muuten kuin polko mutta jossa olisi suuri kapasitanssi, näin voitais sitten jyrätä paskat elkot pois markkinoilta. Elkoissa ei ole muuta plussaa kuin se että ne mahdollistaa isot kapasitanssit, muuten ne on skeidaa. Ne vuotaa, ne poksahtelee, ne höyrystyy ja vapauttaa myrkyllisiä kaasujakin pahimmassa skenaariossa, ne kuivuu ja niitä saa siksi olla vaihtamassa muutaman vuoden välein. Siksi inhoan elkoja ja haluaisin jotain muuta tilalle.
Joku sais keksiä kondensaattorin
joka ois
151908
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos laitetaan halpoja elkoja jotka juuri ja juuri riittävät valmistajan speksien mukaan virtalähteeseen, niin kestoikä ei ole välttämättä pitkä. Lämpötila lyhentää elinikää, jokainen 10 asteen nousu puolittaa komponentin eliniän. Olen nähnyt paljon laitteita joissa elko(t) eivät ensimmäisinä hajoa. 80-90 luvulla telivisioissa oli yleensä puolijohde joka hajosi, elkoja hyvin harvoin. Televisioita tuli tuolloin korjattua yli 1000 kpl, yhdessä televisiossa oli kymmeniä elkoja. Ainoastaan yksi elko 'räjähti' sinä aikana kun korjasin televisioita ja paria elkoa oli kuivanut. Kondensaattoreista ei vapaudu kovinkaan myrkyllisiä kaasuja, eihän niitä saisi olla silloin kulutuselektroniikassa. PCB-kondensaattorit ovat sitten eri asia. Elkon voi korvata tantaalikondensaattorilla, ellei tarvitse tuhansien mikrofaradien kapasitanssia.
"Elkon voi korvata tantaalikondensaattorilla, ellei tarvitse tuhansien mikrofaradien kapasitanssia. " Elkon voi korvata myös polkolla mikäli ei tarvitse suuria kapasitansseja. Mutta kun ongelma on juuri se että monissa kohteissa on juuri noita 1000 mikrofaradia jne. Mä olen törmännyt juurikin kuivumisiin ja ihan isojen valmistajien laitteissa, tai no...etupäässä Nokian eri brändien laitteissa. Melko uusissa telkkareissa, videoissa jne. Sitten olen myös törmännyt siihen että kalliissa, aikoinaan 5000 markkaa maksaneessa satelliittivirittimessä, Pace merkiltään, räjähti konkka, hyvä ettei tullut kuoresta läpi, kuoreen jäi pysyvä kohouma. Sitten eräässä tietokoneen powerissa myöskin konkkien kuivuminen ongelmana. Eli eniten vikoja aiheuttaneet juuri elkot. Vain yhdessä laitteessa vian aiheutti kärähtänyt vastus. IC-vikoihin en kanssa ole törmännyt kuin kerran.
Tässä syy viimevuosien elko-ongelmiin. Eli muutama kiinalainen valmistaja teki elkoja, johon oli varastettu elektrolyyttinesteen resepti. Pahaksi onneksi siitä puuttui joku ainesosa, jonka takia elkot erittäin lyhytikäisiä. http://www.google.fi/search?hl=fi&q=bad caps&meta=&aq=f&oq= Näitä elkoja olen tavannut tietokoneen emolevyistä, virtalähteistä, digibokseista, littunäytöistä, televisioista, jne... Laatuelkot kestävät edelleen. Esimerkiksi AT-tietokoneiden emolevyllä olevat elkot on edelleen täysin kunnossa. Silloin vielä panostettiin laatuun. Nykyisin tehtaat ostavat "kura"-tuotteita ja tuoteväärennöksiä, koska niitä saadaan halvalla. Laatu ei merkitse mitään, ainoastaan jättivoitot...
Eli laadukkailla kondensaattoreilla pärjäisi hyvin, 'väärennöksillä' on pilattu myös elkojen maine. Tehotransistoreita on myös 'väärennetty' näissä chippi on huomattavasti normaalia pienempi ja tästä johtuen suorituskyky ja kestävyys riittämätön. Tuo vetykaasun muodostumien halpis-elkoissa selittää niiden suuren vikaantumistiheyden ja kuivumisen. Nykyään kulutuselektroniikka on muutenkin huonompaa ja kestää vähemmän käyttöä kuin aiemmin, mutta onhan se halvempaa ;ö)
Ei pidä paikkaansa, että kulutuselektroniikka olisi heikompaa, kuin ennen. Toki kaikenlaisia vikoja esiintyy, kuten aina on esiintynyt. Suurin osa käyttöhäiriöistä liittyy nykyisin elektroniikan sisältämään softaan. Elektroniikan määrä on myös lisääntynyt ja se osaltaan luo harhaa. Pitää ottaa myös huomioon laitteitten toimintojen lisääntyminen, kuten kauko-ohjattavuus jne. 70-luvulla väritelevisiota korjattiin tyypillisesti 1,5-2 kertaa (K-arvo 2) ensimmäisen vuoden aikana, kun nykyisin vain aniharva tv rikkoontuu ensimmäisen käyttövuotensa aikana.
