koska en saa lähimmäisiltäni hyväksyntää oman ammattini harjoittamiseen.Tätä on jatkunut kauan.Kuvataiteen tekeminen aiheuttaa jatkuvasti kielteisiä tunteita ts.ydinperheeni ei edes halua ymmärtää minua omassa ammatissani.Tosi kurjaa kuulla jatkuvaa vuodesta toiseen toistuvaa ei-kannustavaa kommenttia.Suorastaan olen saanut vasten kasvojani sellaista ilkeyttä,mikä vie minun luomishaluni pohjalle.Eivät varmasti ymmärrä herkkää taiteilijasielua.---Tätini tyypillinen kommentti on:"Onhan sinulla sitten jotakin tekemistä" tai "Tee nyt niin kauan kun kyllästyt". Molemmat veljeni kommentoivat:"harrastaja". Todellakin masentavaa ja voimia vievää.Kuulun Suomen kuvataidejärjestöjen liittoon ja taideseuroihin.Olen pitänyt myöskin gallerianäyttelyitä sekä maalaan työhuoneellani.En millään tahdo ymmärtää näin läheisten ihmisten negatiivista suhtautumista omaan ammattiini.En niin en.Todella karmea olla toisinaan.Itkunsekaista masennusta.Suorastaan epämiellyttävää nälvimistä sekä samalla voin sanoa,että sivistymätöntä elämännäkemystä on näillä henkilöillä,jotka kaiken aikaa vuodet toisensa perään latistavat minua.Olisi ihana,kun saisi kannustusta sille puurtamiselle,tutkivalle taiteelle,jota minä päivittäin teen.Mutta ei niin ei.Voin sanoa ettei tämä kuvataiteilijana oleminen ole sellaista ihanuutta,mitä moni kuvittelee.Tämä on silloin suorastaan karmeaa ja sydäntä riipaisevaa sekä kyynelten täyttämää värien sekoittamista,silloin,kun lähimmät potkivat.Olen toisinaan niin masentunut etten pääse petinpohjalta pois.Olen niin allapäin.Itkuni ja murheeni,se suru ja vaikeneminen kyynelten keskellä.Kuin kuolema.
Olen masentunut ja allapäin
veera-tuutu
2277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä ainakin arvostan työtäsi, enemmän kuin useimpia muita ammatteja, suoraan sanoen. :-) Eivätpä nuo kuvaamasi ihmiset kyllä ihan fiksusti käyttäytyviltä vaikuta. Olisiko sinulla hyviä ystäviä, jotka tukisivat sinua työsi osalta, sellaisia joille voisit ehkä puhua silloinkin, kun koet tuota kaltoinkohtelua näissä asioissa? Ehkä voisi tehdä hyvää, jos voisit myös joskus antaa vähän samalla mitalla takaisin väheksijöille? Alkaa murtaa vähän niitä vääristymiä, joita nuo ihmiset pitävät jostain syystä yllä suhteessa sinuun? Se voi olla vaikeaa, mutta voi myös maksaa vaivan. Vaikka vähän kerrassaan. Voimia, älä missään tapauksessa lannistu! Teet hienoa työtä, tiedät sen itsekin. Yleensä vaikeissa tilanteissa itseä voi vahvistaa asioiden miettiminen omakohtaiselta kannalta, "kuka itse olen", "mitä haluan", "mikä sen merkitys on" jne. Oma persoona ja luovuus ovat ainutkertaisia ja kuuluvat niihin arvokkaimpiin asioihin mitä meillä on... No tämmöistä itselläni tuli vain mieleen. Varmaan joku muu osaa sanoa muuta.
omaan arvoonsa ja jatka mielekästä työtäsi. On aivan oma asiasi, millaisesta työstä sinä pidät, mistä nautit työssäsi jne.. Aika omituista suhtautumista läheisiltäsi. Taitaa muuten olla samankaltaisia ongelmia aika monella? Onhan se raskasta, tottakai, jos läheisiltä ei saa arvostusta, mutta nämä ovat sinun henkilökohtaisia päätöksiäsi. Sinähän tätä työtä teet, eivät kanssaihmisesi. Toivottavasti saat itsellesi tukea muilta ihmisiltä, kun läheisesi käyttäytyvät noin ala-arvoisesti. Älä piinaa itseäsi muiden ihmisten mielipiteillä, vaan jatka omaa valintaasi. Et ole kenenkään talutusnuorassa. Jaksamista sinulle. Anna auringon paistaa.