Seurustelukumppanikin kummiksi?

itse ottaisin henkilökohtaisena loukkauksena, jos aviomieheni pyydettäisiin kummiksi, mutta minua ei. Samoin tunnen muutamia pareja, joissa toinen puolisoista on pyydetty kummiksi ja toinen ei. Se on väistämättä vaikuttanut "rannalle jätetyn" puolison suhtautumiseen ko. perheeseen. Joten ei kannata ihmetellä, jos ei kummin puolison kanssa kovin läheisiä välejä saa aikaan. Ennen kaikkea se saattaa vaikuttaa lapsen ja kummin väliseen kanssakäymiseen. Totta kai siitä tulee tunne, ettei ole kelvannut. Ihan sama, kuinka tahansa asiaa seliteltäisiin tai perusteltaisiin. Mitä väliä sillä on, onko lapsen kummina ne haluamanne kolme ihmistä puolisoineen vaiko vain ne kolme haluamaanne tyyppiä? Paitsi se, että välit säilyvät. Yleensähän se on niin aina, että kummina olevasta pariskunnasta toinen on se, joka on perheelle läheisempi ja tärkeämpi. Meillä itsellämme on se tilanne, että olisimme halunneet lapsemme kummiksi mieheni veljen, mutta emme hänen vaimoaan. Emme edes harkinneet pelkän veljen pyytämistä, koska koimme sen niin räikeänä loukkauksena hänen vaimoaan kohtaan (vaikka emme hänestä erityisemmin pidäkään). Mutta kuten sanoin, kukin tyylillään.

tyylillään kirjoitti:

itse ottaisin henkilökohtaisena loukkauksena, jos aviomieheni pyydettäisiin kummiksi, mutta minua ei. Samoin tunnen muutamia pareja, joissa toinen puolisoista on pyydetty kummiksi ja toinen ei. Se on väistämättä vaikuttanut "rannalle jätetyn" puolison suhtautumiseen ko. perheeseen. Joten ei kannata ihmetellä, jos ei kummin puolison kanssa kovin läheisiä välejä saa aikaan. Ennen kaikkea se saattaa vaikuttaa lapsen ja kummin väliseen kanssakäymiseen. Totta kai siitä tulee tunne, ettei ole kelvannut. Ihan sama, kuinka tahansa asiaa seliteltäisiin tai perusteltaisiin. Mitä väliä sillä on, onko lapsen kummina ne haluamanne kolme ihmistä puolisoineen vaiko vain ne kolme haluamaanne tyyppiä? Paitsi se, että välit säilyvät. Yleensähän se on niin aina, että kummina olevasta pariskunnasta toinen on se, joka on perheelle läheisempi ja tärkeämpi. Meillä itsellämme on se tilanne, että olisimme halunneet lapsemme kummiksi mieheni veljen, mutta emme hänen vaimoaan. Emme edes harkinneet pelkän veljen pyytämistä, koska koimme sen niin räikeänä loukkauksena hänen vaimoaan kohtaan (vaikka emme hänestä erityisemmin pidäkään). Mutta kuten sanoin, kukin tyylillään.

Lue lisää

Minua ei pyydetty kummiksi vaikka mieheni pyydettiin. En todellakaan ollut asiasta loukkaantuntu, en edes ajatellut että miksi en kelvannut. Kun valitsimme omalle lapsellemme kummeja niin mekään emme pyytäneet valitsemiemme ihmisten puolisoita ja silti olemme ihan hyvissä väleissä heidän kanssaa, ei mitään loukkaantumisia. Joskus kyse voi olla myös siitä että toivotaan että perhekoko kasvaisi vielä muutamalla lapsella ja niitä puolisoita "säästetään" heidän kummeiksi. Eräs ystäväpariskuntamme tiesi alun alkaen että he haluavat neljä lasta ja näille tosiaan pyydettiin kummeiksi aviopareja erikseen esim. ensimmäiselle lapselle kummiksi vaimo ja toisella mies. Itse en todellakaan ymmärrä tuota loukkaantumista jos ei pyydetä kummiksi. Kun me pyysimme lapsemme kummiksi siskoani niin ei meille tullut edes mieleen että hänen miehensä siitä loukkaantuisi, eikä loukkaantunut.

