Taas yksinvietetty ilta ilman kavereita, ei puhelinsoittoja, ei mukavaa yhdessäoloa,kukaan ei välitä,mistä tämä kaikki alkoi?Olen jo lapsesta saakka ollut ujo ja hiljainen.Antanut toisten olla huomion keskipisteessä, muistan jo tarhaiässä jääneeni yksin leikkimään.Peruskoulussa jouduin kiusatuksi pitempi aikaisen kaverin ja rinnakkaisluokalla olevan tytön kautta.
Minut eristettiin porukasta ja sain olla kaikkien sylkykuppina, ja kaikki tämä jonkun kumman syyn takia jota en voi vieläkään ymmärtää. Oisiko syy ollut siinä että olin liian kiltti ja hiljainen. Kiusaajilla oli ilmeisesti, jotain pahoja ongelmia, jotka piti ratkaista rääkkäämällä toista.Olisin vain kaivannut hieman hyväksyntää en muuta. Nyt ongelmana on se että, tunnen todella olevani muita huonompi. Olen alkanut ajattelemaan, että olen kiusaajien sanoin "kummallinen".Kuulen vieläkin nuo kaikki ilkeät sanat korvissani ja katseet kipeinä pisteinä rinnassani.Kiusaamisen on ikävä muisto entisestä kamustani, miksi?miksi sinun piti ruveta välttelemään minua, ei toisen rauhallisuus voi olla siihen syy. En tietenkään haluaisi olla enää missään tekemisissä, mutta toivottavasti olet tullut järkiisi ja saanut hieman sympatia kykyjä.
Haluaisin kovasti löytää uusia kamuja, mutta tuntuu ettei suhteeni kestä saatikka, että saisin niitä aikaiseksi, kun en luota enää itseeni. Minulla on vain muutama ns. kamu joita näen nykyisessä koulussani. He eivät vaikuta kiinnostuneelta olemaan kavereitani vapaa-ajalla.
Minut eristettiin porukasta ja sain olla kaikkien sylkykuppina, ja kaikki tämä jonkun kumman syyn takia jota en voi vieläkään ymmärtää. Oisiko syy ollut siinä että olin liian kiltti ja hiljainen. Kiusaajilla oli ilmeisesti, jotain pahoja ongelmia, jotka piti ratkaista rääkkäämällä toista.Olisin vain kaivannut hieman hyväksyntää en muuta. Nyt ongelmana on se että, tunnen todella olevani muita huonompi. Olen alkanut ajattelemaan, että olen kiusaajien sanoin "kummallinen".Kuulen vieläkin nuo kaikki ilkeät sanat korvissani ja katseet kipeinä pisteinä rinnassani.Kiusaamisen on ikävä muisto entisestä kamustani, miksi?miksi sinun piti ruveta välttelemään minua, ei toisen rauhallisuus voi olla siihen syy. En tietenkään haluaisi olla enää missään tekemisissä, mutta toivottavasti olet tullut järkiisi ja saanut hieman sympatia kykyjä.
Haluaisin kovasti löytää uusia kamuja, mutta tuntuu ettei suhteeni kestä saatikka, että saisin niitä aikaiseksi, kun en luota enää itseeni. Minulla on vain muutama ns. kamu joita näen nykyisessä koulussani. He eivät vaikuta kiinnostuneelta olemaan kavereitani vapaa-ajalla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ethän sä voi saada ystäviä, jos ajattelet suoraan etteivät muut tahdo olla kanssas! Sä voisit ihan hyvin kysyä niiltä sun koulukamuilta jos joku vaikka lähtisi sun kanssa kahville! ET sä siinä mitään menetä! Sä jäät yksin jos et itse tee asialle mitään. Tuntemattomat eivät tule kotiovellesi hakemaan sua mukaan!
kun ihmistä on mollattu ja syrjitty koko elämä, se ajatusmalli on ikäänkuin pinttynyt aivoihin, että kukaan ei halua olla mun kaveri. ei siitä niin vain pääse eroon. sitä voi tiedostamattaan antaa muille ihmisille sellaisia viestejäkin ettei olekaan kiinnostunut tutustumaan vaikka oikeasti haluaisi ystävystyä. tuon ajatusmallin muuttaminen ei tapahdu hetkessä, vaan se on pitkä ja kivinen tie. itse yritän taistella siitä eroon, mutta vielä en ole kokonaan onnistunut. se on kuitenkin jo hyvä alku, kun tiedostaa ongelman.
Ilmeisesti kaverisi ei ollut ystäväsi, sillä ystävät eivät jätä toista yksin. En tiedä ikääsi, mutta jopa lukiossakin on sellaisia kavereita, joille merkkaa muiden mielipiteet. Ehkä et ollut tarpeeksi "cool". Ja ne ketkä ovat "cooleja", heillä on paljon kavereita, mutta ei välttämättä yhtään tosiystävää, joka heitä auttaisi silloin kun ovat heikkoja.
Jutellessa ja kuunnellessakin huomaa synkkaako, onko yhteisiä mielenkiintoja ja ajatuksia tms. ja sitten ehkä muuttuu kavereiksi. Ja sitten jossain vaiheessa se ystävyys ilmenee. Ystävä osaa toivoa sinulle hyvää, kuuntelee sinua ja hyväksyy sinut ujonakin.
Kokeilepa laittaa omannäköisesi ilmoitus kirjeenvaihtopalstoille. Tässä yksi osoite WWW.DUNDERNEWS.COM
Se kuka kirjoittaa sinulle, on kiinnostunut tutustumaan sinuun. Minäkin olen myös sellainen, joka tarvitsee aikaa, jotta kaverustuu jonkun kanssa. Kirjeet ovat siihen hyvä keino.
Ala myös harrastaa jotakin. Kansalaisopiston kursseilla on kivoja ihmisiä. Tai sitten joku liikuntaharrastusryhmä tms. Ylipäänsäkin harrastukset antavat sisältöä elämään.
Ja se tärkein. Se mitä sinä ajattelet itsestäsi vaikuttaa siihen mitä muut ajattelevat sinusta. Tai ainakin se vaikuttaa siihen mitä sinä kuvittelet muiden ajattelevan sinusta.
Ja kun katsot peiliin, sano ääneen itsellesi: "Minä pidän itsestäni".
moi
mä voisin olla sun kaveri mut oon vasta 14w.
oot varmaan mua vanhempi,mut mulla kävi melkein samanlailla ku sullekin.
mua syrjittiin ja en tiiä miks ja haluaisin uusii kavereita ja toivon et sä voisit olla, joten kysyn et voitko olla kaveri pikkulikan kaa?
mun maili on [email protected]
mailaa jos haluut kaverin
viikonloppuni vietän, vaikka joskus se tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta. Mutta pelottaa. koska olen vasta 15 ja elämäni on tässä jamassa. Mitä minusta siis tulee? Ei mitään. Pelottaa ja ahdistaa. Haluaisin olla ihmisten kanssa. Mutta vain harvojen. On niin harvoja ihmisiä, joiden seurassa minä voin hengittää, ja niin monia, joiden seurassa vain olen, mutteivat he huomaa minua. se surettaa. ja heidän seurassaan haluaisin vain itkeä.
moi
mä voin olla sun kaveri ku ei mullakaan ole niitä.
voit mailata mulle [email protected] ossaan nii kerron enemmän ittestäni sitten.
asun espoossa ja oon 14w ne mä voin kertoo, mut mailaa jos haluut.
t:Blind