Lukaisin aamukahvia juodessani hätäisesti tämän päivän (17.12.) Helsingin Sanomien taloussivuilla olleen jutun. Lehti ei ole nyt käsilläni referoitavaksi eikä lehden verkkosivuilta löydy maksuttomasti luettavaksi enempää kuin seuraava ingressintapainen:
"Muskelitraktorit yleistyvät Suomessa
Uutuuttaan hohtavat traktorit komeilevat suurten lasi-ikkunoiden takana uudessa Valtran Seinäjoen myyntipisteessä, joka sijaitsee kivenheiton päässä Seinäjoen raviradasta."
Jutussa kerrottiin myytyjen traktoreiden tehon olleen vielä pari vuotta sitten n. 100 hv:n luokkaa, mutta nyt kysynnän kärki kohdistuu jo n. 150 hv:n teholuokan malleihin. Lähes jok'ikinen viime aikoina myyty traktori on ollut nelivetoinen.
Myyntitilastoista oli mukana ote kärjen osalta. Valtra keikkui ykkösenä; jonkin matkan päässä seurasivat John Deere ja New Holland (jos yhtään oikein muistan – hommatkaa lehti käsiinne ja tarkistakaa itse!).
Esimerkkinä ison pään kalliista koneesta jutussa esiteltiin 180-hevosvoimainen Fendt.
"Muskelitraktorit yleistyvät Suomessa
Uutuuttaan hohtavat traktorit komeilevat suurten lasi-ikkunoiden takana uudessa Valtran Seinäjoen myyntipisteessä, joka sijaitsee kivenheiton päässä Seinäjoen raviradasta."
Jutussa kerrottiin myytyjen traktoreiden tehon olleen vielä pari vuotta sitten n. 100 hv:n luokkaa, mutta nyt kysynnän kärki kohdistuu jo n. 150 hv:n teholuokan malleihin. Lähes jok'ikinen viime aikoina myyty traktori on ollut nelivetoinen.
Myyntitilastoista oli mukana ote kärjen osalta. Valtra keikkui ykkösenä; jonkin matkan päässä seurasivat John Deere ja New Holland (jos yhtään oikein muistan – hommatkaa lehti käsiinne ja tarkistakaa itse!).
Esimerkkinä ison pään kalliista koneesta jutussa esiteltiin 180-hevosvoimainen Fendt.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Tuntuu välillä aivan yltiöpäiseltä nuo suuret traktorit . Naapurin kylälläkin kilpaillaan kellä isännällä on suurin traktori ja leveimmät renkaat !!!
sitä 20 vuotta sitten pärjättiin vanhalla 165:lla liekö tilakoko ja uudet EU vaatimukset saaneet ennen niin varovaiset ja säästävät viljelijät "tehostamaan" tuotantoaan. Vai onko se vaan tuo kun naapurillakin on isompi Jontikka niin...
ottaa tuohon kantaa. Kuusikymmentäluvullakin puhuttiin hevosvoimahullutuksesta, kun joku osti 50 hv:n traktorin.
Toisaalta olen kuullut muutama vuosi sitten, että neljätonninen Fordi oli 70 ha:n viljatilalla ykköstraktori.
Oma ykköskone on 18 v vanha. Loppuhan tästä tulee. Ei koneeen puolesata, vaan itseltä loppuu aika, eikä kukaan jatka, onneksi. Pidin työkalut piilossa, niin poika valitsi paremman ammatin. Joka lapioon tarttuu, se lapioon hukkuu :)
Nelivetoisuuteen voisi kommentoida, että jo useita vuosia ovat myydyt traktorit olleet nelivetoisia, ihan varmasti 97-98% on uusista nelivetoja.
Traktorien koosta voidaan olla montaa mieltä, mielestäni paljon pienemmillä tultaisiin toimeen, ihan totta on tuo näyttelemisen tarve.Kyllä se lähinnä huvittaa, kun 150 hv:n traktorissa työkoneet ovat alimitoitettuja, todellista rahan haaskausta.Miksi sitten on pienet työkoneet, siksi, että monen isännän pellot ovat sellaisia pellonperseitä, että isomman hinattavan äkeen käyttö ei oikein onnistu.Ei tosiaan ole vielä EU tarpeeksi puraissut eräiden ammattiveljien rahapussia, ehkä tuo totuus ennenpitkää valkenee, kun perämetsät loppuvat
Toi näyttämisen suhteen,ja siihen kun lisätään konemyyjien halu myydä isompia koneita> parempi kate!