ajattele noin monimutkaisesti kirjoitti:

Minua ei pyydetty kummiksi vaikka mieheni pyydettiin. En todellakaan ollut asiasta loukkaantuntu, en edes ajatellut että miksi en kelvannut. Kun valitsimme omalle lapsellemme kummeja niin mekään emme pyytäneet valitsemiemme ihmisten puolisoita ja silti olemme ihan hyvissä väleissä heidän kanssaa, ei mitään loukkaantumisia. Joskus kyse voi olla myös siitä että toivotaan että perhekoko kasvaisi vielä muutamalla lapsella ja niitä puolisoita "säästetään" heidän kummeiksi. Eräs ystäväpariskuntamme tiesi alun alkaen että he haluavat neljä lasta ja näille tosiaan pyydettiin kummeiksi aviopareja erikseen esim. ensimmäiselle lapselle kummiksi vaimo ja toisella mies. Itse en todellakaan ymmärrä tuota loukkaantumista jos ei pyydetä kummiksi. Kun me pyysimme lapsemme kummiksi siskoani niin ei meille tullut edes mieleen että hänen miehensä siitä loukkaantuisi, eikä loukkaantunut.

Lue lisää

Olen myös sitä mieltä että on täysin aiheetonta loukkaantua siitä jos toinen pyydetään kummiksi ja toista ei. Olen kyllä huomannut että joissakin perheissä on ollut tapana pyytää myös puolisot mutta toisissa perheissä ei. Esim. meidän suvussamme ei ole ollut tapana pyytää puolisoja eikä se ole todellakaan tarkoittanut sitä että heissä olisi jotakin vikaa tai heitä arvostettaisiin vähemmän.

Olemme naimisissa oleva pariskunta ja tunnemme molempien puolien suvut todella hyvin ja olemme läheisissä väleissä. Meillä on myös yhteisiä kummilapsia. Kuitenkin nyt mieheni pyydettiin kummiksi ja minua ei. En tiedä voiko sanoa, että loukkaannuin. Enemmänkin koin, että minua loukattiin tahallaan. Mutta on ihan turha odottaa, että minä huolehdin uuden kummilapsen synttäri- ja joululahjojen muistamisen. Koska ei ole minun kummilapsi, en huolehdi. Lopputulos on, että lapsi jää ilman kummin huomiota, koska mieheni ei osaa tämmöisiä huolehtia. Minusta tällainen halusin 3 kummia ja otin ne, säästän kumppanit tuleville lapsille -ajattelutapa on vain lahjojen rohmuamista. On eri asia, jos otetaan 4 kummia, siten,että he ovat kaksi pariskuntaa. Lahjoja tulee sitten synttäreiden aikana 2 perheestä. Mutta jos otetaan kaikki 4 kummia yksittäin, lahjoja tuleekin jo 4. Seuraavalle lapselle otetaan näiden 4 edellisen kummien kumppanit, ja voilá; taas on 4 lahjat tulossa synttäreille. Ja sama perhe joutuu kustantamaan kahden kummilapsen muistamiset vuosittain. Minusta siis kyseessä ei ole kummien säästäminen, vaan pikemminkin niiden tuhlaaminen ja ahneus. Seurustelukumppaneiden valinta kummiksi on aina riski, koska seurustelu menee aina helpommin poikki kuin avoliitto tai avioliitto. Mitä pitempään pariskunta on ollut yhdessä ja suhteen laatu näyttää vakiintuneelle, sitä suuremmalla syyllä myös kummiksi.

minua ei kirjoitti:

