Tänään huostaanotoista aihe, jossa sanottiin, että tilanne Kotkassa hyvä, mutta onko oikeasti näin ? Paljon näkee alkoholisoituneita vanhempia lapsiensa kanssa ja näiden holtitonta käyttäytymistä jne. Artikkeli antoi melkeimpä ruusuisen kuvan kotkalais lasten tilanteesta, mutta toisaalla odotellaan pitkiä aikoja nuorisopsykiatrian puolelle, koska avun tarvitsijoita on erittän paljon lapsiperheissä. Mutta Kotkassa ajat ovat kuitenkin kiven takana ja Kotka on listattu Kouluterveydenhuollossa maan kymmenen huonoimman joukkoon. Miksi Kysa jälleen puhui ihmisiä harhaan perheiden todellisesta tilanteesta, onko se näin hyvä kuin annettiin ymmärtää ?
Tehkää nyt se perinpohjainen tutkimus kotkalaisten lasten, nuorten, vanhusten ja sairaiden tilanteesta ja kiertäkää sairaalat, vanhuspaikat ja varsinkin lasten-ja nuorten psykiatrinen osasto läpi. Ottakaa aidosti selvää, miten Kotkassa huolehditaan ihmisistä ja heidän terveydestään ja pelaako kyseiset palvelut kaikkien ryhmien kohdalla niin kuin pitäisi.
Lukijat odottavat rehellisiä ja aitoja juttuja Kotkan asioista ja kaupunkilaisten hoidosta.
KYSA kiertäkää Kotkan sairaalat läpi
Haastatelkaa
7316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
äiti asuu yksin kotona. Omaisilla on varmasti karua todellisuutta kerrottavana. Dementoituneet vanhukset kotona yksin vailla minäänlaista turvaa.
sen ahdistuksen ja pelon kun ei omaisetkaan aina jaksa käydä katsomassa. Eipä tämä ketju tainnut saada lukijoita kun paras fiilari vie kaiken hälyn noilla jatkuvilla oikeusjutuillaan. Pitäsi vissiin laittaa joku lööppiaihe tälläisten tilalle " Virkamies murhattu puistossa viime yönä !! "
Mikäs kiire sille nyt tuli ?
hoitaa vanhustenasioita mm. Herzen, Holmberg jne.. tuntuu siltä, että maahanmuuttoasiat ovat tärkeämpiä.
Näihin ongelmiin, joita kaupunki ei hoida vaan työntää nämä asiakkaat takaovesta ulos ja ostamaan itse palvelunsa oli rahaa tai ei. Sitten taas se toinen asia, mikä me hoidetaan on saada varakkaat pysymään pois kaupungin jonoista. Jos hintaa laskisi, kuinka paljon ollaan säästetty kaupungin rahaa, niin se on todella paljon. Pienituloiset pitää ensin huomioida kaupungin palveluissa, koska heillä ei ole varaa ostaa yksityisiä hoitopalveluita. Näitä avuntarvitsijoita on kuitenkin niin paljon, että kaupungin on pakko ryhdistäytyä ja linjata henkilökuntamääränsä uudelleen. Nykyinen henkilökuntamäärä ei lähellekään riitä.
Väitteni ei ole tosi. Lääkärit voisivat tutkia ja hoitaa potilaitaan paremmin: 1. Heillä olisi sihteeri hoitamassa atk:n ja sanelin, jolle voivat puhua selonteon tilanteista. 2. Sihteeri/ avustaja maksaa kunnalle vähemmän kuin lääkäri, joten säästöäkin kertyisi. 3. Kunnan olisi varattava riittävä rahamäärä laatiessaan budjettia, joka ei koskaan ole ollut riittävä vaan vuosittain alirahoitettu. 4. Kunnan olisi priorisoitava terveyspalvelut ja alettava säästää kulttuuri-, urheilu- sekä muista toissijaisista palveluista. 5. Kunta voisi hyödyntää sairaanhoitajien korkeaa koulutustasoa ja osaamista paremmin antamalla ensihoidon ja kartoituksen kokonaan heille ja lopettaa toimimattoman "puhelimessa suoritetun kartoituksen". 6. Kunta säästäisi pitkässä juoksussa paljon mikäli terveyspalvelut saataisiin sellaiseen tilaan, jossa diagnointi olisi nopeaa ja hoidon aloitus mahdollisimman pikaista. Puolen vuoden odotus ja aika joka kuluu lähetteen saamideen on kallista, ja vielä kalliimpaa on antamatta lähetettä sitä tarvitsevalle.
ja jaetaan sitä kaupungin eri käyttötarkoituksiin, niin juuri budjettia laatiessa se mopo karkaa käsistä; rahaa jaetaan liikaa esm. kulttuuritoimeen, josta osa mm. näitä museohankkeita,( Mistä se kaupungin tämän vuotinen osuus 30 000 e koripallomuseon raha on peräisin ? ), jatkuvasti ilmestyy uusia patsaita kaduille, ( Paljonko maksaa yksi Lehmuskujan patsas hanke ? ) Näitä mukamas pieniä menoeriä kerrallaan kun laskee yhteen, niin tuleekin jo iso summa kaikista ja sillä summalla palkkaisi jo esm. koulupsykologeja tai niitä sihteereitä lääkäreille. Lindelöf on itse valmis laittamaan miljoonia kulttuuriin ja jos ei kaupunginhallitus tai valtuusto puutu väliin, niin meillä olisi toteutettu jo mm. se Hyljeallaskin. Se olisi maksanut 1 500 000e. Ja samoin moni muukin jättikallis hanke olisi toteutettu pelkästään Lindelöfin visioista. Onneksi hallitus sentään vetää sen narusta alas maanpinnalle silloin tällöin. Entäpä se Kulttuurisatamahanke, onko kukaan uskaltanut ottaa sitä puheeksi, kun rahaa tosiaan tarvitaan tärkeämpiikin kohteisiin. On paljon juuri Kotkan itsensä vastuulla, kuinka paljon se budjettia laatiessa jakaa rahaa ja sitten on turha syyttää valtioita, kun se ei anna rahaa tarpeeksi kuntien peruspalveluihin. Kotkalaisia hämätään jatkuvasti tällä Valtion osuudella, syytetään sitä kitsaudesta, vaikka budjettisuunitelma seisoo Kaupunginhallituksen vastuulla pöydällä odottamassa fiksuja taloussuunittelijoita jakamaan kaupungin rahaa eri yksiköihin.