Itse isoa tilaa viljelevänä pärjään pienemmällä uudehkolla nelisylinterisellä koneella ja isommalla kutosella joka vanhempi. Perämetsät muuta varten kuin koneita,ne on pahan päivän varalle. Toisille se on jo koittanut...
Täytyy vielä laittaa kateellisilli tiedoksi että traktori,puimuri,koneet on välttämättömiä työvälineitä. Eipä kukaan kirjailijakaan enää kirjoita kirjaa sulkakynällä. Jossain vaiheessa niitä välineitä uusittava. Eikä se tarkoita välttämättä että menee hyvin jos uusia koneita,tiedän monia todella velkaisia tiloja.
Se vain luonnonlaki että jotku pärjää paremmin kuin toiset vaikka samat lähtökohdat,sama pätee maataloudessa kuin muussakin yritystoiminnassa,löytyy huippuesimerkkejä sekä hyvistä että huonoista. Paitsi että EU tuo peliin uusia ulottuvuuksia,alalla jossa pitäisi tietää vähintään 10-15vuotta eteenpäin,tietää ehkä seuraavan vuoden. Rohkeita ne jotka investoivat. Minäkin,puimuri tuli tänään vaihdettua uuteen(harvinainen tapaus),liekö koskaan enää...
ketkä ostelee yli 150 hv traktoreita niillä on peltoa vähintään pitkälti toistasataa hehtaaria ja ne alat joudutaan hoiteleen yksin, niin tarvitaan myös isoja työkoneita. Ja se on vaan sillai että nykyään ei saa enään kuin aivan helvetillisiä äkeitä, ruiskuja, kyntöauroja jne.
Kyllä noita äkeitä saa aina 4 metristä ylöspäin ja auroja 3 teräisestä ylöspäin ei se siitä ole kiinni.Tuollaisen 100 heppaisen traktorin perässä vetää 5,5-6 metriä leveää äestä, joten 150 heppaisella pitäisi olla perässä vähintään 8 metrinen, en vaan ole täällä päin nähnyt, siinä ne ovat 6 metrin kieppeillä leveydeltään, traktori edessä kyllä on 150 heppainen..100 ha:n viljatilalla tulee hyvin toimeen kahdella traktorilla, toinen 100-120 hv ja toinen nelipyttyinen kokoka 80-100 hv.Niihin perään asiallisen kokoiset koneet, niin taatusti tulee ajallaan hommat hoidetua. Pysyy siinä ainakin konekauppias leivän syrjässä ja nämä meidän saamamme tueet valuvat muihin portaisiin.Kyllä ainakin täällä yhdellä tutulani pinta-alaa on 120 ha, traktoreita on kaksi, toinen 1983 mallinen 805:n ja toinen 1993 vuosimallia oleva 665.Äes on 5 metrinen ja takapyöräkone 3 mmetrinen.Hyvin tulevat niillä toimeen ja täytyy kateudella tunnustaa, että on talossa komeat perämetsät, kokonaismetsäalaa lähelle 200 ha.Rahaa siis taatusti olisi hankkia koneet viimeisen päälle, muta isäntä on oppinut käyttämään tuota TTS:n konekustannuslaskentaohjelmaa.Kyllä tässä EU-ympäristössä tällä hetkellä ainoa tapa pysyä edes jonkinlaisessa tulotasossa on tarkka taloudenpito, joka merkitsee järkeviä koneinvestointeja.
Minulla 1500 kg painava S60 Volvo, missä 170 heppa. Ei mikään asfalttiruopija sekään, ykköslee ehkä hiukan ulahtaa. => Miksi traktorin tarvitsee olla tehokkaana kuitenkin niin jumalattoman iso?? Voihan se teho olla käytettävissä pienemmässäkin traktorissa hieman tekniikkaa, ettei "ruovi renkaita ruvelle"..Eihän henkilöautotkaan kokoaan muuta eri tehoversioissa,,Volvo S60=> 140, 170, 210 ja 250 ..kaikki samanssa rungossa..painoeroa ehkä 20-30 kg...Tehdäänkö traktoreista tieten tahtoen niin jumalattoan isoja..markkinameininkiä.
ps. Volvoni tehopainosuhde on 8.8 kg/hv..eikä sekään karkaa käsistä vaikka kaasun painaa pohjaan...Traktoriin tehopainosuhteeksi vaikka 25 kg/heppa =>3750 kg/150 hv painoa tehoa ajatteleva neliveto..pystyisikö tällä hommia hoitamaan?