Olemme naimisissa oleva pariskunta ja tunnemme molempien puolien suvut todella hyvin ja olemme läheisissä väleissä. Meillä on myös yhteisiä kummilapsia. Kuitenkin nyt mieheni pyydettiin kummiksi ja minua ei. En tiedä voiko sanoa, että loukkaannuin. Enemmänkin koin, että minua loukattiin tahallaan. Mutta on ihan turha odottaa, että minä huolehdin uuden kummilapsen synttäri- ja joululahjojen muistamisen. Koska ei ole minun kummilapsi, en huolehdi. Lopputulos on, että lapsi jää ilman kummin huomiota, koska mieheni ei osaa tämmöisiä huolehtia. Minusta tällainen halusin 3 kummia ja otin ne, säästän kumppanit tuleville lapsille -ajattelutapa on vain lahjojen rohmuamista. On eri asia, jos otetaan 4 kummia, siten,että he ovat kaksi pariskuntaa. Lahjoja tulee sitten synttäreiden aikana 2 perheestä. Mutta jos otetaan kaikki 4 kummia yksittäin, lahjoja tuleekin jo 4. Seuraavalle lapselle otetaan näiden 4 edellisen kummien kumppanit, ja voilá; taas on 4 lahjat tulossa synttäreille. Ja sama perhe joutuu kustantamaan kahden kummilapsen muistamiset vuosittain. Minusta siis kyseessä ei ole kummien säästäminen, vaan pikemminkin niiden tuhlaaminen ja ahneus. Seurustelukumppaneiden valinta kummiksi on aina riski, koska seurustelu menee aina helpommin poikki kuin avoliitto tai avioliitto. Mitä pitempään pariskunta on ollut yhdessä ja suhteen laatu näyttää vakiintuneelle, sitä suuremmalla syyllä myös kummiksi.

Lue lisää

mun mielestä jos perheestä otetaan joku kummiksi niin se perhe on sitten tavallaan käytetty olipa se kuka vain. Itse kun en ole kummikelpoinen olen saanut juuri tuon muistajan roolin ja mikä ettei vaikka joskus se tympii. Olenhan kuitenkin lastenkin mielestä myös erityinen aikuinen kun olen kummisedän puoliso... Kummien määrä juurio lahjojen perusteella on loistava idea ja onneksi en ole sitä älynnyt käyttää.. Meillä kaikilla lapsilla on kaksi kummia olipa kyse erillisistä tai pareista. Meistä se on ollut reilu ratkaisu niin. Tosin jos pariskunta tippuu pois niin jäljelle ei jää mitään toisin kuin jos olisi erilliset kummit. Eipä vaan tullut silloin mieleen, nyt toimisin toisin.. Meillä on kaksi kertaa ollut se tilanne, että toinen pariskunnasta on haluttu kummiksi, mutta ei toista. Ja todella kun on aik akulunut niin kuolo tai toinen nainen on korjanut tilateen ja olemme saaneet kummiksi haluamamme ihmisen loukkaamatta ketään. Asiassa on jopa nähty jatkumoa ja symboliikkaa kun yksin jääneet on tavallaan otettu hoteisiimme kummeina... Uudet puolisot on sitten olleet sivurooleissa kun ovat aikanaan mukaan tulleet sekoamatta varsinaiseen kummiuteen. Meillä yhdellä sukulaisella on lapsellaan kuusi kummia. Samassa perheesä on myös otettu toisesta perheestä ensin vanhemmat erikseen ja sitten vielä kaksi lasta erikseen tietenkin kummeiksi. Kun lapset vielä olivat alaikäisiä oli jouluna juuri tuo kiva tilanne että vanhemmat ostivat neljälle lapselle lahjan. Vielä kun siellä on aina kahdet synttärit samaan aikaan niin silloinkin pääsi kahden paketin kanssa matkaan ja kummihan muistaa isommin kuin muut, eikö? No, vaikka kummius on osan aikaa hankala aja ihna typerääkin niin on siinä hauskojakin puolia. Mieheni ensimmäinen kummilapsi edelleen soittaa tarpeen mukaan joko enolleen tai kummilleen kumpi on vetoavampi asian suhteen. Useimmiten hän kyllä käyttää kummi-nimitystä erona siitä että enohan tuo ukko on muillekin puolelle tusinalle perheen jäsenelle. Ja mitä enemmän on ikää tullut sitä tiiviimpi on tavallaan suhde. Kummisetä onkin se jonka puoleen voi kääntyä tilanteessa kuin tilanteessa ja aina tärkeä ihminen saada paikalle kun jotain erityistä tapahtuu. Joskus ajattelimme että kummisetä paikkaa isän poissaoloa tietyissä tilanteissa ja niin varmana onkin. Ei ihan pieni rooli.. Noista lahjoista vielä. Jouluna se kirpaisee kun joku lapsista saa aina lahjan jok aon ajatukselal valittu ja toisen kummit ei muista koko lasta ollenkaan. Epäreilua on maailma. Eipä silti ei kummeja sillä perusteella valittu että niitä lahjoja tippuu vaan että ovat elämässä mukana, se on tärkeintä.

