oikeesti kertokaa nyt!
mietin opettajan ja proviisorin ammatin välillä, en vain osaa päättää,
opettajana minua kiinnostaisi, joko biologia/terveystieto-yhdistelmä tai matikka/kemia tai ranska/englanti-yhdistelmä yhdistelmä
minkälaiset palkat yläasteella ja lukiossa?
mitä odotettavissa kyseiseltä alalta?
minkälainen päivärutiini eriaineen opettajilla?
tuleeko soittoja vanhemmilta pitkin iltaa?
ovatko oppilaat opettamisen arvoisia vai vittumaisia kiittämättömiä teinejä?
onko 10 viikon lomat työn arvoisia?
löytyykö töitä?
TOIVOTAAN KAIKENLAISIA MIELIPITEITÄ! OMAKOHTAISET KOKEMUKSET ETENKIN TARPEEN JA PARHAITA!
OIS MYÖS TOSI KIVA JOS KIRJOITTAISITTE MINKÄ AINEEN OPETTAJIA OOTTE JA KAUAN OLLEET ALALLA!
SUURI KIITOS VASTAAJILE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! =)
opettajien tulevaisuus?
APUAAAA!!!
223551
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
kokeilua kouluavustajana toimimisesta. Siinä voisi jo muutamassa viikossa nähdä, että käykö ne kullannuput hermoon tai saatko niihin mitään otetta. Siinä kun olet nuoren vieressä ja yritätä saada häntä ymmärtämään niin voi huomata, että osaako edes neuvoa tai opettaa. Sehän ei riitä, että itse osaa jotakin, pitää osata neuvoa. Avustajana tullut nähtyä monenlaista opettajaa. Osa opettajista on aivan hukassa nuorten kanssa. Joitain nuoret vetää kuin pässiä narussa. Osa taas pitää oppimisvaikeuksisia tyhminä. Joillakin opettajilla on tiukka ote ja joillakin rento ote ja silti homma toimii.
viran, ja on syytä muistaa, että töitä voi hakea kauempaakin. Opettajille on tarjolla töitä ihan valittavaksi asti nyt ja tulevaisuudessa, mutta omaan ammattitaitoon kannattaa todella panostaa ja miettiä itselle sopivat aineyhdistelmät.
Olisin kiinnostunut tietämään,missä päin Suomea on paikkoja ihan valittavaksi asti - ja millä alalla?
OPH tutki opettajien kelpoisuustilanteen keväällä 2008 (julkaisu Opettajat Suomessa 2008). Kyselyyn vastanneista perusopetuksen opettajista 88 prosenttia oli muodollisesti kelpoisia tehtäväänsä. Rehtoreista ja päätoimisista opettajista muodollisesti kelpoisten opettajien osuus oli 89 prosenttia. Muodollista kelpoisuutta vailla olevien tuntiopettajien osuus oli suhteellisen korkea, samoin ruotsinkielisissä kouluissa oli pulaa muodollisesti pätevistä ammattilaisista. Ammatillisen koulutuksen opettajista lähes kolme neljästä (72 %) oli muodollisesti kelpoisia. Noin joka kymmenes opettaja oli vailla kelpoisuutta, joten jossain on virkoja auki tänäkin keväänä. Luokanopettajille ehkä todennäköisimmin Itä-Uudellamaalla. Lähde: http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,434,88799
Itä-Uudellamaalla ei ole julkisesti juuri virkoja auki. Täällä hommia hoitavat epäpätevät vuosikausia ilman, että edes yritetään saada pätevää ihmistä töihin. Varsinkin luokanopettajan töissä on jos jonkinlaista vipeltäjää. Paikat ovat "haussa julkisesti" päivän jossain ilmoitustaululla ettei vaan tarvitse sitä kivaa epäpätevää korvata pätevällä, joka maksaisi enemmän ja jonka määräaikaista työsuhdetta ei saisi niin kivasti ketjuttaa kuin epäpätevän...