Eipä sillä vois töitä tehdä jossa vaaditaan vetovoimaa,sekun syntyy painosta ja tehosta. Voimanoton kautta voima käytössä täysimääräisesti mutta ei tollaista voimaa(vääntöä) kestäisi noin kevyt-tekoinen kone. Jo renkaat painaa paljon,moottori,voimansiirto,runko jne.
Teoriassa mahdollista tehdä em. painosuhteen omaava kone,mutta se vain johonkin työhön hyvä> voimanotto käyttöisiä koneita pyörittämään missä ei tarvi etenemiskykyä(vetovoimaa) eikä koneen kantokykyä.
Ei se paino traktoreissa turhaan,mitä monipuolisemman haluaa,sitä raskaampi yleisesti ottaen,valitettavasti.
Kellä varaa ostaa jokatyöhön omaa konetta vrt. moottoritielle oma auto,mökkitielle,lomamatkoille vaununvetoon jne. Nämä samat ominaisuudet voi olla samassa autossa mutta siitäkin tulee iso ton vaunun vedon sujumisen vuoks:-)
Minä taas sanoisin, että hyvä tehopainosuhde..vetää varmasti nahkoineen 1m3 betonimöykkyä (2500 kg) vauhdilla. hyhraulikka olisi nopeaa kokoisekseen, vetäisi varmasti saman auran perässään kuin "nykykokoinen 150 heppannen" optiolla, että ajatteleva 4-veto. Syvässä lumessa ei olisi yhtä etevä.
Tarkoitan, että turha siihen kokoon on rahaa laittaa, pienempi koko ajattelevaa tekniikka=polttoainetalous kone sopii työhön kuin työhön ei mikään Goljatti vaikka tehoa löytyy palkkarista..
iso koko tarvitaan myös siihen, että mukana raahattava työkone pysyy vakaana. Akseliväli pitää olla riittävän pitkä, jotta pitkittäinen vakaus säilyy vedossa ja etupyörien vedosta on jotain hyötyä. Perävaunun mitat on myös osin määrätty vetokoneen painon mukaan.
YM. monta syytä...
Kyllä ne vaan fysiikan lait ovat aina määränneet ja määräävät vastedeskin, millainen teho/paino-suhde on järkevä. Turhan iso teho kevyessä traktorissa merkitsee, ettei tehoa päästä hyödyntämään vaan pyörät sutivat (pikkuvaihteilla) tyhjää. Iso aura tai äes vaatii myös vastapainoa, jotta häntä ei rupea heiluttamaan koiraa. Inssin kannattaa kaivaa esiin ne 1. lukuvuoden fysiikan oppikirjat ja käydä niiden mekaniikkaosiot laskuesimerkkeineen läpi vielä kerran.
Kehityshän on mennyt sitä rataa, että tilakoot suurenevat > kaivataan isompia työkoneita, jotka taas vaativat käyttävältä traktorilta enemmän tehoa ja painoa > saadaan järeämpiä traktoreita, jolloin työkoneita yritetään kasvattaa taas pykälällä jne. Hintojen noustessa taivaisiin eivät vähäisemmät viljelijät enää pysy kelkassa vaan kokevat investointikierteen ylivoimaiseksi ja lopettavat. Naapuri ostaa tai vuokraa pellot > tilakoot suurenevat jne.
Noinhan se kierre toimii.
Se olisi metka tietää mitä noilla lähes 200hv:n ja 6 tonnin elektroniikkaa täyteen pakatuilla koneilla tehdään siten kun ne on niin kuluneita, että korjaaminen ei kannata. Nykyinen mallihan toimii niin, että traktori vaihdetaan uuteen viimeistään viiden vuoden ajon jälkeen, jolloin sillä on vielä jälleenmyyntiarvoa. Mutta kuka noita rohjakkeita ostaa... haja-asutusalueen omakotiasujilla on käytössä vieläkin ne 40 vuotta vanhat pelit, jotka toimii maailman tappiin, viljelijät ei noin isoa konetta osta kakkoskoneeksi ja urakoitsijat karttaa niitä kuin pahempaakin ruttotautia. Idänvienti on toki yksi vaihtoehto, mutta sinne ovat pyrkimässä myös keski-Euroopan vastaavat koneet...
