Arki uusioperheessä???

lapseton(silloin kun aloimme seurustelemaan) isäpuoli on toiminut perheessä täysin isänä. Kasvatusvastuu oli minulla, mutta mieheni tuki minua tarvittaessa. Onneksi lastenkasvatusmetodimme menevät samoja linjoja, joten sillä saralla ei ole ollut ongelmia. Joka asiassa mieheni otti myös lapseni mukaan itsestäänselvyytenä, että he kuuluvat perheeseen. Lomamatkat pienintä myöden tehtiin koko perheen voimin. Mieheni kuljetti lapsia paljon harrastuksissa, eikä ikinä rutissut lapsiin menevää rahaa(meillä on yhteiset rahat). Murrosiässä oli välillä pikku yhteenottoja ja joskus kaikui tuo monelle tuttu lause "sä et oo mun isä!". Mieheni totesi siihen, etten olekaan, mutta olen tämän perheen isä(meillä oli silloin jo yhteinenkin lapsi) ja minä ainakin rakastan sinua kuin omaa lastani. Nykyään, kun vanhimmat lapseni ovat aikuisia, niin ovat kyllä todenneet, että heillä on ihana isäpuoli. Ikävä sanoa, mutta parempi kuin se biologinen isä... Oikealla asenteella lapsetonkin mies pärjää, vaikka tulisikin yhtäkkiä "isäksi". Vinkiksi vielä, että älä sysää liikaa vastuuta miehesi päälle, vaan anna hänen itse ottaa sitä. Itselleni osui jackpot uuden miehen valinnassa, toivottavasti sinullekin!

Meillä on uusperhe, minä ja kaksi lastani ja mies jolla ei omia biologisia lapsia. Mies on heti alusta asti ollut osa perhettä, mutta päävastuu lapsilla on toki minulla. Minä käyn vanhempainilloissa, katson että lapset pääsevät aamuisin kouluun / vien hoitoon ja haen. Myös tapaamiset ja yhteydenpidon isin kanssa hoidan tietysti minä. Mutta arkielämässä teemme ruokaa, siivoamme, pyykkäämme kutakuinkin yhtäpaljon. Mies on lasten kanssa, opettaa polkemaan pyörällä, mennään uimaan, on pihalla heidän kanssaan, minä saan harrastaa ja hän on lasten kanssa. Tosin hän on "hieman vapaampi" menemään esim. laittamaan autoa sun muuta, sillä hänen ei tarvitse koskaan miettiä milloin hakee lapsia tms. eikä hän tällaisina päivinä ajattele ruuan laittoa vaan olettaa minun laittavan. Mutta kyllä hänkin ruokaa laittaa ihan oma-aloitteisesti. Raha-asioissa minä hoidan lasteni hankinnat, saanhan heistä lapsilisät ja elatusmaksut. Perheen ruokaostoksia tms. emme erittele vaan yhdessä ostamme. Tosin minusta emme eroa tuntemistani ydinperheistä lainkaan, näyttäisi samanlaista olevan hyvin monessa yhdinperheessä (äiti käy lasten vanh.illoissa jne).