Aineenopen palkka on käytännössä yleensä 2700-4500 e/kk. Paremmille tuloille pääset todennäköisesti matikan tai kielten opena kuin reaaliaineen opena, koska opetusvelvollisuus on pienempi ja ylitunteja helpommin saatavilla. Tällä hetkellä bg-opettajien työllisyystilanne on melko heikko. Työllistymisen kannalta parasta olisi, jos bilsan lisäksi olisi myös mantsa ja kemman ja matikan lisäksi fyssa. Noilla mainitsemillasi aineyhdistelmillä ei ole virkoja yleensä auki. Jos on talon sisällä valmiiksi, siellähän voi sitten pyrkiä ottamaan mieluisia aineita. Riippuu täysin tilanteesta, miten se onnistuu. Yläkoulussa (lukiosta puhumattakaan) ei tule vanhemmilta soittoja juurikaan, ellei sitten satu huono tuuri valvontaluokan kanssa. Kesäloma helpottaa kyllä! Äläkä unohda syys-, joulu- ja hiihtolomaa:) Lomien kadehtijoille voi kyllä sanoa, että työ osaa olla kyllä hyvin uuvuttavaakin, ja töitä tehdään lukuvuoden aikana iltaisin ja viikonloppuisinkin. Nuoret ovat oman kokemukseni perusteella opettamisen arvoisia, etupäässä kivoja tyyppejä. Tosin he ovat kypsymättömyyttään armottomia, jos et osaa hommaasi. Yläkoulun opettajan työ ei sovi kaikille, vaan pitää olla sosiaalista silmää, tilanne- ja huumorintajua, sitkeyttä ja kanttia. Onnea matkaan toivoo yläkoulun äikänope (10v)
"Yläkoulussa (lukiosta puhumattakaan) ei tule vanhemmilta soittoja juurikaan.." no on se hyvä ettei tule, sitähän joutuisi ehkä puhumaan kasvatuksellisista asioista ja/tai jopa tekemään "ylitöitä".
Kyllä se työ tehdään lasten ja nuorten kanssa. Ei ole open homma opettaa vanhempia kasvattamaan tai kasvattaa ja tukea vanhempia.
kyllähän kaikissa muissa ammateissa ihmiset innoissaan käyttävät aikansa iltasella työasioista rupatteluun. Ja kukapa tollo nyt työstään palkkaa haluaisi, ne ahneet opettajat vaan ovat semmoisia. Vakavasti puhuen asia on niin, että tolkuissaan olevat järki-ihmiset pyrkivät hoitamaan lapsensa kouluasiat virka-aikana. Joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta viikonloppuisin ja iltaisin soittelevat ihmiset ovat jonkin sortin ongelmaisia tyyppejä, jotka haluavat käyttää opettajaa esimerkiksi ilmaisena terapeuttina. Ensin otetaan ehkä vähän rohkaisua ja sitten luuri käteen. Opettajanhan on muka pakko olla kohtelias ja kuunnella, kun "huoltaja" avautuu masennuksestaan ja avioerostaan ja taloudellisista huolistaan ja mainitaan se lapsikin siinä varmaan sivulauseessa...
Alavaihtoehtosi ovat kovin erilaiset. Millainen ihminen sinä? Tuntemani farmaseutit ovat luonteeltaan hyvin hillittyjä ja rauhallisia. Lähiapteekkimme proviisori on tyyppinä myös hyvin samanlainen; vähän sellainen hiljainen hiihtäjä (positiivisessa mielessä). Opehuoneessa olevat kollegani taas ovat hyvin äänekkäitä ja räiskyviä. Opettajille on usein menossa joku "projekti" ja juttuja sinne sun tänne. Poikkeuksia molemmissa ammattikunnissa kyllä on, mutta karkeasti jaoteltuna voin uskoa, että edellä kuvatussa jaossa voi olla jotain perää. Ammatit ovat myös hyvin erilaiset. Opettaja on vuorovaikutuksessa päivittäin kymmenten ihmisten kanssa ja proviisori tekee työtä enemmän itsekseen. Mieti millainen sinä olet? Oma anoppini on farmaseutti ja tyypillinen sellainen. Hänestä EI ikinä olisi opettajaksi. Oppilaat olisivat kiusanneet hänet hengiltä jo ensimmäisen vuoden aikana. Itse pidän opettajan työtä maailman parhaana työnä, mutta se voi olla myös painajainen, jos se ei ole "oma juttu". Intohimo opetettavaan aiheeseen ei takaa onnistumista opettajana, vaan sinulle pitää olla kiinnostus lapsiin ja nuoriin ja halu työskennellä heidän kanssaan.
jos sinua jo nyt pohdituttaa vittumaiset ja kiittämättömät teinit niin oikeesti ei kannata jättäytyä opetusalalle: voipi hermot mennä. Proviisori sitä paitsi tienaa enemmän eikä tarvitse pohtia, soitteleeko vanhemmat pitkin iltaa... Mutta yhtä kaikki: kumpaankaan ammattiin ei pääse pyrkimättä.
Työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi entisestään kannattaa lukea kolmaskin opetettava aine. Esim. ma fy ke tai hy opo/uskonto tai bi ge tt jne.
jos samassa koulussa on viranhaltijoita joilta puuttuu tunteja, rehtori laittaa heidät opettamaan mitä vaan ainetta vaikka ei olisi pätevyyksiäkään, esim taideaineissa
kyllä, kannattaa kouluttautua alalle josta pitää, mutta muistakaa nämä faktat! huonot: 1)kouluja lakkautetaan koko ajan, helsingissä jo 7 koulua on saanut lopetuspäätöksen ja tämänkään ei uskota olevan tarpeeksi säästöjen saamiseksi, eli lisää on tulossa tulevaisuudessa lakkautuksia, jotka kohdistuvat kouluihin jopa pääkaupunkiseudulla puhumattakaan muista kaupungeista 2)nyt opettajien lakkautus on tullut lailliseksi, opettajia lakkautetaan parin viikon jaksoiksi että saadaan säästöjä taas kerran 3)ylä-ja alaasteella vanhemmat soittelevat pitkin iltaa ja puhuvat lapsiensa jälkikasvatuksesta, sama virsi toistuu vuodesta toiseen 4)koulujen pahikset osaavat olla todella hankalia, varsinkin jos olet matemaatisten aineiden ope, nämä tunnetusti tylsimmät opetettavat aineet nuorten mielestä, aina saa myös kuulla mihin mä näitä tarviin, välitunnilla mahd. tappeluita, 5)koulusurmat, uhkailuja jne.. 6)oma henkinen vointi voi kärsiä, ulkonäköön kohdistuvat paineet, "sulla on v.... iso nenä", "läski", "ootko kuntopyörää nähnytkään", "huora", muuta niskottelua esim. kännykän poislaitto tunnilla 7)samat päivittäin toistuvat rutiinit 8)kokeiden korjaus voi viedä kauakin, riippuen siitä oletko tunnollinen ope, mahdollisesti pidettävät pistarit jne... 9)huono palkka 10) ei etenemismahd. hyvät: 1) pitkät lomat, kun omia lapsia paljon hyötyä, sillä saa itse hoitaa niitä kesäisin, (mutta toisaalta voi olla uuvuttavaa, jos ensin työskentelee koko vuoden ajan lapsien kanssa ja sitten täytyy tulla kotiin taas hoitamaan lapsia), lomat aina tiettyyn aikaan vuodesta ja niitä ei voi muuttaa 2)ihanan ihmisläheinen työ
"2)nyt opettajien lakkautus on tullut lailliseksi, opettajia lakkautetaan parin viikon jaksoiksi että saadaan säästöjä taas kerran " Että ihan lakkautetaan opettajia... Tähän en suostu! Lapsistani ei saa tehdä orpoja! Kuka sen kahden viikon jälkeen muuten herättää opet henkiin?
opettajia ylikoulutetaan, hakijamäärät paikkaa kohden 50 hakijaa/paikka, joskus voi hyvällä tuurilla olla 5 hakijaa/paikka, mutta harvinaista nykyään! tietenkin nyt jää paljon eläkkeelle ihmisiä, siis näinhän sanotaan paljon kaikkialla, mutta vapautuvia paikkoja ei paljon ole koulujen lakkauttamisen vuoksi! tarvitaan säästöjä! luokkakoot suurenevat, vastuu kasvaa! ja eiköhän se jo kerro jotain paskasta opettajan työstä, että noin joka viides vastavalmistunut opettaja vaihtaa työtä alalle ei kannata lähteä vain pitkien lomien takia!