minua ei kirjoitti:

Olemme naimisissa oleva pariskunta ja tunnemme molempien puolien suvut todella hyvin ja olemme läheisissä väleissä. Meillä on myös yhteisiä kummilapsia. Kuitenkin nyt mieheni pyydettiin kummiksi ja minua ei. En tiedä voiko sanoa, että loukkaannuin. Enemmänkin koin, että minua loukattiin tahallaan. Mutta on ihan turha odottaa, että minä huolehdin uuden kummilapsen synttäri- ja joululahjojen muistamisen. Koska ei ole minun kummilapsi, en huolehdi. Lopputulos on, että lapsi jää ilman kummin huomiota, koska mieheni ei osaa tämmöisiä huolehtia. Minusta tällainen halusin 3 kummia ja otin ne, säästän kumppanit tuleville lapsille -ajattelutapa on vain lahjojen rohmuamista. On eri asia, jos otetaan 4 kummia, siten,että he ovat kaksi pariskuntaa. Lahjoja tulee sitten synttäreiden aikana 2 perheestä. Mutta jos otetaan kaikki 4 kummia yksittäin, lahjoja tuleekin jo 4. Seuraavalle lapselle otetaan näiden 4 edellisen kummien kumppanit, ja voilá; taas on 4 lahjat tulossa synttäreille. Ja sama perhe joutuu kustantamaan kahden kummilapsen muistamiset vuosittain. Minusta siis kyseessä ei ole kummien säästäminen, vaan pikemminkin niiden tuhlaaminen ja ahneus. Seurustelukumppaneiden valinta kummiksi on aina riski, koska seurustelu menee aina helpommin poikki kuin avoliitto tai avioliitto. Mitä pitempään pariskunta on ollut yhdessä ja suhteen laatu näyttää vakiintuneelle, sitä suuremmalla syyllä myös kummiksi.

Lue lisää

Lahjojen määränkö perusteella itse olette kummit lapsille valinneet? Meillä oli kyllä täysin eri kriteerit kun kummeja lapselle pyydettiin. Minä olen siis se joka kirjoitti aikaisemmin että pyydettiin kolme kummia muttei heidän puolisojaan. Me valittiin itsellemee jo parikymmentä vuotta läheisinä pysyneitä ihmisiä joiden tiedetään todella suhtautuvan kummin tehtäväänsä vakavasti. Täytyy sanoa että tuo lahja aspekti ei edes käynyt pienessä mielessä, synttärit ja joulu kun ovat vain kaksi kertaa vuodessa niin niiden perusteella on ihan turha asiaa miettiä. Me emme ajatelleet että säästetään puolisot toisen lapsen kummeiksi koska me emme luultavasti toista lasta koskaan saa, tai edes halua. Meidän lapsen kummit ovat onneksi löytäneet niin kypsät kumppanit että he eivät loukkaantuneet tästä ollenkaan, ja kyllä, tiedän sen ihan oikeasti.

lahjojenko perusteella vali... kirjoitti:

