Kiusaamisesta puhutaan paljon.Mitä asian eteen kouluissa tehdään??
Omaa tytärtäni on kiusattu aina,se alkoi ensimmäisellä luokalla ja jatkuu edelleen ammattikoulussa tälläkin hetkellä,tänään viimeksi.
Tyttäreni on omanlaisensa,monista kenties hyvinkin ärsyttävä persoona,mutta kaikki se mitä hän on vuosien aikana joutunut kokemaan on tehnyt hänestä selviytyjän.
Hän on raivannut tietään eteenpäin uskomattomia vastoinkäymisiä kokeneena ilman ystäviä.
Hänellä on todettu vuorovaikutus taidot puutteellisiksi,mutta siitä huolimatta jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun ja koulua on käytävä vaikka mikä siellä odottaisi..
Hän on tottunut olemaan yksin välituntisin ja myös työskentelemään yksin kotsan-tunnit(kukaan ei ota häntä parikseen!)
Hän on tottunut,että juuri hänen pullataikinaansa lentää kiviä ja kärpäsen raatoja kun hän kääntää selkänsä.
Niin,ei siinä auta kuin aloittaa taikinan teko uusiksi kun muut jo alkavat pyörittämään omia taikinoitaan pulliksi.
Hän on jopa tottunut siihenkin,että opettajalleen kertoessaan asiasta,opettaja kertoo tytön kuvittelevan ja väittää äidille tytöllä olevan skitsofreenisiä oireita.??
Tietääkseni opettajilla ei ole pätevyyttä antaa diagnoseja lapsista ja nuorista.
Hänen päälleen on syljetty,reput levitetty pitkin käytäviä,tavaroita otettu,lyöty,rikottu pyörä ja paljon muuta..
Kuusi vuotta hän jaksoi kunnes sairastui erittäin vakavasti ja vietti sairaalahoidossa kaksi ja puoli vuotta,oli aikoja,että hän todella taisteli hengestään.Oli letkuissa puoli vuotta liikkumatta sängystään.
Yksikään entinen luokkakaveri saatika opettaja ei käynyt kertaakaan katsomassa tytärtäni,ei korttia,ei soittoa,ei mitään.
Sairaalasta päästyään hän aloitti ammattikoulun ja sai ensimmäisen kerran elämässään pari kaveria.Olin todella iloinen hänen puolestaan,kunnes kerran puoli vahingossa näin tekstiviestit hänen puhelimessaan.
Hän lupasi näille uusille "ystäville"lainata rahaa ja maksaa heidän shoppailunsa,kun nämä niin kiltisti pyysivät.
Tätä oli jatkunut jo jonkin aikaa,kun tyttäreni sai kuntoutustukea sairauteensa niin suurin osa siitä menikin ihan muihin tarkoituksiin.
Tyttäreni valehteli,että käy ratsastamassa jne...
Hän pelkäsi kuollakseen,että menettää nämä kaverinsa.
Kun puutuin asiaan ja aloin vaatia lahjoitettuja puhelimia,vaatteita ja paljon muuta takaisin ei se enään ollutkaan niin helppoa.
No,opin siitä,että nyt tyttärelläni on edunvalvoja rahojensa kanssa.
Kun taannoin tyttäreni hyvä ystävä kuoli,irc-calleriaan perustettiin yhteisö,missä oltiin 100% sitä mieltä,että se on tyttäreni vika???Miksi?
Jos joku päättää päivänsä omasta tahdostaan,niin voiko se olla toisen vika?
Tänään sain jälleen kuulla,että uusi sivusto on perustettu tyttärestäni.Sinne on lupaa kysymättä laitettu hänen kuviaan ja tekstejä ikäänkuin hän olisi ne sinne kirjoittanut.
Eikö tämä ala olemaan jo rikollista?
Ei tyttärenikään varmaan nykyään enään mikä puhdas pulmunen ole,mutta olen kovasti huolissani tästä nykyajan nuorisosta miten näin voidaan käyttäytyä toisia kohtaan??
