Diabetikko kissa..

mielelläni vaihtaisin ajatuksia..

kiva kun joku vastasi..

minkälainen hoito kissallasi oli? kuinka pitkä ikäinen hän oli? ..on aivan kuin oma lapsi toi karvanaama, sitä oppii rakastamaan kun tuntee sen omat hauskat, hölmöt tavat joita päivät pitkät seurailee..

aivan ainutlaatuinen eläin, tuntuu että se tietää mikä on sille parasta, herättääkin aina aamulla siihen aikaan kun on insuliinin tarve..

kissani nimi on Justeri, tuossa se kehrää vieressä, ..ruokaa kerjää, mutta vielä ei ole sen aika heh,

minkälainen ruokavalio kissallasi oli? monta kertaa päivässä se söi?

mukavaa kun vastasit viestiini.. pidähän yhteyttä..

-tiina-

tiina kirjoitti:

mielelläni vaihtaisin ajatuksia..

kiva kun joku vastasi..

minkälainen hoito kissallasi oli? kuinka pitkä ikäinen hän oli? ..on aivan kuin oma lapsi toi karvanaama, sitä oppii rakastamaan kun tuntee sen omat hauskat, hölmöt tavat joita päivät pitkät seurailee..

aivan ainutlaatuinen eläin, tuntuu että se tietää mikä on sille parasta, herättääkin aina aamulla siihen aikaan kun on insuliinin tarve..

kissani nimi on Justeri, tuossa se kehrää vieressä, ..ruokaa kerjää, mutta vielä ei ole sen aika heh,

minkälainen ruokavalio kissallasi oli? monta kertaa päivässä se söi?

mukavaa kun vastasit viestiini.. pidähän yhteyttä..

-tiina-

Heip

Kissalla insuliinihoito ja ruokavalio tietysti. Ruokana Walthamin diabetic-raksuja 2xpäivässä, kuten insuliiniakin.
Ei kovin kauaa diagnoosin jälkeen enää kestänyt, reilut 4 kuukautta. Ikää oli 13.5 vähän reilu. Aluksi hoito tehosi oikein hyvin, kissa toipui entiselleen. Joulun tienoilla alkoi virtsatietulehdus, joka ei sitten enää ottanut parantuakseen. Munuais- ja sokeriarvot pompsahti korkeelle. Vointi oli jatkuvasti huono, oksentelua, syömättömyyttä ja juomattomuutta. Useamman kerran käytiin nesteytyksessä, se ja mukaan saatu pahoinvoinninestolääke aina auttoi päiväksi tai pariksi. Kun ei toipumista alkanut tapahtua päätettiin lääkärin kanssa päästää Ani pois. Ei oikein tuntunut enää reilulta jatkuva lääkärissä juoksuttaminen ja nesteytys. Jos se syöminen edes olisi lähtenyt uudelleen käyntiin niin sitten olisi vielä ollut järkeä jatkaa, hirmuisella houkuttelemisella sai aina vähän ruokaa menemään.

Kyllä noihin kummasti kiintyy :) Tuokin oli kova pölisemään ja pörisemään. Oudolta tuntuu tulla kotiin kun ei kissa juokse vastaan juoruamaan..

Onkos pistäminen sujunut helposti? Meillä ei ollut mitään ongelmia sen kanssa. Meni pistely paijauksen tai syömisen lomassa. Eihän se piikki kyllä iso ole, että tuskin edes huomaa kun sopivaan paikkaan pistää.



Henkka