Vuosi sitten uudistuivat määräykset kiinteistön maadoituksesta: uudisrakennukselle tulee olla perustusmaadoituselektrodi: "Huhtikuun 2008 jälkeen rakennetut asuinrakennukset tulee varustaa rakennuksen perustuksiin tai perustusten alle sijoitettavalla kuparisella perustusmaadoituselektrodilla."
http://www.sahkoala.fi/kohderyhmat/pienrakentajat/ukkossuojaus/fi_FI/ukkossuojaus/
Sivulla olevassa videossa kerrotaan, että tämä on ensisijainen toimintatavoite ja vasta sitten jos tämä ei käy, voidaan tehdä perustusten ympärille silmukka tai perinteinen häntä.
Suora linkki videoon:
http://www.sahkoala.fi/kohderyhmat/pienrakentajat/videoita/fi_FI/perustusmaadoituselektrodi_swf/
En ole sähköammattilainen, mutta mm. vastaavan mestarini kanssa ihmettelimme tätä uutta ohjeistusta. Miksi ihmeessä kupari pitäisi laittaa samaan paikkaan, missä on jo muutenkin valuraudoituksen maadoitus (harjateräksistä potentiaalintasauskiskoon)? Eli anturavalun alle. Kaiken lisäksi: onko tämä hyvä paikka maadoitukselle, kun se on monesti kovin kuiva paikka. Eikö kosteassa maaperässä oleva maadoitus ole juuri se, mitä vuosikymmenet on haettu?
Meillä kyllä laitettiin uudiskohteeseen kuparilenkki perustusta kiertämään n. 1,5 - 2,0 m etäisyydelle anturasta, syvälle maahan. Näin sähkösuunnittelijakin ohjeisti. Raudoituksesta tietysti myös yhteys kiskoon, kuten IV-putkista, antennista jne.
Maadoitustavat - oma maa mansikka...?
U. Disrakentaja
5979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että se on ensisijaisesti sen rakennuksen potentiaalintasausta varten, tärkeintä on sen eheys ja hyvä johtava yhteys rakennuksen johtaviin osiin. Jos raudoitukset on hyvin hitsattu laajalta alueelta yhteen ja kytketty päämaadoituskiskoon, se on toki vaikutukseltaan samanlainen. Surraamalla tehdyt liitokset eivät yleensä tätä mahdollista. Joku oli laskenut, että sen kuparin levittäminen anturaan (tai sen alle) on paljon edullisempaa kuin betoniterästen avulla samaan pyrkiminen. Anturassa tai sen alla, tai rakennuksen kehän sisäpuolella se on yleensä parhaiten turvassa katkeamiselta. Jos lenkki menee poikki, se ei vaikuta juurikaan sen potentiaalintasausominaisuuteen. Hännän katketessa anturan vieressä, käyttöön jää huonolla tuurilla vain lyhyt tumppi. Käyttömaadoituselektrodi ei juuri koskaan voi olla vikapiirin osa.
Itse levitin kuparin talon ympäri anturan viereen. Rinnetalon kyseessä ollen, maata on kuparin päällä 0,7-3,0m. Oikosulkuvirtoja mitannut sähkäri totesi että tuli uusi ennätys, suurin oikosulkuvirta mitä oli koskaan mitannu.
Ei kai sillä sinun elektrodilla ole mitään tekoa se oikosulkuvirran mittaustuloksen kanssa. Sähkölaitoshan ilmoittaa heidän oikosulkuvirran liittymässä, jos se on jo pieni niin ei se millään siitä enään pysty suurenemaan.
sillä kuparilla ei juuri koskaan ole vaikutusta vikasuojaukseen. Siihen kun tarvitaan virtapiiri, jota se kuparinpätkä ei juuri pysty muodostamaan muuntamon tähtipisteeseen asti. Asia on myös helppo todeta: elektrodi irti ja uusi mittaus. Tulos on todennäköisesti täysin sama. Erityisesti, kun ottaa vielä mittalaitteen mittaustarkkkuuden huomioon. Mittalaite mittaa vikapiirin impedanssin muuntamon tähtipisteen kautta PEN-johtimen ja vaihejohtimen kautta, ei maata pitkin. Veikkaisin, että urakoitsijalla oli mittaristaan patterit lopussa. Sillä kun on monissa asennustestereissä aivan sama vaikutus...
laskee tuo nollajohtimen rinnalle kytkeytyvä piiri jonkun verran oikosulkuimpedanssia. Virta voi mennä maata pitkin naapurin elektrodiin ja siitä sitten taas nollajohtoon. Suojaushan tosin perustuu siihen että oikosulkutilanteessa maan potentiaali nousee mahdollisimman lähelle vikakohdan potentiaalia.