Tytärtäni on kiusattu
ja jatkuu edelleen
141634
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hirveästi voimia sinulle ja perheellesi. Kertomasi tyttäreesi kohdistuneen kiusaamisen motiiveihin on vaikea näin ulkopuolisena sanoa mitään, että mistä sellainen johtuisi, koska sellaisen ikävän käytöksen syy ja taustatekijät varmasti vaihtelevat hyvinkin paljon ihmisestä riippuen. Ihan yleistasolla sitten kiusaamisesta: vaikken itse koskaan vakavasti kiusattu ihminen ole ollutkaan, on minulla asiaan aika jyrkkä kanta. Seuraava voi kenties kuulostaa hurjaltakin, mutta minä olen sitä mieltä, etteivät kodeissaan hyvin voivat lapset ja nuoret kiusaa muita. Tarkoitan, että hyvinvoivat lapset ja nuoret eivät tyypillisesti nauti sellaisesta. Jos taas kodeissa välitetään pilkallista ja ivallisen suhtautumisen "mallia" muita ihmisiä kohtaan, mitä uskon monenlaisten kiusaajien usein kodeissaan oppivan, tai jos lapsi/ nuori kokee kotonaan paljon välinpitämätöntä suhtautumista, kasvaa sellaisesta varmasti helposti myös nuori ja aikuinen, joka ei osaa nähdä kiusaamisessa väärää. Kertomasi juttu tyttäresi koulussa kokemista kiusaamistilanteista vaikuttaisi kyllä siltä, että häneen kohdistuva kiusaaminen olisi vakavaa. Opettajan reaktiota ihmettelen: ei todellakaan opettajan kuulu jaella psykologisia diagnooseja oppilaistaan. Ja: jos tyttäresi kuvia, sellaisia joista hän luonnollisena henkilönä ja henkilötiedoillaankin olisi tunnistettavissa, sekä hänen tekstejään on lupaa pyytämättä laitettu irc- galleriaan, kuten kerroit, voisi se hyvinkin olla rikos. Sinun tai teidän asemassanne tekisin asiasta rikosilmoituksen. Kukaan ei saa esiintyä toisen nimissä internetissä. Se on vähintäänkin harhaan johtamista, ja asian juridiset perusteet riippunevat lisäksi luonnollisesti mm. tyttärellesi asiasta aiheutuneen henkilökohtaisen haitan perusteella. Lisää tuosta asiasta voit kysellä lakiasiantuntijoilta.
En ole samaa mieltä kanssasi -otan osaa-. Minulla on oikein mukava ja leppoisa perhe, lämpimät suhteet vanhempiin ja asun rauhallisella sivukylällä oikein idyllisesti, mutta nuorena idioottina olin kiusaaja. Ala-aste aikoina tosissani OLIN kiusaaja ja säännöllisesti kiusasin kaikkia/kaikkia. Viimeisenä kertana sitten heitin erään vuotta minua nuoremman tytön ojaan ja lumipesin perusteellisesti, hänen kännykkänsä rikkoutui ja sain pahat valitukset kun asia tuli ilmi yleisellä tasolla. Tämä sattui siis kuutos luokalla. Opettajat tulivat ruokapöytään valittamaan muiden edessä minulle ja kutsuivat jos jonkinmoisiin koppeihin. Pienessä koulussa kun tällaiset asiat huomataan pian ja niihin puututaan. No, sain jostain kumman syystä hirveät tunnontuskat tästä, kun ajattelin kaikkia kiusattuja. Kun en enää kestänyt unettomia öitä, kerroin äidillenikin joka ei ollut kuullut ja äitini lupasi selvittää asiat. Pyysin anteeksi tytöltä ja sain jatkaa omaa elämääni enkä enää ikinä kiusaa ketään, kun muistan heti sen kauhean mieltä kalvavan olon. Tuosta on jo aikaa, mutta tarinan opetus on yhä voimassa. Yleensä kiusatessani ympärilläni oli ihmisiä joille rehvastella kun uskaltaa tehdä näin ja näin. Ei