Mä annan periksi. Mä olen todella väsynyt tähän kaikkeen paskaan ja siihen ku asiat menee pieleen ja pettymykset seuraavat toisiaan. Mä olen vuosikaudet kertonut asioistani milloin kriisityöntekijälle psykologille, psykiatrille, ystävilleni. Lääkkeitä on tullu syötyä niin paljon, etten enää itsekkään muista niiden kaikkien nimiä. Mikään ei kuitenkaan auta kuin hetkellisesti. Sitten olo on yhtä kurja kuin ennenkin. Pahaolo lisääntyy ja peittää kaiken alleen. Mulle tuli yks tekstinpätkä mieleen ja jokainen saa tulkita sen miten itse haluaa. "Aina ei voi tietää, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vaan huomaa, se päättyikin tähän."
Mä annan periksi
Myrrhis
2279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei kannata antaa periksi. Koska mullekin on tapahtunut kauheasti ikäviä asioita. En tiedä uskoako kohtaloon mutta näin nyt on. Yritän silti joka päivä elää. Kannattaa unohtaa negatiiviset asiat ja jatkaa puhtaalta pöydältä. Osaksi olen syypää itse vaikeuksiin osaksi taas kiusaajani. Kuuntelen veskua se rauhoittaa: http://www.youtube.com/watch?v=qjhWniXLfvE ja http://www.youtube.com/watch?v=MxozxknmDO8&feature=related
Itse elän semmoisessa lääkekurimuksessa ettei kohta tule enää mitään. yritin jo itsariakin mut ei sekään onnistunu.