Minulle on vahvistunut käsitys tässä vuosien varrella, että opettajiksi ja kriitikoiksi päätyvät liian usein henkilöt joita kuvataide kyllä kovasti kiinnostaa, mutta he eivät itse ole kovin lahjakkaita maalaamisessa. Tästä seuraa että maalarin uran sijaan tulee jompikumpi em. ammateista. En ainakaan tiedä kuin yhden opettajan joka on hyvä maalaamaan ja sittaen pari aika hyvää - siis puhun suomalaisista opettajista.
Tästä seuraakin sitten jatkokysymys.. Kuinka voi tällöin opettaa maalaamisesta muuta kuin pelkkää mekaanista tekniikkaa ja muita kirjasta tms. opittuja maalamisen perusjuttuja?
Ja kuinka kriitikko pystyy arvioimaan maalauksia jos ei osaa maalata? Jos kriitikko tajuaisi mikä on hyvää taidetta, kai hän sen osaisi sitten laittaa kankaallekin.. Ei se tekniikka niin vaikeaa ole oppia jos on "taidetajua".
Minusta noita ammatteja ei voi hallita kunnolla jos ei itse ole vähintään HYVÄ maalari! Pelkästään ulkosyntyisesti näitä opettamis- tai arviontitaitoja ei pysty hankkimaan - siis ilman sisäsyntyistä taidetajua.
KUVATAITEEN OPETTAJAT JA
KUVATAIDEKRIITIKOT
502280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
'lahjattomat päätyvät opettajiksi' pätee myös kuvataidealalla. Samoin taidehistoriaa kirjoittajat pyrkivät kovasti ymmärtämään eri aikakausien taiteilijoiden ajatusmaailmaa ja intressejä, siinä aina onnistumatta koska eivät kykene ajattelemaan kuten taiteilija.
Juicekin taisi laulaa että "Ne jotka osaa, tekee mitä vaan, jotka ei, ne ryhtyy opettamaan...) Mutta miksi muualla on toisin? Ainakin nuo Repin Institutin opettajat ovat kaikki joko todella hyviä, tai sitten aivan loistavia taidemaalareita. Sama pätee varmaan ainakin Italiaan, kaiketi myös Espanjaan.
että haet moisella viestillä vain pönkitystä omalle itsetunnollesi haukkumalla noin yleisesti opettajia, tai sitten tämä on taas näitä iänikuisia provoja. Oma kokemukseni puhuu tätä vastaan. Minulla on mielestäni hyvä opettaja (en viitsi mainita koulua täällä), vaikka hänen töistään en niin välitä. Hyvän hänestä tekee ensiksikin teorian osaaminen ja perusteiden hyvä tuntemus, mutta eritoten ohjaava ote ja "virheiden" löytäminen minun töistäni. En näe mitään syytä, miksi hänen pitäisi itse olla huipputaitava, koska hänellä on hyvä näkemys ja paljon hyviä vihjeitä. Hän myös antaa hyviä ja tiukasti rajattuja tehtäviä, joissa taiteellinen vapaus ei saa liikaa loistaa. Tässä on se hyvä puoli, että tulee harjoiteltua myös sellaista, josta ei itse niin välitä. Toisekseen taiteessa ei ole mitään absoluuttista hyvyysasteikkoa, joten logiikallasi ei voisi edes opettajia olla, koska ikinä ei päästä yhteisymmärrykseen kuka on hyvä ja kuka ei. Tietysti jos opiskelee jotain hyvin kapeaa alaa, vaikkapa nyt klassista realismia, niin pitäähän opettajan toki perusteet hallita. Mutta huipputekijässä on myös puuteensa. Kukaan ei voi olla huippu joka osa-alalla, joten opetus on väistämättä kapeaa. Ja mitä tulee kriitikoihin, niin tekevätkö elokuvakriitikot elokuvia, kirjakriitikot kirjoja tai musiikkikriitikot sinfonioita?
"Toisekseen taiteessa ei ole mitään absoluuttista hyvyysasteikkoa, joten logiikallasi ei voisi edes opettajia olla, koska ikinä ei päästä yhteisymmärrykseen kuka on hyvä ja kuka ei." Minulla on ollut paljon hyviä opettajia, mutta kukaan ei ole ollut suomalainen. Olet sinänsä oikeassa siinnä, että klassisessa realismissa kriteerit ovat helpommin hahmotettavissa. Mutta jos opettaja ei osaa oikeasti maalata hyvi nmitään, niin miten ihmeessä hänellä olisi "hyvä näkemys ja paljon hyviä vihjeitä"?? Oliko hän niin tumpelo käsistään että ei osannut itse tehdä mitä aivot käskevät tekemään? Sangen outoa! Oikeasti! Jos tajuaa, niin osaa.. Oikeasti! Mitä kriitikoihin tulee, niin on aika typerää verrata elokuviin, kirjoihin ja sinfonioihin. Taulun maalaaminen on noihin kaikkiin verrattuna pieni ja yksinkertainen projekti, johon jokaisella on mahdollisuus. Ja sitäpaitsi, monet kirjallisuuskriitikot ovat kyllä kirjailijoitakin, mutta hyvyydestä en sano mitään kun en tiedä. Mutta takaisin kuvataiteeseen. Olen todella pettynyt tämän maan kuvataiteen opetuksen tasoon, taiteilijoiden tasoon ja kriitikkojen tasoon. Suomi on todella kuvataiteen kehtysmaa. Täällä on vieläkin vallalla muut tavoitteet kuin laadukas kuvataiteen opetus. Siitä taas seuraisi seuraisi laadukkaita taiteilijoita - ja toivoisin, että sitten kriitikot katselisivat muitakin kriteerejä taiteilijoista kuin että onko hän ollut akatemian opettajana tms.