Ensin kuitenkin kielitiedettä, tarkemmin sananselitystä eli etymologiaa. Traktori on suomeksi vetäjä (pohjana latinan teonsana: trahere, suomeksi vetää). Siitä tulee muunmuassa sana rattori, jota siellä täällä tapaa käytettävän. Sitten lukion vysiikkaan (sanasta fysiikka, Nurmi, Ahlman, Fedosov, Höglander jne. ed. osa). Sieltä luku, joka kertoo kitkavoimasta. Traktorin vetovoima perustuu traktorin ja sen alustan väliseen kitkavoimaan. Kitkavoiman suuruus riippuu kolmesta tekijästä, jotka ovat, kappleiden välisen kosketuspinnan pinta-ala, kappaleen massasta johtuva kosketuspintaa vastaan kohtisuoraan suuntautuva voima, sekä pintojen laadusta johtuva kitkakerroin. Jotta traktori tekisi työtä, on sen vastustettava työkonetta paikallaanpitävää voimaa, esim maan sisässä olevaa äkeenpiikkiä. Vaihteistojen tekniikka on jo hienoa, mutta jos pyörät sutii on tehtävä jotain. Edelläkerrotusta johtuen vaihtoehdot ovat seuraavat, lisätään traktorin massaa,(kohtisuora voima kasvaa) levennetään vetäviä pyöriä ja lisätään niiden lukumäärää(kitka pinta-ala kasvaa) tai parannetaan niiden kuviointia tai odotetaan parempaa keliä(kitkakerroin kasvaa). Talousakranoomin ohjauksessa hyvät inssit rattoritehtaalla suunnittelee sopivan kompromissin jossa kaikkien tarpeet tulee tyydytettyä. Markkinoinnin ekonomit,merkonomit ja akrolookit ynnä muut konejopparit sitten myy näitä pelejä pitkin maailmaa. Jos joku hölmö pelkän näyttämisen halusta tuhlaa rahansa liian kalliiseen ja suureen traktoriin, niin ensimmäiseksi se koskee hölmön omiin kulutusmahdollisuuksiin. Kadehtia ei kenenkään toistaan kannata.
Mitenkä soon, ku on omista insinööriopinnoista on kulunut jo mittava aika, niin nua rivat raktorin pyärissä... siinähän ei enää pelkkä vastakkaisten pintojen välinen kitkakerroin ole merkitsevä tekijä, koska rivan reuna muodostaa optimiolosuhteissa maanpinnan kanssa pintakombinaation, jonka kitkakertoimen voidaan katsoa olevan hyvin lähellä 1:tä...
Ja toinen asia: Pelkkä renkaan leveys ei lisää pinta-alaa, vaan pitkittäinenkin komponentti merkitsee. Tästä syystähän vyörenkaita käytetään; vetovoiman aiheuttama muodonmuutos kontaktipinnassa saa aikaan huomattavan pinta-ala lisäyksen renkaan ja alusta välillä.
Notta silleen näin yksikertaisen ingenjöörin teoreettisella ja entisen maanviljelijän käytännön kokemuksella.
...Ja saahan sen renkaan pinta-alan lisäyksen aikaan levikepyörilläkin, ja kustannukset on noin 1/10 leveiden kumien hinnasta...
(mikä se on kun lahjakas insinööri, joulupukki ja hyvä poliitikko keskustelevat maailmanlaajuisesta oikeudenmukaisesta tulonjaosta?)
Right..tehopainosuhde siis ratkaisee..Mutta Miksi isot traktorit kuitenkin "rekka-auton nupin" korkuisia..Goljatteja..eikö voisi "pakata" pienempään kokoon saman painon..Muuten jos liika teho siis pahasta traktoriin niin mikä teho olisi sitten kohdallaan 3750 kg traktoriin, jos minun tarjoama 150 on liikaa..sanoinkin että "ajatteleva" 4-veto kokemus 170 heppasesta 1500 kg Volvosta, että ei sekään sudi liikoja vaikka kaasun painaa pohjaan 20 km/h vauhdissa, niin miten se 3750 kilonen traktorikaan 4-vedolla alkaisi sutimaan itseään kuoppaan..vaikka koukussa kuormaa vedettävänä tossa vauhdissa..?