Verrattuna vaikka 80-lukuun. 70-luvun laitteista itselläni ei ole riittävää kokemusta. Tässä 2000 luvun satoa hajonneista laitteista: 1 Auto cd kesti reilun vuoden, 2 Sonyn DVD soitin kaksi, 3 toinen DVD kesti myös pari vuotta. 4 kannatteva CD reilu kaksi vuotta. 5 Nykyinen kannettava CD pätkii jo vaikka käyttöä ollut melko vähän. 6 Videot hajosivat takuuaikana, ne korjattiin ja eivät lopulta kestäneet kolmea vuotta pidempään. 7 Yksi DVD soitin temppuili jo alusta alkaen kävi korjaamossa, mutta kaikki viat eivät korjaantuneet. 8 ja 9 Tallentava kiintolevylinen Philipsin DVD soitin kesti 6kk, sain uuden tilalle ja se hajosi kahdessa viikossa. EN ota täsä siihen kantaa onko kyseessä softa tai hw- vika mutta viallista tuotetta on ollut itselläni paljon, ettei pelkkä "huono säkä" voi selittää asiaa. Veljellä samankaltaisia kokemuksia useista DVD-soittimista. Viritinvahvistin(1996) ja Sonyn putki tv (1997) vat kestäneet samoin kasettidekki ja CD-sotin 80- luvun lopulta, kaikki muu 2000 luvulla hommattu elektroniikka on vaihdettu kahteen tai jopa neljään kertaan vikojen vuoksi. 80-luvulla vanhempien ostama TV, video, stereoyhdistelmä ovat toimineet todella pitkään ennen korjausta ja myös niiden jäkeen. Videota ei korjattu koskaan 14v, Tv korjattiin kerran 8 vuoden ikäisenä ja steroyhdistelmä kesti 7 vuotta.
Muuntajan kun vaihtaa toimii tv.
käyttää laatuluokan elkoja. Velipoika korjailee harrastuksekseen wanhoja putkiradioita ja sanoo että useimmissa laatuelkot 50-60 vuoden takaa ovat täysin kunnossa.
Elkojen kestoikä on paljon riippuvainen lämpötilasta,käyttöjännitteestä ja ripplevirrasta. Laatu,materiali ja jäähdytys maksaa jolloin niistä tingitään. Elkot toimivat huonosti myös pakkasessa kun nesteiden ominaisuudet muuttuvat. Kaikki vanhennutaan ja haperrutaan mutta oikein käytettynä elkokin kestää isältä pojalle. Kyllä kaikki kondensaattorit vanhenevat ja huonontuvat ainakin plokot sytyttivät monta kotia kun televisioiden suojaukset eivät toimineet.
on parin vuoden sisään saanu korjailla melko monta. Yleensä näitä "uusia" merkkejä, joista virtalähteen konkat entisiä. Joidenkin kohdalla tullut ensimmäisenä mieleen konkkien huono laatu, ja joissakin laitteen suunnitteluvirheet, esim lämmöt liian korkeat. Pari vekotinta korjattu myös wanhan pioneerin dekin toimiessa elimenluovuttajana, ja hyvin on kestäny..
toimii valolla, voidaan kondensaattorit jättää taakse - osassa tekniikkaa.
kaksi erimerkkistä varausta tuodaan mahdollisimman lähelle toisiaan, ilman että ne pääsevät kosketuksiin toistensa kanssa.
Käsitykseni mukaan olisi periaatteessa mahdollista saavuttaa äärimmäinen kapasitanssi rakentamalla kaksi limittäistä pallohiilirakennetta (fullereeni) 3D-avaruudessa, ilman että ne koskettaisivat toisiinsa. Tällä tavalla olisi ehkä mahdollista saavuttaa lähestulkoon tunnelointi-ilmiön asettama raja kapasitanssille tilavuusyksikköä kohti.
Tällainen superkapasitori korvaisi ylivoimaisilla ominaisuuksillaan kaikki nykyisin käytössä olevat sähköenergian varastointitavat (kondensaattorit, akut, superjohtavat varastorenkaat).
HobiE
"saavuttaa äärimmäinen kapasitanssi rakentamalla kaksi limittäistä pallohiilirakennetta (fullereeni) 3D-avaruudessa, ilman että ne koskettaisivat toisiinsa."
mutta kun latausjännite voisi olla vaan joitain millivoltteja niin mihin
sitä käyttäisi?
Nimittäin jos ne johtavat kerrokset olisivat noin lähekkäin niin
läpilyönti tapahtuisi jo HYVIN pienellä jännitteellä.
"kaksi erimerkkistä varausta tuodaan mahdollisimman lähelle toisiaan, ilman että ne pääsevät kosketuksiin toistensa kanssa."
Iso ongelma tässä on juuri löytää eristekerros jolla on korkea
läpilyöntikestävyys.
elkot ja muut komponentit kestää juuri niin kauan kun niiden on suunniteltu kestämään. 1 vuosi tai 20 vuotta, hyvä HW-suunnittelija osaa mitoittaa oikein.
Vika on siinä että ihmiset haluaa ostaa vain halvinta. Siksi myös tuottajat tuottaa halvinta - ja laadunhan jo tiedätkin.
Kyllä elkon korvaajia on ollut olemassa jo muutaman vuoden ja yhä enemmän elkoja voidaan korvata esimerkiksi X7R tyypin keraamisilla kondensaattoreilla. Tänä päivänä niitä saa jo 100 uF asti ja kapasitanssit kasvaa koko ajan. Lisäksi kun lineaariregulaattorit ovat vaihtuneet hakkureihin ja hakkaustaajuudet nousee MHz luokkaan, ei elkoilla enää tee mitään toisiopuolen suodoissa. Ammattipuolen elektroniikkasuunnittelussa pyritään välttämään elkojen käyttöä niin pitkälle kuin mahdollista, samoin monissa paristokäyttöisissä vekottimissa, suuren vuotovirran takia.
Nuo isot kerkot kuitenkin maksaa ja kun kapasitanssi on elkoon verrattuna pieni, niitä tarvitaan useita. Siksi niitä ei vielä tulla näkemään näissä hupipuolen vehkeissä vähään aikaan, koska asiakas haluaa ostaa vain halvinta. Saakoot sitten halvinta ja sen mukainen on myös MTBF.