..pelastamassa tätä genreä! Noin hirmuviisaita ajatuksia! Oijoijoi, salli mun nauraa. Sun logiikalla elonkuvakriitikot pitää olla elokuvantekijöitä, kirjailijoiden pitää olla kirjailijoita ja taidekriitikot taiteilijoita. Noinko kriitikot muka antaisivat jäävittömiä lausuntoja mikä on tavoitteena? Kriitikon pitää on suuren yleisön edustaja vailla minkäänlaisia siteitä noihin taiteenharjoittajiin ja joka antaa oman mielipiteensä siihen mitä kulloinkin näkee. Joskus nuo näkemykset suuren yleisön kanssa kohtaavat ja joskus taas ei niinkuin olet varmaan havainnut. Taiteilija joka omaa hyvän itsetunnon (ammattitaiteilija) suhtautuu arvosteluun asiallisella tavalla ja hyväksyy sen mielipiteenä. Toisin kuin täällä, eli ollaan peräämässä ja vaatimassa heti että "näytähän niitä omiasi". Niin alkeellisen amatöörimäistä ja tavattoman typerää!
Niin, tällaistakin palautetta olen saanut.. Tai siis sellaista että "on hyvä että joku näyttää suuntaa (siis tässä maassa). Tässä olen kuitenkin esittänyt vain sen hyvin yksinkertaisen, itsestään selvän ja aivan perustavaalaatua olevan viisaan ajatatuksen, että opettajiksi tulisi saada lahjakkaita ihmisiä. Onhan se oikea oravanpyörä kun Suomessa ei ole kunnon koulutusta niin ei tule kunnon opettajia (ja eipä juuri taiteilijoitakaan). Vastasin kyllä jo aiemmin tuohon "elokuvakriittikot pitäisi olla elokuvantekijöitä" ym. juttun - joten lue uudestaan sieltä. Mutta sen voisin lisätä että olisihan sen hyvä että elokuvakriitikot tietäisivät elokuvasta sen verra että he kykyjensä puolesta pysytyisivät tekemään niitä elokuvia. Minustakin kriitikkojen pitäisi olla sitoutumattomia ja avarakatseisia. Nykyäänhän tilanne on ongelmallinen lähinnä siksi, että liian usein aivan toisarvoiset "taiteilijat" saavat palstatilaa kun taas toisista jotka varmuudella jäävät Suomen taiteen historiaan ei kirjoiteta mitään. Väärin, en todellakaan puhunut itsestäni ;). Tunnen muutamia loistavia taiteilijoita joiden saama huomio on lähes olematonta. Harmi kun tässä ei voi oikein luetella nimiä..
tällaista mieltä: "Mutta sen voisin lisätä että olisihan sen hyvä että elokuvakriitikot tietäisivät elokuvasta sen verra että he kykyjensä puolesta pysytyisivät tekemään niitä elokuvia." Elokuvakriitikon- kuten muidenkin kriitikoiden tehtävä on olla mm jatkeena suuren yleisön silmälle, korvalle ja tuntoaistimuksille lahjomattomasti. Hänen ei tarvi välttämättä tietää millä tavalla ne on tehty. Jos sinä tiedät että esimerkiksi taidearvostelun on tehnyt joku joka itsekin on taidemaalari niin luotatko sinä sellaisen puolueettomuuteen sekä lahjomattomuuteen? Tällaista minulla ei tulisi mieleenikään kysyä muilta kuin sinulta. Tekisi mieleni samoin tein vastatakin puolestasi koska aavistelen kuinka vastaat. Arvostelijat yleensä kirjoittavat tuntemuksistaan ja havainnoistaan kun he tekevät sitä miksi teos on tarkoitettukin eli katsovat tai kuuntelevat. Taiteen opettajista tekemäsi väittämät ovat taas niin asenteellisia ja alkukantaisen typeriä että niihin en edes vaivaudu vastaamaan ja saat minun puolestani olla niistä mitä mieltä tahansa. Noista arvostelijoista sen sijaan ajattelin sinua hiukan valistaa koska tiedän monia tyyppejä jotka tekevät sitä ammatikseen. Ihmettelen vain että etkö todella ymmärrä että tällaisella toiminnalla sinun taiteilijastatuksesi kärsii enemmän kuin uskot voittavasi. Jos nyt edes olet taiteilija.
että kuvataiteilija voi päästä pinnalle ihan muilla avuilla kuin lahjakkuudella tai osaamisella. Olet aivan täysin oikeilla linjoilla asiassa. Ne jotka eivät ole päätään pistäneet syvemmälle kuvataiteen kenttään, eivät nyt tajua laisinkaan mistä tässä puhutaan. Nurinkurisuus kasvattaa koko kenttää ihan väärään suuntaan, jokainen joka on siveltimen ottanut käteensä kerran elämässään on mielestään taiteilija, koska tämän päivän suomalainen taide antaa viestiä juuri siihen suuntaan. Mitään ei tarvitse osata, kunhan muka on taiteilija.