Lahjojen määränkö perusteella itse olette kummit lapsille valinneet? Meillä oli kyllä täysin eri kriteerit kun kummeja lapselle pyydettiin. Minä olen siis se joka kirjoitti aikaisemmin että pyydettiin kolme kummia muttei heidän puolisojaan. Me valittiin itsellemee jo parikymmentä vuotta läheisinä pysyneitä ihmisiä joiden tiedetään todella suhtautuvan kummin tehtäväänsä vakavasti. Täytyy sanoa että tuo lahja aspekti ei edes käynyt pienessä mielessä, synttärit ja joulu kun ovat vain kaksi kertaa vuodessa niin niiden perusteella on ihan turha asiaa miettiä. Me emme ajatelleet että säästetään puolisot toisen lapsen kummeiksi koska me emme luultavasti toista lasta koskaan saa, tai edes halua. Meidän lapsen kummit ovat onneksi löytäneet niin kypsät kumppanit että he eivät loukkaantuneet tästä ollenkaan, ja kyllä, tiedän sen ihan oikeasti.

Lue lisää

Lue uudestaan tuon vautsi -mie vaan-kirjoitus ja mieti, että onko enää pikkujuttu se, että synttärit ja joulu on vain kerran vuodessa, kun yhdestä perheestä lapsille on valittu kummeiksi molemmat puolisot erikseen ja kaksi alaikäistä lasta. Sen kun kerrot kahdella, lopputulos on melkoinen määrä lahjoja kummilapsille.

Miehelläni ja minulla on yhteisiä kummilapsia ja sitten minua on pyydetty yksinkin kummiksi,mutta mieheni ei lainkaan loukkaantunut asiasta. Serkkuni pyysi vain äitini hänen lapsensa kummiksi ja se oli minusta melkoisen outoa, koska vanhempani olivat sillin olleet yhdessä n. 40 vuotta sitä en tiedä mitä isäni asiasta ajatteli. Isäni on aina ollut hirmuisen lapsirakas, hän olisi ollut taatusti hyvä kummi.

kokemusta asiasta kirjoitti:

Miehelläni ja minulla on yhteisiä kummilapsia ja sitten minua on pyydetty yksinkin kummiksi,mutta mieheni ei lainkaan loukkaantunut asiasta. Serkkuni pyysi vain äitini hänen lapsensa kummiksi ja se oli minusta melkoisen outoa, koska vanhempani olivat sillin olleet yhdessä n. 40 vuotta sitä en tiedä mitä isäni asiasta ajatteli. Isäni on aina ollut hirmuisen lapsirakas, hän olisi ollut taatusti hyvä kummi.

Lue lisää

Miestäni pyydettiin kummiksi ja minua ei. Kastetilaisuudessa hyvä kun sain kyyneleet pidätettyä. Olisin halunnut olla kummi mieheni rinnalla. Olin niin pettynyt. Mies ei kummijuttuja kuitenkaan hoida joten minä hoidan kuitenkin ne. Tällaista...

näin... kirjoitti:

Miestäni pyydettiin kummiksi ja minua ei. Kastetilaisuudessa hyvä kun sain kyyneleet pidätettyä. Olisin halunnut olla kummi mieheni rinnalla. Olin niin pettynyt. Mies ei kummijuttuja kuitenkaan hoida joten minä hoidan kuitenkin ne. Tällaista...

Lue lisää

Kuinka läheisiä olette lapsen vanhempien kanssa? Ovatko miehesi ystäviä/sukulaisia? Kuinka kauan sinä olet heidät tuntenut? Kuinka kauan olette olleet naimisissa?

näin... kirjoitti:

Miestäni pyydettiin kummiksi ja minua ei. Kastetilaisuudessa hyvä kun sain kyyneleet pidätettyä. Olisin halunnut olla kummi mieheni rinnalla. Olin niin pettynyt. Mies ei kummijuttuja kuitenkaan hoida joten minä hoidan kuitenkin ne. Tällaista...