taas näitä "murkkuikäisten" kommentteja, joita tulet kuulemaan koulussakin, jos vahingossa joskus ajatuksissa kirjoitat taululle väärin tai sanot, ei mitään loogista ajattelukykyä siis vain naljailua, näet varmaan mitä tarkoitan, kyllä siperia opettaa! =)
Hyvät eivät aina saa virkoja - vastoin yllä olevaa kirjoitusta. On olemassa lukuisia hyviä opettajia, joilla ei ole virkaa, eikä vakituista paikkaakaan. Näin erityisesti suurilla koulutuspaikkakunnilla, kasvukeskuksissa, joissa erittäin hyviä opettajia on myös työttöminä.
reilu kymmenen vuotta yläkoulussa/lukiossa. Koskaan eivät vanhemmat ole soittaneet virka-ajan ulkopuolella kotiin. Numeroni on salainen. Koulusta saa kiinni, jos on asiaa. Palkka on linjassa muun julkisen sektorin kanssa.
vanhempi ja opettajia on laidasta laitaan, kuten meitä vanhempia. Pahimpia opettajia ovat vanhempia nuoleskelevat opettajat. "Minulle saa soittaa koska vaan". Sitten selän takana tai netissä itketään. Opettaja laittaa työlleen säännöt itse, eikä vanhemmat. Työ kuin työ on mukavaa, kun sitä haluaa tehdä, opettaja ei ole mikään poikkeus. Opettajat te opetatte lapsia, jotka ovat meidän vanhempien tekemiä. Onko tämä vaikea ymmärtää. Opettaja, joka haluaa helppoa työtä, ei sovellu ainakaan peruskouluun. Ja lopuksi, kannattaa lukea kouluvuoden alussa kirjoja lapsen kehityksestä, aivan vaan kertauksen vuoksi. Lapset eivät ole robotteja. Anteeksi ope kirjoitusvirheet.
varsinainen pontti jäi aika epäselväksi. Mistä mahdat tietää soittoluvan antaneen open itkevän netissä? Kuka ajattelee lasten olevan robotteja? Kirjastako tosiaan pitää lukea, miten ihmisten kanssa ollaan? Kirjat auttanevat enemmän niiden robottien kanssa kuin oppilaiden, jotka ovat keskenään aivan erilaisia ja erilaisissa kehitysvaiheissa. Oletko muuten tietoinen, että lähes kaikki opettajat ovat myös vanhempia? Minä en ainakaan ajattele oppilaita "vanhempien tekeminä" vaan ihan omina persooninaan. Teen työtä heidän vuokseen ja heidän kanssaan, ja kyllä siinä vanhemmat ovat sivuseikka. Omaa lastani en muuten ole itse tehnyt ja suunnitellut vaan saanut...
Itse valmistuin vuosi sitten äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Ennen valmistumistani en tehnyt sijaisuuksia. Nyt olen siis ensimmäistä vuotta töissä. Kommentoin hieman. 1)kouluja lakkautetaan koko ajan, helsingissä jo 7 koulua on saanut lopetuspäätöksen ja tämänkään ei uskota olevan tarpeeksi säästöjen saamiseksi, eli lisää on tulossa tulevaisuudessa lakkautuksia, jotka kohdistuvat kouluihin jopa pääkaupunkiseudulla puhumattakaan muista kaupungeista - Mahdollisesti, mutta väheneekö opettajien lukumäärä kuitenkaan kovin paljoa? Eihän opetusryhmät voi ylisuuria olla. Pienillä paikkakunnilla on yleensä yksi yläkoulu. Sitä ei lakkauteta, joten jos sellaiseen on päässyt, töitä löytyy. 2)nyt opettajien lakkautus on tullut lailliseksi, opettajia lakkautetaan parin viikon jaksoiksi että saadaan säästöjä taas kerran - voi olla 3)ylä-ja alaasteella vanhemmat soittelevat pitkin iltaa ja puhuvat lapsiensa jälkikasvatuksesta, sama virsi toistuu vuodesta toiseen - Eivät minulle ainakaan. Muutaman kerran on soitettu koululle tai jätetty soittopyyntö. Esim. jälki-istuntolappuihin olen laittanut puhelinnumeroni, mutta puheluita illalla ei tule oppilaiden vanhemmilta. Sen sijaan nuoret tekevät itse pilasoittoja minulle joskus. 