"""Taiteen opettajista tekemäsi väittämät ovat taas niin asenteellisia ja alkukantaisen typeriä että niihin en edes vaivaudu vastaamaan ja saat minun puolestani olla niistä mitä mieltä tahansa. """ Olis kiva kuulla vähän tarkempaa määrittelyä tosta että miksi se asia ei ole niin, että tarvitsee osata itse piirtää opettaakseen sitä. Eli juuri nimen omaan sitä piirustustaitoa. Koska mun kokemusten perusteella suomesta ei löydy kuin ehkä pari tai ei yhtään taideopettajaa jotka osaavat itse piirtää. Ja se tekee aika tyhjäksi juuri sen periaatteen, että "opetetaanhan taidekouluissa piirtämään ensimmäisenä vuonna tai näillä kursseilla". Taikin piirustuskurssista jäi juuri sellanen fiilis, että se maikka joka opetti ei osannut itse piirtää. Se mitä me tehtiin ei tähdännyt yhtään siihen että olisi pystyunyt siitä jatkamaan itse harjoittelemaan piirtämistä. Saatika sitten että siinä itse kurssilla sitä olisi tehty. Ja samaa olen kuullut kaikista suomen kouluista, paitsi tosta kotkan koulusta. Eli totuus on mun mielestä se että kouluissa ei opeteta piirtämään. Eivätkä ne maikat osaa piirtää. Ja jos toisin on, niin voi esittää väitteitä tai todisteita sitä vastaan.
Onko nyt siis käynyt niin, että haluaisit kovasti oppia piirustamaan ja et ole löytänyt ketään joka opettaisi sinut piirustamaan ja olet nyt vihainen kun et siksi ole koskaan ole oppinut piirustamaan? Oletko koskaan harkinnut tekeväsi taidetta piirustelun sijaan?
Joo!!! Mistä tiesit ton. Wau. EIkun oikeesti. Se taito on sitä taidetta. Se taito havaita asioita näkemästään ja sitä kautta pystyä maalaamaan niitä kankaalle. Eli piirtäminen ja taide ei ole kaksi erillistä asiaa. Ja olen taidekoulussa jossa opetetaan piirtämään. Se ei tosin sijaitse suomessa, ja se maksaa aika paljon. Ja koen sen epäreiluksi että yleisessä taideopetuksessa ja amk tai yliopisto opetuksessa ei ole mitään missä harjoitellaan piirtämään tai maalaamaan.
Väitän kuitenkin että nimenomaan LUOVUUS on taidetta. Ei mallin fotorealistisen (vähän väärä termi, tiedän) tarkka kopioiminen. Kyllä kai sekin on vähän edes taidetta, mutta kyllä sinulla on Bare väärä ja suppea käsitys taiteesta kun et ymmärrä luultavasti luovuuden merkitystä lainkaan.
Tottakai hyvä piirrustus ja maalaustaito on hyvin tärkeä perusedellytys taiteilijalle. Mutta niin myös tuo luovuus. Suomessa keskitytään vain pelkkään luovuuteen ja siitähän ei jää mitään käteen..
"""Väitän kuitenkin että nimenomaan LUOVUUS on taidetta. Ei mallin fotorealistisen (vähän väärä termi, tiedän) tarkka kopioiminen.""" En mä ole väittänyt että jonkun mallin kopioiminen on hyvää taidetta. Eikä se taide jota pidän hyvänä ole fotorealistista. Se perustuu lähinnä elävästämallista piirtämiseen/ maalaamiseen. Ja, mitä on luovuus? Tai siis mä en todellakaan tajua että miten tämä nykyinen koulutus jotenkin tähtää juuri johonkin luovuuteen. Muutenkin niin epämääräinen käsite, mitä se edes tarkoittaa. Kuuluu vähän samaan sarjaan kuin että "nyt etsitään sitä omaa tyyliä". """Kyllä kai sekin on vähän edes taidetta, mutta kyllä sinulla on Bare väärä ja suppea käsitys taiteesta kun et ymmärrä luultavasti luovuuden merkitystä lainkaan.""" Mä luulen että sä et edes itse osaa määritellä mitä se "luovuus" on. Ja muutenkin, kumpi on parempi skenaario. Lähdetään sikin sokin haukkaamaan kaikista taiteen pikku osa-alueista pientä palaa. Kirjotellaan sekalaisia esseitä, piirellään puoli huolimattomasti mallista jotain ja lopuksi kasataan joku installaatio viritelmä, jonka jälkeen ollaankin taiteen kandidaatteja. Vai se että treenataan niitä piirustuksen ja maalauksen perusteita se 3 vuotta. Jolloin on ainakin on kertynyt jotain sinä aikana. Ja kaiken kukkuraksi. Jotain sekalaista installaatio, sotku, mitä lie performanssia juttua voi ihan hyvin tehdä itsekseen. Siinä ole kauheasti pahemmin mitään kriteereitä. Toisin kuin jossain esittävässä kuvataiteessa, jossa tarvitsee oikeasti handlata asioita. Miksi kaikki koulutus on keskittynyt sille osa-alueelle, jonka voi suunilleen puolessa vuodessa itsekseen opetella?
