En tiedä mikä "minua vaivaa"...
Olen aina tykännyt lapsista ja olen aina sanonutkin, että voisin olla kotona hoitamassa lapsia. Meillä on 4 lasta, viimeisin 8 kk -aivan ihana. Kaikki ovat olleet tosi kilttejä, ja se varmaan on syy tähän krooniseen vauvakuumeeseen. Olen mieheni kanssa puhunut asiasta ja hän tietää mielipiteeni. Hän ei ole kieltänyt, mutta ei tosin luvannutkaan sitä luultavasti viimeistä.
Ystäväni sanovat (olemme miehemme kanssa sopineet, että jos joku kysyy määrästä ,niin emme kiellekkään mahdollisuudesta lisäykseen), että olen ihan kahjo, kun meillä on jo kuitenkin neljä. Mitä sitten, nautin jokaisesta täysin siemauksin.
Sain kuulla, että 42 v. sukulaisnainen (meillä on sellainen rauhaisa kissa-koira suhde eli siedetään toisiamme, mutta ei olla pestiksiä...)on raskaana. APUA!!! Jotenkin minulla on sellainen tunne, että ei muutkaan saa saada lapsia, josa minä en saa sitä viidettä. TIEDÄN, että ajatukseni ovat aivan hulluja, mutta en voi sille mitään. Mietin itsekseni, että olenko vain niin kateellinen heille, mutta miten ihmeessä saan näyteltyä iloista kun hän itse ilmoittaa asiasta minulle (onneksi olen saanut aikaa valmistautua). Kun kuulin asiasta, minun sydämeni alkoi paukuttaa ihan hulluna.
Jotenkin tuntuu, että olisi kiva kuulla muidenkin ajatuksia minun tilanteesta, koska en ole tästä puhunut -on se niin tyhmä juttu. Miksi ihmeessä toisen ihmisen lapsen saaminen vaikuttaa minuun näin voimakkaasti. Tosin sain ennen tätä viimeistä todella monta keskenmenoa, että en tiedä onko ne jotenkin käsittelemättä mielessäni?!?
Toisaalta, ei se minun vauvakuumeeni alkanut vasta nyt, vaan se tahto saada vielä yksi voimistui.
Mitää HAE HOITOON kommentteja ei tarvitse laittaa. En ole sairas!
36 v ja neljä lasta
haluaisin vielä yhden...
6429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
..mikä sinulla on tässä se ongelma? Suhtautumisesti sukulaisen raskauteen vai oma halusi saada lisää lapsia? Jos itse haluat lisää lapsia niin mikä estää? siis tietysti sillä ehdolla että myös miehesi haluaisi vielä viidennen lapsen :) Itse olen viisilapsisesta perheestä, enkä itse osaa pitää perhettäni edes kauhean isona. Lisäksi olen tulossa toista kertaa tädiksi, ja toivottavasti pian myös äidiksi, joten perheemme vain kasvaa :) Omasta mielestäni iso perhe on ennen kaikkea rikkaus :)
Ison perheen olen aina halunnut, se on ihan selvää. Ja juttutuokio mieheni kanssa antoi minulle toiveita. Ei hän hirveästi ole vastaankaan. Jotenkin en vain ymmärrä suhtautumista sukulaiseni raskauteen. Miksi ihmeessä se vaivaa minua niin paljon? Iloinenhan nminun pitäisi olla, mutta kun en ole!! En "ikinä" ole ollut kateellinen kenellekkään, autan aina kun minulta pyydetään apua (ja vaikka ei edes pyydetäkkään), haluan kaikille hyvää, mutta nyt jotenkin minulle vain tuli stoppi, ja sitä on todella vaikea käsittää... Ajatukseni pyörivät sen ympärillä, että ei niiden tarvi saada lapsia. Tosin tiedän naisen pettäneen, ja myös sen, että lapsi jää miehen hoidettavaksi, kun nainen käy hoidattamassa itseään. Luultavasti lapsi on tehty miehen toivomuksesta... Vai ajattenko taas ilkeästi?!?
ymmärtää jonkun toisen elämää, niin kannattaa todeta itselleen, etten ymmärrä ja jättää se siihen. Mutta ei sun mun mielestä tarvii mitään morkkiksia "pahoista" ajatuksistasi vetäistä, niin kauan kuin ne pysyvät sun ajatuksina, ne eivät voi vahingoittaa mitään tai ketään. Vauvakuume näyttäytyy monilla ihmisillä (ja puhun tässä nyt omasta lähipiiristäni) ihan hassuinakin ajatuksina, mikä on ihan ymmärrettävää kun lasten hankinta, saaminen ja lapset ylipäänsä aiheuttavat aina voimakkaita tunteita ja ajatuksia.
Ei kannata välittää tuollaisista ajatuksista. Syy voi olla juuri noissa asioissa joista kerroit, pettämisestä ja siitä että mies joutuu lapsesta huolehtimaan. Heillä lapsi tehdään ehkä ihan eri tilanteessa kuin omat lapsesi on tehty ja siksi nämä asiat vaivaavat sinua. Kannattaa jättää nämä tunteet taka-alalle ja keskittyä siihen mitä omalle perheellesi haluat, sehän on tärkeintä :)
Elä ja anna toisten elää!
Jotensakin tuttuja ajatuksia. Meillä tosin vain 3 lasta pitkillä ikäeroilla, nuorin täyttää syksyllä 4. Heilutaan ajatuksellisesti välimaastossa "vielä yksi ehdottomasti" ja "ei missään tapauksessa, tämä hulina riittää". Muiden raskaana olevien katseleminen ja esim. synnytysjuttujen näkeminen telkkarista saavat aikaan älyttömän vauvakuumeen. Sitten kun pojat aloittavat jälleen kerran tappelun, kuume laskee nopeasti palatakseen jälleen kerran. Muille sanon aina, että tehkää vaan lapsia. Teidät lasketaan jo nyt suurperheeksi, joten yksi lapsi lisää ei kaada maata. Teillä tod.näk. on jo nyt 7-paikkainen tila-auto, joten tilaa on vielä yhdelle. Me joutuisimme vaihtamaan Rellumme Grande-malliin, mutta eipä tuo haittaisi. Eli ei sinua mikään vaivaa, kuume voi iskeä keneen tahansa. Minä täytän ensi vuonna jo 40, silti haaveilen. Ja koen oloni välillä tyhmäksi, kun haaveilen. Antakaa lapselle mahdollisuus, tulee, jos tulee. Eli ehkäisy pois ja mahdollisuus tilalle. Tässä yli 35 iässä hedelmällisyys laskee reilusti (lekurin kommentti kun kävin otattamassa kierukan pois) eli saattaa olla, ettei edes kovin nopeasti raskaaksi tule. Tsemppiä ja vauvoja teille!