sinä ole mitään järkeä oikeastaan! Kiusaamiseen pitäisi puuttua heti alkutekijöissä. Useimmat kiusaajat tosin eivät yhtään ajattele kiusatun tunteita, ja silloin tarvitaan kiusatun puolustajia. Ja kun kiusattu ei reagoi, menee jutusta koko maku. Keskustelun aloittajalla on kuitenkin hankalempi tilanne. Tyttäresi tarvitsee ehdottomasti oikeita ystäviä. Puhu asiasta ja valmistaudu keskusteluun paketillisella nenäpapereita. Omalle äidilleni oli aina helppo puhua ongelmissa, ja se helpotti huomattavasti. Suhde äitiin lämpenee kun asioista keskustellaan ja jännite väliltä katoaa. Nyt neuvon tukemaan ja ilmoittamaan irc-selkkailuista poliisiin. Tuo on jo sairasta! Kiusaajat pitää myös saada vastuuseen ja tietääkseni tommoisesta voi jo sakkoja hankkia. Asioihin PITÄÄ PUUTTUA kun ne ovat vielä pieniä. Muista tukea tytärtäsi!
Mietin vain, että onko tyttärelläsi mitenkään mahdollista vaihtaa koulua? Tuo touhu kuulostaa todella sairaalta. Itseäni kiusattiin monta vuotta, eikä siitä ole helppoa päästä yli.
Tuostahan voi ihan hyvin jo sanoa vaikkapa poliisille! :P
Eilen tyttäreni kouluun tuli ambulanssi,sillä hänellä alkoi kovat vatsakivut,hän makasi maassa ja huusi suoraa huutoa. Kivut olivat stressiperäisiä ja onneksi selvittiin säikähdyksellä.Tänään hän jäi tietysti pois koulusta ja kas kummaa kun kaikenmaailman galleriat täyttyivät saman tien valheellisista juoruista,että tyttäreni on huora ja nyt raskaana ties kenelle..!!?? Hän ei yksinkertaisesti jaksa mennä enään kouluun ja nyt on jatkuvan valvonnan alla,ettei tekisi itselleen mitään.Ei kuitenkaan suostu puhumaan oikein kenellekkään asioista,sillä pelkää jotain hänen salaisia asioita tulevan esille hänen vanhoilta "kavereiltaan" Kuulin monen mutkan kautta,että hän olisi joskus poikaystävänsä kanssa harrastanut seksiä ja joku olisi kuvannut luvatta tapahtuman ja se olisi laitettu nettiin,mutta kun kysyin häneltä asiasta,niin hän kieltäytyi kertomasta ja sanoi,että asia on jo hoidossa. Olen todella huolissani hänen kuvioistaan,sillä todellisuudessa en tiedä edes miten paljon hän itse aiheuttaa erilaista hämminkiä. Nyt jokatapauksessa hänen kertoman mukaan asia on mennyt poliisille,joten kai täytyy vaan odottaa mitä tuleman pitää. Tuli mieleen vielä,että muutamia vuosia sitten kun häntä kiusattiin seiska-luokalla,niin kävin kysymässä poliisilaitoksella mitä asian eteen pitäisi tehdä,etenkin kun opettaja todistettavasti osallistui kiusaamiseen,niin poliisi vain totesi,että oppilaat eivät ole 15-vuotiaita,joten eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa ja opettajan kanssa kannattaisi keskustella jne...Eli koko juttu oli ihan turha.
yhteyttä esim mannerheimin lastensuojeluun tai johonkin muuhun järjestöön meinaan sieltä pitäisi löytyä vapaaehtoisia nuoria jotka voisivat ihan vaikka vain silloin tällöin puhua tyttäresi kanssa esim puhelimessa. on aika tärkeää että tyttäresi saisi jotain positiivista palautetta elämässään muualtakin kuin kotoa. voisi myös kokeilla koulun vaihtamista vaikka se varmaan on tuossa iässä hankalaa mutta kun koko koulu supisee selän takana olisi hyvä kokeilla uutta alkua ja mahdollisuutta.