Muna sanoo kanalle: Sä et osaa munia. Kana vastaa: En osaakaan ja sen takia susta on tullut tollanen möykky, joka möykkää koko ajan.
Kirjoitinkin perään tuon pikku lisäyksen, eli: "Tottakai hyvä piirrustus ja maalaustaito on hyvin tärkeä perusedellytys taiteilijalle. Mutta niin myös tuo luovuus. Suomessa keskitytään vain pelkkään luovuuteen ja siitähän ei jää mitään käteen.." Suomen koulutussysteemi on niin päin p:tä ettei sitä voi sanoin kuvailla. Onneksi rajat ovat auki. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikille kuvataiteilijan ammattia harkitsevalle ulkomaille lähtöä (tai tuota Kotkan koulutusta) niin kauan kuin tämä sekoilu ja paukaloiden pyörittäminen kotomaassa jatkuu. Syynä koko juttuun lienee tuo kuvataiteen puoluepolitisoituminen siloin viisikymmentä vuotta sitten. Siinä on taittu menettää pari kolme taiteilijasukupolvea tumpeliden pyörittäessä systeemä.
Tämä kuvaa Suomen kuvataiteen tilaan hienosti! Möykyt vain ovat enimmäkseen mykkinä ja ainakin tietämättöminä missä ympristössä mököttävät (tai mitä sitten ikinä ntekevätkään)..
...uikutuksesta minä sen tiesin. Taito ei ole taidetta lapsonen, taito on taitoa. Taide on taidetta. Piirustelu on piirustelua. Koittaisit nyt siirtyä taiteen pariin piirustelusta vaikka se voikin pelottaa! Lopeta piirustelu koulu ja tee taidetta;)
...se on ihan normaalia, että ihmisen pitää ensin piirustella ja kerätä rohkeutta ennen kuin ryhtyy tekemään taidetta;) Ota vaan oma aikasi:)
Sinä se osaat vitsejä murjoa:D
Joopa joo.. Ihan niinkuin toi olisi joku normaali prosessi. Että "kaikkihan taiteilijat oikeasti opettelivat ensiksi piirtämään ja sitten rupesivat tekemään taidetta". Oikeasti suurin osa taiteilijoista kakat välitti piirtämisestä, tai mistään muustakaan konktreettisesti hyvän näköisestä. Ja rupesivat suoraan vaan tekemään jotain soopaa.
Joo voi vitsi kun mua pelottaa siirtyä tekemään TAIDETTA. Mähän vaan ikäänkuin turvaudun tälläsen tekniikan taakse, koska nää suuret mystiset taiteen syöverit pelottaa mua. Oikeasti taito on taidetta. Ja sillä sipuli. Mua pelottaa se että en saa elämässäni mitään aikaseks, ja joku sotku taiteen tekeminen on se viho viimenen juttu mitä haluan tähän heittää tähän soppaan. Niin se vaan menee että paljon harjoittelemalla tulee hyväksi. Eikä jonkun ihme dokailun, joogaamisen ja selittämisen kautta.
Mikset sinä tee taidetta tuosta 'konktreettisesti hyvän näköisestä', kun se on selvästikin lähellä sinun sydäntäsi? Ja mikä siinä sinua häiritsee, että tänä päivävä moni taiteilija ei jaksa innostua 'konktreettisesti hyvän näköisestä'? Siis sehän voi olla se sinun oma juttu ja silloinhan on vain parempi, etteivät kaikki muut tee sitä samaa:)
Mitä sinulla on taiteilijoita vastaan, onko ne kiusanneet sinua? Ikäviä sellaiset taiteilijat! Hyi! Se, että jos sinä et halua olla taiteilija ja tehdä taidetta vaan olla taitava käsityöläinen, niin siinä ei ole mitään väärää siinäkään. Voit mennä vaikka mainostoimistoon piirtelijäksi. Siitä muuten saa paljon paremmin fyrkkaakin kuin taiteen tekomisestä! Onko sinusta ihan oikeasti piirustelu kivempaa kuin dokaaminen ja taiteen tekeminen? Ettet vain juksaisi? :o
..vain vääntää kättä täällä;) Vihaapi ylikaiken opettajia ja työllänsä menestyviä taiteilijoita sekä muitakin taiteen ammattilaisia. Kaikenlaiset tittelit taiteessa on hänelle hirvitys joista näkee suorastaan painajaisunia. Klassinen taide on hänelle ehdoton uskonto jota kaikkien pitäisi tunnustaa, kaikki muu on saastaa jota pitää kivittää ja hävittää maan päältä. Että tällaisen kanssa sinä täällä väännät. Toivotan sinullekin onnea!