Lue lisää

Kuule, jos sinua ei pyydetty kummiksi, ei sinun tarvitse miehen puolesta toimia kummina ja hoitaa lahja-asiaa. Jos ei mies muista hoitaa, niin sitten jääkööt hoitamatta. Älä nyt ala kynnysmatoksi vapaaehtoisesti.Miksi edes menit kastajaisiin, jos sinua ei pyydetty kummiksi?

minku_82 kirjoitti:

Kuinka läheisiä olette lapsen vanhempien kanssa? Ovatko miehesi ystäviä/sukulaisia? Kuinka kauan sinä olet heidät tuntenut? Kuinka kauan olette olleet naimisissa?

Kyseessä miehen siskon perhe. Läheisiä. Useita vuosia. Pitävä kuulemma minusta, mutta eivät ottaneet kummiksi.

älä nieleskele enää kirjoitti:

Kuule, jos sinua ei pyydetty kummiksi, ei sinun tarvitse miehen puolesta toimia kummina ja hoitaa lahja-asiaa. Jos ei mies muista hoitaa, niin sitten jääkööt hoitamatta. Älä nyt ala kynnysmatoksi vapaaehtoisesti.Miksi edes menit kastajaisiin, jos sinua ei pyydetty kummiksi?

Lue lisää

Minut kutsuttiin ristiäisiin vieraaksi. Ei kuitenkaan kummiksi.

älä nieleskele enää kirjoitti:

Kuule, jos sinua ei pyydetty kummiksi, ei sinun tarvitse miehen puolesta toimia kummina ja hoitaa lahja-asiaa. Jos ei mies muista hoitaa, niin sitten jääkööt hoitamatta. Älä nyt ala kynnysmatoksi vapaaehtoisesti.Miksi edes menit kastajaisiin, jos sinua ei pyydetty kummiksi?

Lue lisää

Meillä ei tehdä niin että ostetaan itse lahjat vaan sille jonka kummi ollaan. Meillä on mieheni kanssa molemmilla kummilapsia, yhdessä ja erikseen. Niitä kummilapsia on tullut yhdessä ollessakin niin että vain toista on pyydetty. Kun lahjoja ostetaan esim. jouluna niin ei meillä silti erotella että minä en nyt osta sitä pakettia mikä tulee mieheni kummilapselle tai toisinpäin. Kyllä minä ostan lahjoja esim. mieheni äidillekkin vaikkei hän minun äiti olekkaan. Meillä ei kumpikaan ole niin pikkusieluinen että viitsisi loukkaantua jostakin noin typerästä kuin että minua ei pyydetty kummiksi, yhyy.

vaikken kummi olekkaan kirjoitti:

Meillä ei tehdä niin että ostetaan itse lahjat vaan sille jonka kummi ollaan. Meillä on mieheni kanssa molemmilla kummilapsia, yhdessä ja erikseen. Niitä kummilapsia on tullut yhdessä ollessakin niin että vain toista on pyydetty. Kun lahjoja ostetaan esim. jouluna niin ei meillä silti erotella että minä en nyt osta sitä pakettia mikä tulee mieheni kummilapselle tai toisinpäin. Kyllä minä ostan lahjoja esim. mieheni äidillekkin vaikkei hän minun äiti olekkaan. Meillä ei kumpikaan ole niin pikkusieluinen että viitsisi loukkaantua jostakin noin typerästä kuin että minua ei pyydetty kummiksi, yhyy.

Lue lisää

Mua pyydettiin kummiksi, mutta miestä ei... Eikä se kyllä haitannut miestä tai mua yhtään...
Samoin kun me saamme lapsemme, niin me pyydämme ystäväni kummiksi, mutta emme hänen avopuolisota... Ei tullut mieleenkään että joku voisi loukkaantua... Pitääköhän mun sitten puhua tulevan kummitädin kanssa ja varmistaa että ei suuttunut koska ei pyydetty avopuolisoa... No, tuskin on suuttunut...