onko juttu varmasti mennyt poliisille ja minkä sisältöisenä. Ei tyttäresi ole mihinkään syyllinen. Ei kunnollinen ihminen käyttäytyisi noin kuin kiusaajat, vaikka siihen olisi niin sanotusti "aihettakin" eli jos kyseessä olisi joku heidän kotirauhaansa tai henkeään/terveyttään uhkaava rikollinen. Ja silloin he eivät edes olisi noin "rohkeita". Kyllä minua vain hävettäisi hirveästi, jos olisin kiusaajan vanhempi tai muu sukulainen. Nykyaikana ei taida olla yleistä opettaa oikeita arvoja kotona. Lasten "kasvatus" on vain heidän ruokkimistaan, hemmottelemistaan ja kannustamistaan menestymään ihmisten silmissä. Vaikeisiin kysymyksiin ei osata eikä uskalleta ottaa kantaa, silloin vain painetaan pää pensaaseen ja puolustetaan hyökkäävästi omaa kakaraa. Pääasia, ettei jää kiinni eikä silloinkaan mitään seuraa. Vanhemmat itsekin ovat siis hukassa. Miten tuollaiselta pohjalta muka ponnistaa, kun kaikki riippuu vain ulkoisesta paineesta tai sen puutteesta? Hyvä, että yhteiskunnassa vielä löytyy tosiarvojen puolestapuhujia, ei kannata lopettaa. Sano tyttärellesi, että olet täysin hänen puolellaan ja että hänen kiusaajansa ovat sataprosenttisesti väärässä. Sano, että selviätte tästä yhdessä. Ota tosiaan poliisiin yhteyttä, eikä kannata luovuttaa, vaikka jotkut yrittäisivätkin livetä vastuustaan. Sano myös koulun rehtorille, että edellytät hänen hoitavan tilanteen kuntoon tai muuten seuraava taho on koulutoimenjohtaja. Mielestäni ei haittaisi sellainenkaan, että kiusaajat vanhemmat opettajat poliisi (ja tekin, jos haluatte) käskettäisiin yhteispalaveriin, jossa luettaisiin lakia. Kyllä jokainen saa lopulta pahoista teoista palkkansa, ei niitä lakaista maton alle. Häpeä näistä teoista kuuluu yksinomaan tekijöille, vahvista tyttäresi itsetuntoa.
lähellä ketään, johon voisit tukeutua ja joka voisi olla mukana asioiden hoitamisessa? Sitä joutuu keräämään itseensä leijonan voimaa ja raivoa, kun hoitaa avuttomien asioita.
auttajanne löytyy tältä suunnalta: http://www.rukousystavat.fi/RukPyynto.html Heitä huolesi Hänen harteilleen.