"""Se, että jos sinä et halua olla taiteilija ja tehdä taidetta vaan olla taitava käsityöläinen, niin siinä ei ole mitään väärää siinäkään. Voit mennä vaikka mainostoimistoon piirtelijäksi. Siitä muuten saa paljon paremmin fyrkkaakin kuin taiteen tekomisestä! """ Se onkin vaan siinä että sä pidät taiteena jotain ihmeellistä ristisana tehtävän tasolla olevaa halpamaista leikkiä. Ja minä pidän taiteena esteettisyyttä. """Onko sinusta ihan oikeasti piirustelu kivempaa kuin dokaaminen ja taiteen tekeminen? Ettet vain juksaisi? :o""" No siis saahan varmaan jostain heroiinin vetämisestä käytännössä paremmat kiksit kuin leffan kattomisesta. Mutta pitkällä tähtäimellä toi kuvio kääntyykin toisin päin. Mun mielestä on väärin että käytät kokoajan sitä vastakkain asettelua, että mä puhuisin vaan piirtämisestä ja sä taiteesta. Koska mun mielestä se taito havaita maailmaa, on juurikin se millä tehdään taidetta. Kuvataiteessa se on pääasiallisesti piirtämisen harjoittelua.
Onnen toivotus oli selvästikin suoraan sydämestä. Mutta kysehän ei ole kädenväännöstä, vaan leikistä. Nuori vihainen mies esittää nuorta vihaista miestä ja minä esitän keski-ikäistä ei enää niin kauhean vihaista miestä.
Sinähän se tässä olet toitottanut sitä mikä on "oikeaa" taidetta. Kuulostaa siltä, että sinulle on muodostunut siitä piirtämisestä pakkomielle. Tee vaihteeksi vaikka esinekooste niistä sinun rakkaista kynistä. Kannattaa kokeilla, se on vapauttavaa. Taide on, kuten tunnettua, vapaus. Hanki tyttö- tai poikaystävä, tai molemmat ja pidä hauskaa.
## sä pidät taiteena jotain ihmeellistä ristisana tehtävän tasolla olevaa halpamaista leikkiä. Ja minä pidän taiteena esteettisyyttä. ## Jos et ymmärrä jotain, tarkoittaako se, että automaattisesti oletat, että sua kusetetaan? Onko ainoa esteettisyys mielestäsi sitä, että orjallisesti kopioi sitä mitä näkee? Ilman, että siihen saisi lisätä tai muuttaa muuten omannäköiseksi taiteeksi? ##Mun mielestä on väärin että käytät kokoajan sitä vastakkain asettelua, että mä puhuisin vaan piirtämisestä ja sä taiteesta. Koska mun mielestä se taito havaita maailmaa, on juurikin se millä tehdään taidetta. Kuvataiteessa se on pääasiallisesti piirtämisen harjoittelua.## Pitääkö kaikkien havaita maailmaa samallalailla?
"""Jos et ymmärrä jotain, tarkoittaako se, että automaattisesti oletat, että sua kusetetaan? Onko ainoa esteettisyys mielestäsi sitä, että orjallisesti kopioi sitä mitä näkee? Ilman, että siihen saisi lisätä tai muuttaa muuten omannäköiseksi taiteeksi? """ Uskon itse ihan 100% että jotkut näkevät niissä väriläiskissä jotain todella merkityksellistä. Mutta se ei tee siitä asiasta yleisellä tasolla mitenkään järkevää tai taidetta. Tiedän että ihmisiä jotka obsessoituneita vaikkapa niken lenkkareihin, tai johonkin tiettyihin muotivaatteisiin. Se ei tosin tee näistä muotivaatteista tai lenkkareista vielä mitenkään kauhean hyviä. "orjallisesti kopioimisesta" en tiedä mitään. Koska mitään ei voi kopioida täydellisesti. Se "kopiointi" on kokoajan kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen ja valöörien yleistämistä. Eli kokoajan valintojen tekoa. """Pitääkö kaikkien havaita maailmaa samallalailla?""" Ei kaikkien tietenkään pidä havaita maailmaa samalla tavalla. Mutta aidosti pitää. Joku sotkeminen on maailman tahallista mystifiointia. Silloin ei voida enää puhua maailman aidosta havainnoinnista.
""Tee vaihteeksi vaikka esinekooste niistä sinun rakkaista kynistä. Kannattaa kokeilla, se on vapauttavaa. Taide on, kuten tunnettua, vapaus."" Se esinekooste on varmaan todella merkityksellinen ja esteettinen taideteos kun muut sitä katsoo. Pitää varmaankin laittaa kaikki ne piirustukset joita teen kun puhun puhelimessa, korttitalot, ristisanatehtävät ja virkatut pannumyssytkit sinne taide kategoriaan. """anki tyttö- tai poikaystävä, tai molemmat ja pidä hauskaa.""" Ompa naiivia ajattelua. Jälleen kerran. Vaikka puoli huumorilla ton ilmeisestikkin heitit.