Hesarin jutussa oli esimerkkinä isosta ja kalliista traktorista 180-hevosvoimainen Fendt.
Fendtin nettisivuilla http://www.fendt.com löytyy tuota teholuokkaa vastaava sarja 800 Vario, jonka eri malleissa 815, 817 ja 818 Vario on tehoa 168–195 hv. Ilmoitettu paino tyhjänä on 6.650–6.800 kg. Jos laskee teho/paino-suhteen noiden lukujen keskiarvoilla (181,5 hv ja 6.725 kg), saa noin 27 hv/tonni (tai toisin päin ilmaistuna 37 kg/hv).
Minun syntymävuotenani 1951 valmistettu harmaa-fergu bensamoottorilla painoi kai 1.120 kg ja moottorissa oli tehoa 31 hevosen voimaa. Tuostahan tulee 27,7 hv/tonni tai jotain sinne päin. Eipä ole kehitys kehittynyt!
Tuota pointtia minä juuri hain...Eihän tämän päivän henkilöautolla mitään tee, jos siinä "kuplavolkkarin" teho-peinosuhde..
Vilkaisin piruuttani, mitä tuo teho/paino-suhde on tämän päivän telapuskutraktoreissa. Kai sellaisistakin sopii tällä palstalla joskus puhua! Sivustosta http://www.caterpillar.com löytyi seuraavanlaisia lukemia:
D3G - 70 hv - 7.345 kg = 9,53 hv/tonni
D4G - 80 hv - 7.800 kg = 10,26 hv/tonni
D5G - 90 hv - 8.904 kg = 10,11 hv/tonni
D6R XR - 175 hv - 19.000 kg = 9,21 hv/tonni
D7R XR - 230 hv - 27.368 kg = 8,40 hv/tonni
D8R Ser. II - 305 hv - 27.368 kg = 11,14 hv/tonni
D9R - 405 hv - 48.520 kg = 8,35 hv/tonni
D10R - 580 hv - 66.000 kg = 8,79 hv/tonni
D11R - 850 hv - 98.414 kg = 8,64 hv/tonni
Kokoskaala on yli 10-kertainen, mutta kaikkien teho/paino-suhde mahtuu haarukkaan 8,35–11,14 hv/tonni eli tonni rautaa liikkuu näissä vehkeissä pyöreästi 10 hevosvoiman teholla. Yhdellä hevosvoimalla on liikuteltavana massaa lähes kolminkertaisesti kumipyörillä liikkuvaan peltotraktoriin verrattuna. Lisätehosta ei kuitenkaan olisi sanottavasti hyötyä – maamassat puskurin edessä saadaan liikkumaan koneiden painon ja tiuhojen välitysten turvin eikä suinkaan valtavalla moottoriteholla.
R-sarjan kasin kakkosversion (D8R Series II) kohdalle ovat sattuneet seiskan kilot. Kasi painaa sentään 37.875 kg. Teho/paino-suhteeksi saadaankin siis 8,05 hv/tonni eikä suinkaan 11,14 hv/tonni! Pillarin järeämpi pää seiskasta yhteentoista mahtuu oikeilla kilomäärillä laskien rajoihin 8,05...8,79 hv/tonni; tilanne tasoittui siis huomattavasti entisestäänkin.
Ajatellaan toisinpäin. Onko suurta eroa, jos traktorin moottorissa on 150, tai 170 hevosvoimaa. Edes hinnassa. Tai kulutuksessa?
Voihan olla että niitä viimeisiäkin hevosvoimia joskus tarvitsee. Ellei, säätää kaasupolkimella tehon sopivaksi.
Vetokyky syntyy renkaan kitkasta ja painosta. Ei niinkään maatavasten olevasta pinta-alasta. Kyllä jäisellä alustalla ruopii 170-hv auto, ja traktori raskas kärry perässä.
Mutta tonni lisää painoa auttaa viemään kerralla kuorman perille.
20-lisähevosta auttaa ehkä kerran kuussa vauhdittamaan kuorman mäenpäälle tyylikkäästi. Tai pyörittämään isoa työkonetta kunnolla hankassakin tilanteessa.