Voit rehtorin kanssa käymässäsi keskustelussa vetäistä esiin myös myönteisiä esimerkkejä siitä, että kiusaamiseen voidaan kyllä puuttua, neuvoja löytyy, jos löytyy halua. Pyydä ottamaan yhteyttä tällaiseen kouluun tai sano, että voit itsekin soittaa ja kertoa, että täällä opettajat tarvitsisivat tukea. :) http://www.itispk.edu.hel.fi/toimintaohjeetkiusaamiseen.htm http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=1311&VID=default&SID=983104460767912&S=1&C=22521 http://mikaeli.mikkeliamk.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/koulukiusaus/vammaisia.htm http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/rehtori-sai-huomautuksen-koulukiusaamiseen-ei-puututtu/98305
Hienoa lukea näin ihania neuvoja ja kannanottoja.Kiitos teille,tsemppasitte minua. Tietenkään en tässä voi kertoa tyttäreni kaikkia taustoja,siksi en aina osaa/tiedä miten suhtautua näihin tapahtumiin,mutta etenkin tämä kirjoitus sai minut jälleen uskomaan,että minun on autettava ja kannustettava tytärtäni 110% eteenpäin. Välillä väsyn itsekkin jatkuviin ongelmiin,mitä milloinkin hänellä koulussa on,mutta aion tehdä kaikkeni,että tilanne paranisi. Tällä viikolla koulussa tosiaan on palaveri,mihin tulee myös koulupoliisi mukaan.Mukaan tulee myös kuusi pahinta kiusaajaa,kuraattori,opo,rehtori,tyttäreni ja hänen edustajansa(joka tällä kertaa en ole minä) Perjantaina kun tyttäreni oli vienyt sairaslomatodistuksen koululle,niin eikös nämä "hyökkääjät"olleet jo ampaissut paikalle ja ihmettelemään,että"kato,grafiittinaamakin tuli kouluun,tuliks keskenmeno ja tätä rataa..." Grariittinaama nimitys tulee koska tyttäreni käyttää heidän mielestään liikaa meikkiä!!! Korostan vielä,ettei raskaudella ollut MITÄÄN tekemistä hänen mahakipujensa kanssa.
Oletko ollut häneen yhteydessä ja oletteko yhdessä pähkäilleet, mitä asioita ja miten tilaisuudessa tuodaan julki ja mihin vedotaan? Kannattaa pyrkiä johdattelemaan keskustelua loogisesti toivottuun suuntaan ja vaatia nimeltä mainittuja toimenpiteitä ja tulosten tarkistamista vähän väliä. Jossain tv:n keskusteluohjelmassa kerrottiin tutkimuksesta, jossa oli kysytty kait 500 vanhemmalta, että uskoisivatko he lapsensa olevan kiusaajia. Aivan kaikki olivat vastanneet, että ei, heidän lapsensa on varmasti kiusatun puolustaja... Tätä voi siis vanhemmilta odottaa, aggressiota ja lapsesi syyttelyä erilaisuudesta, ylireagoinnista tai avuttomuudesta, että pyh vaan valmiiksi. Älkää säikähtäkö, vaan jatkaa taistelua entistä määrätietoisemmin. Kerrothan sitten, miten ensimmäinen keskustelu sujui?
Onhan se kauheaa,kun ei tiedä mitä omat lapset tekevät.Ja se on kyl rikos laittaa kuvia henkilöstä ilman lupaa.Samanlainen juttu kävi pojalleni. Hän oli 2.luokalla kun hän soitti minulle ja kysyi voiko kaveri tulla kylään koulun jälkeen. Minä sanoin että käy jos viimeistään viideltä poika alkaisi lähtemään.Se ei silti mennyt ihan odotetusti,vaan kun soitin hänelle viideltä hän vastasi puhelimeen itkien.Minä kysyin että mikä on hätänä ja hän vastasi ja kertoi että kotona oli ollut enenmän kuin 1 kaveri.Poikani sanoi että yksi kavereista oli pelannut hänen kanssaan ja ei ollut välittänyt kahesta muusta.He olivat varastaneet alkoholia kaapista,tupakkaa ja rahaa. Sanoin että tulen kotiin heti kun voin,ja soitan poikien vanhemmille.Asia tuli selväksi ja jokaisen äiti/isä antoi heille opetuksen.Joten kannattaa vähän ensin ottaa selvää minkälaisia kavereita lapsellanne on.
meillä sama jurputus,nuori syyllistetään asioihin,monta vuotta kiusattu,asia on niin että nuoret luottaa ettei vapaa aika kuulu opettajille,vanhempi väitti valvovansa nettisivuja,silti tämän koulukaverin julkaisemat kirjoitukset julkaistiin netissä.nämä menee kaikille maksullisiksi,ei riitä että pannattaan 2 viikoksi,auttaa että poistaa nimmarinsa ja ottaa uuden.