Mitä pahaa mystifioinnissa sitten on? Musta on mielenkiintoisempaa esim. katsella seksikkäästi pukeutunutta naista ja riisua se nainen mielessäni, kuin katsella jtn levityssessioita, jossa kaikki on tyrkyllä ku jokisen eväät =D No joo, ehkä paska vertaus, mutta kuitenkin..:P Muutes, tuli tosta mystifioinnista vielä mieleen.. myin just pari viikkoa sitten mun yhden täälläkin esillä olleen teoksen. Sen ostaja oli ihan haltioissaan siitä, kun siinä oli kuulemma niin paljon mystiikkaa. Toi, nimeltään "WOOO"-> http://koti.mbnet.fi/yupe/Juudasxxx002.jpg
kauneus on katsojan silmässä ja kai tuostakin myymästäsi teoksesta joku voi sitä mystiikkaa löytää. Vaikka minä en kyllä näe kuin huonosti tehtyä sotkua kauheilla väreillä.
..tyhmän näköiseksi ja oloiseksi jos sanoisit nuo samat asiat oikealla nimelläsi kyseisestä työstä. Voin vakuuttaa sinulle että anonyyminäkään tuon sanottuasi sinun ei kannata älykkyydelläsi ylpeillä.
Kyllä mä tiedän, että mun taiteeni jakaa kansan kahtia. Toiset tykkää hulluna ja toiset pitää täytenä skeidana:) Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Mä maalaan sellaista mitä haluan ja muut maalaa sitä mitä haluaa. En mä pidä tuota sotku kommenttia sen vähäpätöisempänä tai huonompana kuin taulun ostajan mielipidettä. Eniten mua korpeis sellaiset "ihan kiva"-tyyppiset kommentit mun töistä, jotka ei kerro mitään.
"Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Mä maalaan sellaista mitä haluan ja muut maalaa sitä mitä haluaa. En mä pidä tuota sotku kommenttia sen vähäpätöisempänä tai huonompana kuin taulun ostajan mielipidettä. Eniten mua korpeis sellaiset "ihan kiva"-tyyppiset kommentit mun töistä, jotka ei kerro mitään." Sinulla on oikea suhtautuminen näihin mielipiteisiin! Kumpa kaikki täällä ottaisi niihin samanlaisen kannan kuin sinä tuossa yllä. Hyvin merkillepantavaa että noita "sotkukommentteja" antavat vain nuo anonyymit kommentoijat, koska he tietävät muuten paljastavansa oman tyhmyytensä tällä kentällä. Kun sen tekee anonyyminä niin sellaista vaaraa silloin ei ole. Noh, Bare on vain Bare ja hän on harmiton kiusankappale josta ei kannata niin välittää kuten myös se toinen "yksisuuntainen" käsityöläinen.
"Hyvin merkillepantavaa että noita "sotkukommentteja" antavat vain nuo anonyymit kommentoijat, koska he tietävät muuten paljastavansa oman tyhmyytensä tällä kentällä." ...teosta puolustavien kommentit annetaan näköjään nimimerkin suojassa, tietävätköhän hekin paljastavansa tyhmyytensä muuten tällä kentällä?
rehellisen mielipiteen, niin muuttuu tyhmän näköiseksi, eikä voi ylpeillä älykkyydellään. Vai tarkoititko jos mielipiteen sanoo omalla nimellään? Miksi et muuten puolusta teosta, vaan haukut arvostelijaa ja mikset itse tee sitä omalla nimelläsi, kun kerran vaadit sitä muilta?? Eikö rahkeet muuhun riitä?
Olenkin tainnut lukea Kymen Sanomista töistäsi. Vai olenko? No ei kriitikoidenkaan tasoon ja kommenteihin pidä niin vakavasti suhtautua. Tuo työ oli kuitenkin sieltä paremmasta päästä sillä monessa monivärisemässä on sitä Baren kuvailemaa vaikutelmaa..
Olet:)
..on iratustumisesta taiteen palvomisesta ja pelkäämisestä. Vapautuminen auktoriteettien palvonnasta ja niiden vastaan taistelemmisesta. Siitä, että siirtyy kakkostasolle piirtämisestä. Ole rohkea. Ole taiteilija. Kyse kun ei ole siitä mitä sinä teet vaan mitä sinä olet. Oletko sinä piirtäjä, taideopiskelija, vai taiteilija. Jos sinusta tuntuu siltä, että tiedät mistä taiteessa on kyse, niin eikö silloin ole aika siirtyä tekemään taidetta? Jos se ei ole vielä avautunut, niin sitten varmaan pitää jatkaa piirtelyä. Minusta rakkauden "...tyttö- tai poikaystävä, tai molemmat..." merkityksen aliarvioiminen puolestaan on naiivia. Jokainen taiteilija tietää, että taide on korviketoimintaa, sen rakkauden rinnalla. Rakkaus on elämää ja taide on vapautta. Minusta sinun kannattisi tarrata molempiin kiinni kaksin käsin.
