat Itämerellä, gesmi ja käsi-VHF riittävät, mutta jälkimmäisen lupien PITÄÄ olla kunnossa. Jos ulommas lähdet, hanki satelliittipuhelin ja harkitse vakavasti HF-radiota lupineen (tunnetaan myös nimellä SSB). Se, että laittomuudesta ei aina jää kiinni, ei tee siitä laillista.
Toppia parempaa paikkaa antennille ei ole. Toki mastovaurio on aina mahdollinen, mutta mikä ihme tekisi siitä hätätilanteen, jossa ensimmäisenä rynnättäisiin apua huutelemaan? Normaalitapauksessa siivotaan ensin rojut kannelle tai pohjaan, sitten otetaan varavoima käyttöön ja jatketaan matkaa. Erityisesti, jos VHF:llä olisi apua saatavissa, ollaan takuulla sen varavoimankin toimintasäteen päässä avuista, vaikka varavoima olisi vain perämoottorivetoinen. Ja käyttöönhän jää kuitenkin se kannettavan oma antenni tai kiinteän vara-antenni.
"Lupapoliiseja ei ole olemassa." Olet kyllä oikeassa, ettei ole erillisiä lupapoliiseja. Kun olet päässyt Kielin kanavasta Pohjanmerelle, voit kuitenkin varautua siihen, että Coast Guardin alus kysyy veneesi "call sign"iä. Ellei ole lupaa, ei ole call signiäkään. Radiolupa, sekä aluksesi lupa että radiopuhelimen käyttäjän lupa, voidaan vaatia ulkolaisten satamien maahantulotarkastuksissa. On aika typerää uskotella, ettei lupapapereita tarvita. Todellisuudessa byrokratia on monessa maassa hyvin pikkutarkkaa ja se on viime vuosina muuttunut yhä tarkemmaksi.
Suosittelen lupien hankkimista myös itämerellä. Meiltä on Hiiumaan piirivalve kysellyt call sig:niä ohi seilatessamme. Pohjanmerellä hollannin rannikkovartiosto tarkisti luvat noustessa alukseen. Ei ne luvat mun mielestä niin paljo maksa että siitä olisi kiinni, eihän...?
Piirivalvelle? Ja olikos tuo tapaus minä vuonna? On mekin liikuttu monena kesänä tänä vuonna pitkin Viron rantoja, Väinämerta, Riianlahtea. En tiedä, onko Piirivalve tai sen puoleen Suomen puolella Merivartiosto jotain kysellyt, meillä on tapana pitää vhf kiinni, jos ei ole jollekin itsellä asiaa. Eli aina. Luvat on kyllä kunnossa muttei niitä ole ikinä kukaan kysellyt.
Antennin nostaminen mastoon tuonee n 6-7nm lisää kantamaa. Joissain tilanteissa silläkin voi olla suuri merkitys. Muuten tuo oli varmaan ihan puhdas provo siihen kinaan, jota täällä käydään. VHF:ää koskevat säännöt ovat kaikkialla samat. Eikä kukaan muutenkaan voi päättää, mitä lakeja huvittaa noudattaa ja mitä taasen ei. Vaikka ei jäisikään kiini.
Se todellinen paremmuus pitää arvioida käyttötarpeen mukaan, ei sen, mikä on minkäkin vaihtoehdon optimisuoritus. Mihin vhf:aa oikeasti tarvitaan? Joskus näköetäisyydellä olevien alusten kanssa puhumiseen. Joskus näköetäisyydellä olevien maa-asemien kanssa puhumiseen. Joskus (toivottavasti vielä harvemmin) hätäviesteihin. Kaksi ensimmäistä eivät vaadi mastoantennia, hoituvat käsikapulalla. Kolmas voisi vaatia, mutta kun se antenni on suurella todennäköisyydellä silloin meressä, niin ei hyödytä.
Pitää olla erittäin niukasti mielikuvitusta, jos ajattelee, että masto olisi edes todennäköisesti meressä, VHF:ää tarvitsee. Hätää ei itselle ole onneksi vielä vastaan tullut, mutta maston korkeutta on kyllä yhteydenpidossa hyödynnetty.
Pidätte radion suljettuna, kun ette itse tarvitse. Kuitenkin todennäköisesti toivotte, että mahdollisessa hätätilanteessa jollain lähistöllä olevalla veneellä olisi radio päällä.
muilta veneilijöiltä. Viranomaiset ja heidän valvomansa systeemit ovat sitä varten.
juoruämmiä eikä tyhjänhölisijöitä, joten vhf:nkin tarve mihinkään yhteydenpitoon on limes nolla.
Joskus voi olla sen verran kriittinen tilanne, että viranomainen ei ehdi ajoissa paikalla. Lähellä oleva veneilijä ehkä pystyisi pelastamaan. No, onneksi kaikki eivät ole yhtä itsekkäitä kuin sinä. Sinua kyllä pitää auttaa, mutta itse et ole halukas auttamaan muita?
enemmän kuin satunnaiseen "kansalaisaktiivisuuteen". Heillä on kalusto ja koulutus pelastushommiin. Itsekkyyssyytöksesi oli vähintäänkin naurettava: minähän nimenomaan sanoin, että suuntaan avunpyyntöni viranomaisille enkä odotakaan naapuriveneilijän tekevän mitään hyväkseni. Laki toki määrää avunantovelvoitteen silloin, kun havaitsee avuntarpeen. Se ei määrää minkäänlaista "päivystysvelvoitetta" avunpyyntöjen havaitsemiseksi.
vaadittavan tutkinnon, tiedät, että VHF on oltava päällä ajossa, jos sellainen veneessä on asennettuna.
puhut niin sanottuan hirvenpaskaa. Tuollaista vaatimusta ei huviveneille ole. Kansainväliset säännöt koskevat vain kauppalaivoja ja kotimaisia erillissäädöksiä ei ole. Koittakaa nyt pellet jo tajuta, että varsinaisia liikennesääntöjä lukuunottamatta juuri mikään oikeille laivoille säädetty vaatimus tai määräys ei koske huviveneilijää!
Onhan sitä puhuttu, että miehet ovat putkiaivoja, mutta noin pahaa tapausta harvoin näkee. Jollekin tulee mayday-paikka maston menetyksestä, mutta ei juuri muusta. Voisi siis olettaa, että sama äärimmilleen rajoittunut näkökulma määrittelee kaiken muun mahdollisen liikenteen tyhjänhölinäksi. Yritäpä edes osallistua johonkin suurimmista avomerikisoista hölisemättä tyhjiä. Ei ole muutenkaan tarvinnut kuulumisia kysellä muilta, mutta silti käyttöä on löytynyt.