Silloinhan se kannatti!
No mä sanon vielä, että kun seuraan kaupungissa lumen ajoa traktorilla peräkärrillä niin aika kepittämistä nopeus alueella 25-45 km/h, koska tehoa kokonaispainnon nähden vähän..jos se bäksteri painaa 4500 kg peräkärri 1800 kg ja lumikuorma 2500 kg niin painoa on 8800 kg. Jos moottorissa tehoa vaikka 140 heppaa ..niin varmasti saa kepittää..ja hyytyy mäkeen.
> 8,05...8,79 hv/tonni
En varsinaisesti välitä puuttua tämän keskustelun polveiluun millään tavalla.
Haluan kuitenkin huomauttaa, että tuollakin teho/paino-suhteella saa jopa pillarin sutimaan, kun ottaa liian paljon tavaraa puskulevyyn tai on pehmeä alusta...
Enemmän massaa kuin tossa laskussasi arvailit, Lumen kuutiopainoon en ota kantaa, kun en tiedä, mutta 140 heppainen traktori painaa todennäköisesti noin 6000 kärry painaa ainakin saman ja todennäköisesti se lumikin painaa saman, että kokonaismassa on niillä kuormilla jotain karvan alle 20 tonnia, kyllä sitä jo 140 hepalla pitää kepittääkkin, koska vaihteiden välitykset on kuitekin aika lyhyet, ettei voi suoraan suurimmalla lähteä.
olikin lopulta kysymys. Vertailu hiirenharmaan ja Fendtin fyysisestä tehopainosuhteesta eri aikoina ja eri kokoluokan koneissa osoittaa, että lopulta on kyse fysiikasta, niin hämmästyttävän lähellä toisiaan ovat nuo luvut. Kitkakertoimen ääriarvot vaihtelevat tosiaan paljon. 0 kitka saavutetaan ilmeisesti vasta tuonilmoisissa ja kaikenkaltaisilla konstailuilla yritetään sitä ennen päästä lähelle yhtä. Mutta se teho/paino suhde. Mietin juuri, että se hiirenharmaan äes oli jotain 1.5 metrin luokkaa ja hevosia n. 30. Fendtin perään sopii n. 10m leveä äes ja tehoa noin 180 hv. Viidenkymmenen vuoden kehityksen kerroin on noin kuusi. Viljelijöitä tarvittiin ennen kuusi kertaa enemmän kuin nyt. Suurinpiirtein siinä suhteessa on tilaluku muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa. Tästä siinä traktoreiden suurentumisessa on kyse. Fergumiesten pojanpojista viisi kantaa insinöörin tilipussia ja kuudes täyttää eu tukiplanketteja että sais sen fentin tai valmetin maksettua niille insinööreille ja sorvareille ja valajille, joiden tekemiä ne on.
Tap tap tap...! Juuri niin kuten kerroit.
Tyypillinen traktorin perävaunu, kantavuus noin 10 t, painaa tyhjänä noin 1500 - 2000 kg.
Neukuilla oli tehokas diisel (500 hv) T34 panssarivaunussa. Ruopivaa tehoa 14.7 hv/tonni. Tämä teholuokka oli käytössa 60 vuotta sitten.
Kaikki kunnia Sotkan suunnittelijoille. Aika velikultia! Noilla sotakoneilla olikin/onkin tarkoitus liikkua vähän eri tahtiin ja tehoa tarvitaan juuri siitä syystä.
Suomeen on juuri hankittu Saksasta käytettyjä Leopard-panssarivaunuja. Löysin sveitsiläiseltä nettisivulta muutaman tiedon sellaisesta värkistä:
- 12-syl. 47,6 litran monipolttoaine-diesel, 1200 hv
- paino taistelukunnossa 55,15 tonnia
- teho/paino-suhde 21,7 hv/tonni
- suurin ajonopeus 68 km/h
Telapuskukone liikkuu parhaimmillaankin vähän yli 10 km/h. Nopeampi ajo kuluttaisi telastoa turhaan (telaston rakenne on erilainen, eri käyttöön suunniteltu kuin höökivaunuissa). Puskettaessa tai repijää käytettäessä käytetään pienempää vaihdetta ja nopeus putoaa alle kävelyvauhdin. Lisänopeudesta (lisätehosta) ei kuitenkaan olisi sanottavaa hyötyä – työn tarkkuus kärsisi ja paikat kuluisivat nopeammin. Alle 10 hv/tonni riittää hyvin.