4)koulujen pahikset osaavat olla todella hankalia, varsinkin jos olet matemaatisten aineiden ope, nämä tunnetusti tylsimmät opetettavat aineet nuorten mielestä, aina saa myös kuulla mihin mä näitä tarviin, välitunnilla mahd. tappeluita, - Kokemuksieni mukaan juuri äidinkieli ja kirjallisuus tuntuu oppilaista, varsinkin pojista, turhalta. Hankalaa nuorten kanssa on päivittäin. 5)koulusurmat, uhkailuja jne.. - Todella harvinaista, että saisi oikeasti pelätä, että itseen käydään fyysisesti jotenkin käsiksi. 6)oma henkinen vointi voi kärsiä, ulkonäköön kohdistuvat paineet, "sulla on v.... iso nenä", "läski", "ootko kuntopyörää nähnytkään", "huora", muuta niskottelua esim. kännykän poislaitto tunnilla - Täysin totta. 7)samat päivittäin toistuvat rutiinit - Olen ollut esimerkiksi toimittajana, tarjoilijana ja siivoojana. Opettajan työ on yksi vaihtelimpia töitä, jossa olen ollut. Joka ammatissa tietenkin on rutiineja. 8)kokeiden korjaus voi viedä kauakin, riippuen siitä oletko tunnollinen ope, mahdollisesti pidettävät pistarit jne... - Joka ammatissa on aikaa vieviä töitä. Kokeiden ja kirjoitelmien korjauksessa menee tuntikaupalla aikaa. Itse teen kaikki työasiat koululla yleensä aikana 8-16. Päivittäin töistä lähdettyäni merkkaan, kauanko olen ollut. Haluan vain seurata tilannetta. Yleensä työviikon pituus jää reilusti alle 40 tuntiin. 9)huono palkka - Aineenopettajan palkka (yli 2500 euroa) on minulle ruhtinaallisen suuri raha. Aiemmin nostin opintotukea ja tein huonommin palkattuja töitä. Palkkaa voin nostaa pitämällä tukiopetusta, josta saa 38 euroa tunnilta. 10) ei etenemismahd. - Onhan niitä. Voi vaikka kouluttautua erityisopettajaksi, jolloin saa lisää työmahdollisuuksia. Voi alkaa rehtoriksi (sekin vaatii virallista opiskelua). Tai sitten on mahdollista olla vaikka töissä tietyn aikaa ja sitten ryhtyä jatko-opiskelijaksi, kun maisterin tutkinto on tehty jo kauan sitten. Voi vaikka tutkia jotain kouluelämään liittyvää. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajista moni tekee suomi/toisena tai vieraana kielenä -opintokokonaisuuden, jolloin pystyy opettamaan suomea maahanmuuttajille, joita on maassamme enenevä määrä. hyvät: 1) pitkät lomat, kun omia lapsia paljon hyötyä, sillä saa itse hoitaa niitä kesäisin, (mutta toisaalta voi olla uuvuttavaa, jos ensin työskentelee koko vuoden ajan lapsien kanssa ja sitten täytyy tulla kotiin taas hoitamaan lapsia), lomat aina tiettyyn aikaan vuodesta ja niitä ei voi muuttaa - Tämä on kai totta. En osaa oikein sanoa, koska työskentelen ensimmäistä vuotta. Ensi kesän olen työttömänä. Työsuhteeni päättyy toukokuun viimeinen päivä. Sitten teen pari viikkoa muita hommia, jotta saan OAJ:n työssäoloehdon täyteen. Sen jälkeen nostan rahaa OAJ:n työttömyyskassasta. Jos haluaa pitää vapaata lomien ulkopuolella, jonkin verran voi ottaa virkavapaata. Tosin tämä ei ole oikein kannattavaa, koska siinä ajassa kun suunnittelee tunnin toisen pidettäväksi, olisi itse ehtinyt tehdä paljon enemmän. Virkavapaa tietenkin pienentää palkkaa. 2)ihanan ihmisläheinen työ - Niin on.