"""on iratustumisesta taiteen palvomisesta ja pelkäämisestä. Vapautuminen auktoriteettien palvonnasta ja niiden vastaan taistelemmisesta. Siitä, että siirtyy kakkostasolle piirtämisestä. """ Ei ole mitään tasola. Täyttä mysteeriä koko juttu että ensiksi vähän harjoitellaan tekniikoita ja sitten ruvetaan myöhemmin tekemään sitä "oikeaa taidetta"... Se piirtämisen harjoittelu, ja se mitä osa-aluetta siinä painottaa on se prosessi, että mitä haluaa nähdä maailmassa. """Kyse kun ei ole siitä mitä sinä teet vaan mitä sinä olet. Oletko sinä piirtäjä, taideopiskelija, vai taiteilija. Jos sinusta tuntuu siltä, että tiedät mistä taiteessa on kyse, niin eikö silloin ole aika siirtyä tekemään taidetta?""" Kuvataiteessa on kyse visuaalisen maailman näkemisestä. Ja sitä varten minä harjoittelen. Oikeastaan varmaan jokainen niistä maalauksistakin jonka teen on ikäänkuin harjoitus tai kilvoittelu mun omia rajoituksia vastaan. Mä en usko ollenkaan että taide on 2 eri osa-aluetta, eli joku preliminääri vaihe jossa vähän harjoitellaan piirtämistä ja maalaamista ja sitten on joku toinen vaihe joka on sitten se itse taide vaihe. Mun mielestä ne sulautuu aika pitkälti yhteen. """ Jos se ei ole vielä avautunut, niin sitten varmaan pitää jatkaa piirtelyä.""" Hmm... Mitä mieltä oot esim. siitä että edelfelt piirsi useita vuosia ennenkuin aloitti maalaamaan tosissaan. Puhumattakaan siitä että mä oon aloittanut myöhemmässä iässä ja mulla on vähemmän resursseja käytettävissä. Niin voi olla että menee varmaan tuplasti se aika kuin jollain oikeasti hyvällä piirtäjällä saada nää piirtämiseen liittyvät asiat kondikseen. """Minusta rakkauden "...tyttö- tai poikaystävä, tai molemmat..." merkityksen aliarvioiminen puolestaan on naiivia. Jokainen taiteilija tietää, että taide on korviketoimintaa, sen rakkauden rinnalla. Rakkaus on elämää ja taide on vapautta. Minusta sinun kannattisi tarrata molempiin kiinni kaksin käsin.""" Mun mielestä noista "taiteen ulkopuolisista" jutuista ei voida vetää mitään suoria viivoja taiteeseen. Joskus on niin että jotkut elävät jotain rakkautta ja taidetta varten. Joskus on tosin niin että jotkut elävät vaan taidetta varten. Ei se ole niin simppeliä, että joku ihmeen suuri romanttinen rakkaus tuokin yhtäkkiä taiteeseen jotain ponnetta. On paljon taiteilijoita, muusikkoja, tiedemieihiä jne. jotka eivät koskaan menneet naimisiin tai edes koskaan kauhean vakavasti seurustelleet. Silti heidänkin tekemä taide tai työ oli aivan yhtä hyvää kuin niiden jotka seurustelivat tai olivat avioliitossa. Ja sitä paitsi rakastanhan mä mun koiraa? :) Eikö sitä lasketa.
...rakastanhan mä mun koiraa? :) Eikö sitä lasketa." Lasketaan, mutta näkyykö se sinun taiteessa? Entäs kommenteissasi täällä? ;)
ja otit esille tärkeän asian maamme kuvataidemaailmasta. Opettajat kouluissa eivät osaa itse maalata, joten maalaustekniikkaa ei silloin voi opettaa. Siihen ei kertakaikkiaan kykene sellainen joka maalaustekniikoita ei itse hallitse. Näkemystä, ideoita, luovuutta tai taiteellisia ansioita ei myöskään voi opettaa. Nämä ovat pikemminkin synnynnäistä lahjakkuutta tai ajan saatossa kypsyvää neroutta, niitä joko on tai ei ole. Opettaa niitä ei voi. Joten nämä taidekoulut ja taideopetus ovat suurimmalta osaltaan vain huijausta. Raakaa bisnestä jossa kaikki keinot ovat sallittuja. Suurimpia huijauksia ovat sisäpiirin pitämät yksityiset taidekoulut, jotka haalivat oppilaita luvaten oppilaille lähes mitä tahansa. Mainostetaan julkisesti maamme suurimmissa päivälehdissä koulun valmistavan vaikka minkälaisiin ammatteihin, sellaisiinkiin joita ei edes ole olemassa. Joidenkin asioita kyseenalaistavien oppilaiden urat yritetään tuhota jo kouluaikana, jos muuten ei onnistuta niin tehdään se laittomin keinoin. Näiden "oppilaitosten" opettajat ovat usein myös joko saman koulun käyneitä tai opettajien tuttuja, joilla ei edes ole minkäänlaista tutkintoa itsellään taiteen alalta. Opetuksen taso