Leopardilla ei kannata lähteä puskuhommiin eikä ysipillarilla vihulaisen panssarijoukkoja vastaan. Kummallekin on ihan oma käyttönsä.
Rekan veturiksi on tarjolla järeimmillään noin 600-hevosvoimaisia k-autoja (mm. Sisu, Volvo, MAN, Scania). Sisulla lienee tämän hetken kärkipaikka 630-hevosvoimaisen 18-litraisen kuutosdieselin turvin (tuon moottorin valmistaja muuten Caterpillar!) Enin osa raskaistakin yhdistelmistä liikkunee kuitenkin vielä tänään 400-500 hv:n tehoisen moottorin voimin. Jos täyteen kuormatun yhdistelmän kokonaispaino on 60 tonnia, saadaan teho/paino-suhteeksi 6,7–10 hv/tonni (tehoskaalan 400-600 hv mukaan). Keskiarvo 8,33 hv/tonni. Mitäs me laskettiinkaan "pillareiden" teho/paino-suhteeksi? Ollaan ihan samoissa lukemissa!
Tasaisella tiellä täysikin rekka kulkee kevyesti 90 km/h ja kulkisi ilman rajoitinta nopeamminkin. Tonni kulkee siis 38 %:n teholla Leopardiin nähden vieläkin vauhdikkaammin. Kyse on ajoalustan laadusta ja telaston suuremmasta kitkasta pyöriin verrattuna.
Varmasti tehopainosuhde on se "maaginen" asia näissä konehommissa. Eli joku tälläinen 10 hv/tonni ja diesel-vekottimet hoitaa homman kotiin..
100 heppanen traktori riittää hyvin keskiverto maatilalla!
Ei paljoakaan aikaa, kun keskikokoisessa, kaksilitraisessa perheautossa oli 100 hv., nyt 150.
Autoa ei tietenkään pidä verrata traktoriin ja päinvastoin, koska toinen on työkone, mutta näinhän se vain yhtä kaikki maailmassa kehitys kulkee.
Tietokoneessakin ennen 2 megaa, nyt 2 gigaa.
Ja mikä parasta, se heikkotehoisempi traktori, auto tai tietokone suoriutui sille annetuista tehtävistä yhtä hyvin ei ehkä niin miellyttävästi) kuin painavaksi, kömpelöksi ja kankeaksi turjakkeeksi varusteltu 50% tehokkaampi seuraajansakin.
Tiesittekö muuten:
- Suomessa ajellaan keskimäärin 17-vuotta vanhalla traktorilla
- Traktoreiden käyttöikä on keskimäärin noin 30 vuotta.
aikana ehtii olla monta totuutta. Kun se on valmistettu aikansa huipputuotteeksi, se on monelle ulkopuoliselle turha öky, hevosvoimahullutus ja ylikoneelistamisen todiste. Ompa saattanut viedä ostajansa vararikon partaallekin.
Myöhemmin sama on järkikone. Nuukempi on päässyt samaan tekniikkaan kiinni pienemmällä pääomalla. Kiitos sille varakkaalle, joka ajoi kalliit tunnit päältä pois.
Seuraava aste on tarve varaosista. Taas kiitos niille sijoittajille, jotka "ylikoneellistivat". Purettavaa riittää, eikä tarvi valmistaa uusia osia. Mitään ei mene hukkaan.
Iloa riittää vielä kaupunkilaisille kesämökkeilijöille, entisöijille ja monelle muulle Puuha-Petelle.
Ehkä kritiikin anturin kuuluisi olla sulattamon portilla. Siellä katsottaisiin minkälaista käyttöarvoa hukkaan heitetään. Tämä vaihe on monta vuosikymmentä valmistusta myöhemmin.
Toistaiseksi tekniikka ei ole koskaan mennyt taaksepäin. Nuoruudessani kuulin vanhojen miesten puhuvan autoista, että vanhat olivat paljon vahvempia kuin senaikaiset uudet.
Itsekin tykkään yksinkertaisesta vanhasta tekniikasta. Johtuneeko siitä, että sen hallitsee, mutta ei uusinta. Vaan joskushan sekin oli sitä uusinta tekniikkaa.