on aivan surkea, opettajat eivät itsekään tiedä materiaaleista tai taidehistoriasta edes perustietoja. On käsittämätöntä että jotkut näistä yksityisistä oppilaitoksista kuuluvat valtion opintotukien piiriin, koska niiden opetus ei vastaa julkisissa oppilaitoksissa annettua opetusta. Vaikka tämä on opintotukilaissa säädetty selvästi. Miten käsittämättömän syvälle politiikkaan taidemaailma maassamme nivoutuu. Koska koko maamme taiteen kenttä on täynnä hyvin omituisia ja erikoisia piirteitä. Voidaan sanoa että täydellinen neuvostoajan systeemi pyörii omilla rattaillaan, demokraattiseksi väitetyn maan sisällä. Salailu, korruptio ja vallan keskittäminen määrätyille henkilöille paistaa yhtä selvästi kuin Kiinan kansantasavallassa. Samoin tavallisen taiteilijan asema maassamme on lähes vastaava kuin työläisen Kiinassa. Ei lähes minkäänlaisia oikeuksia tai mahdollisuutta edes vaikuttaa alallaan. Keskushallinto päättää kaikista asioista sisäisesti. Miten sitten muuttaa läpimätä ja läpinäkyvä systeemi avoimemmaksi ja taiteilijoiden kannalta tasa-arvoisemmaksi. Koska sisäpiiri valitsee seuraajansa ja alalla vallitsee jopa nepotismia. Missä on taiteilijoiden kuuluisa rohkeus, onko se vain puheissa tai haaveissa? Teoissa se ei ainakaan ole ja alkaa epäilyttämään ettei sitä ole ollenkaan, kuin muutamilla harvoilla. Taidealan valta ollut aina niin keskitettyä, että kritisoijat on voitu vaientaa. Maamme suurimman päivälehden HS:n ja virallisen Taide lehden sivuillahan keskustelua ei ole saanut käydä. Internet on tuonut kuitenkin vapaat mielipiteet sanottavaksi kenelle hyvänsä ja myös julkaistavaksi suurelle yleisölle. Joten ei ihme että tälläkin palstalla joistakin asioista puhumista yritetään vaientaa. Voisin sanoa että olen noin kaksi vuotta seurannut palstaa ja niiden kahden vuoden aikana saanut paskaa niskaan enemmän kuin kukaan toinen tällä palstalla. On syytelty milloin mistäkin, etten maalaisi teoksiani, että olen milloin minkäkin rekisteröidyn tai rekisteröimättömän nimimerkin takana, on paljastettu lain vastaisesti oikea nimeni erään nimimerkin takaa, on julkaistu minun ip-osoitteeni ja sekin lain vastaisesti. Minua on jahdattu ja lyöty kuin vierasta sikaa jo pari vuotta. On yritetty häätää palstalta ja huudettu sheriffiä apuun, silti minä täällä vaan kirjoittelen. Kaikesta tästä huolimatta en ole poistattanut ainoatakaan viestiä tai ketjua, vaikka siihen olisi ollut oikeus ja mahdollisuus monta kertaa. Miksikö en ole poistattanut ainoatakaan? Koska kannatan ehdotonta sanan ja mielipiteen vapautta, sekä myös niiden julkituomista!
eipä jaksa enää edes kommentoida...
..täällä mellastaa keskenään. Pidetään me "oikeat" lomaa.
Viestisi oli asiallinen ja täyttä totta. Ratkaisu ei ole helppo, mutta aika tekee väämättä tehtäväänsä. Nyt jopa tämä "päälehti" uskaltaa/haluuaa kirjoittaa jopa valtion taidemuseoista hivenen kriittisiäkin juttuja. Sitä ei aiemmin todellakaan tapahtunut. Muutosta tulee kuitenkin ajaa asiallisesti eikä räksyttämisellä saavuteta mitään. Sitä tällä palstalla on aivan liikaa. Pitää muistaa että yksin ei kukaan jaksa räksyttää joten siinä on miettimistä kaikilla. Netti voi kuitenkin olla todellakin Suomen kuvataiteen pelastus, koska epäkohtia ei juuri muualla voi tuoda esiin. Tosin eiväthän ongelmat ihan maton alla ole olleet. Kyllähän tuosta puoluepolitikoinnista kuvataiteessa keskusteltiin jo silloin kun olin nuori. Ajattelin jo silloin että mitä pelleilyä, enkä osannut kuvitellakaan mitä pelleilyä se on ollut.
liian hitaasti ja ilman jatkuvaa julkista keskustelua joissa epäkohdat otetaan kerta toisensa jälkeen esille, ei tapahdu mitään. Systeemi ei itse muuta itseään ja taiteilijat tuntuvat olevan alistettuakin alistetumpia, koska hyväksyvät mukisematta nykyisen systeemin.
ettet joko tunne kovin montaa taiteilijaa tai taiteenopettajaa, koska suurin osa Suomen taideopettajista opettaa luovan työn ohella eli tekevät taidetta päätoimisesti!