Virallinen ravintosuositus

Virallinen ravintosuositus: "Suositus lyhyesti: 1.Viljavalmisteita runsaasti 2.Maitovalmisteita sopivasti 3.Perunaa monipuolisesti 4.Kasviksista, marjoista ja hedelmistä väriä ja vaihtelua 4.Kalaa usein ja lihaa vähärasvaisena 5.Rasvoja sopivasti, pehmeää rasvaa enemmän 5.Sokereita säästeliäästi" Uusi järjestys: 1.Kasvikset, marjat ja hedelmät pääravinnoksi. 2.Kylmäpuristettuja kasvisrasvoja sopivasti. 3.Kalaa sopivasti. 4.Kokojyväviljatuotteita voimme syödä vähän. 5.Perunaa voi syödä ihan pikkuisen, jos haluaa. Näitä emme tarvitse: 1. Valkoista sokeria emme tarvitse lainkaan. 2. Maito on vasikoiden juotavaa, ei ihmisten. Pastöroituja eli pilattuja maitovalmisteita emme tarvitse lainkaan. 3. Punaista lihaa emme tarvitse. Sianliha kaikkein huonointa ja sitä syödään eniten. Jos haluaa lihaa syödä, niin riista ja lammas ovat suositeltavia. 4. Perunaakaan emme tarvitse välttämättä. RUOKAA EI PIDÄ KOSKAAN PAISTAA, AIHEUTTAA KARSINOGEENEJÄ ELI SYÖPÄÄ. JOS NOUDATAMME OIKEAA RUOKAVALIOTA, NIIN YLI PUOLET SAIRAUKSISTA HÄVIÄÄ.
542596
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 54

Vanhimmat

listaa:Kala ja riista ensin,oikeat rasvat seuraavaksi ja kasvikset ja marjat komanneksi.PERUNAA JA VILJAA EI TARVITA LAINKAAN!Kuitu saadaan kolmannesta ryhmästä.

Äänestä
  • Kyllä minun keholle on parasta vihannekset, marjat ja hedelmät ensisijaisesti ja ehdottomasti raakana. Kala sijalla 2 mutta sitäkin joka päivä. Rasva tulee kylmäpuristetuista neitsytöljyistä ja kalasta. Perunalla ei todella ole sijaa kuin joskus harvoin kalasopassa. Pottumuusi tulee erinomainen kukkakaalista ja voista tai kermasta, siihen ei siis pottua tartte.Vilja aiheuttaa mieletöntä tulehdusta, joten konkurssiin menevät tuottajat, leipomot ja viljatuotteiden kauppiaat jos muitakin liittyy joukkooni.

    Äänestä

Mitenkäs ne ihannoidut "ikiaikaisen viisauden" ja itämaisen perinnelääkinnän hallitsevat kiinalaiset, nehän paistavat öljyssä, friteeraavat upporasvassa, syövät valkoista riisiä... ? Eikös siellä kansanterveys ole kuitenkin niiin hyvä? Eikä tämä upporasvassa paistaminen, wokilla kovalla lämmöllä kuumentaminen jne ole mikään uusmuotinen keksintö siellä, vaan perinteistä ruokakulttuuria. Sianlihaa syödään paljon ja yleisesti... Leipä nyt on melko tuntematon käsite, mutta ayurveda-Intiassa vaaleat naan-leivät ovat arkiruokaa jne.

Äänestä
  • Terveitä? En oikein usko! Tutkimuksia kehiin.

    Äänestä

  • Kinnalaiset kirjoitti:

    Terveitä? En oikein usko! Tutkimuksia kehiin.

    Kyllä kiinalaiset ovat terveitä. Niillä on sellainen ikiaikainen viisaus, kosmiset värähtelyt ja yhteys luonnon kanssa. Vai oliko se sittenkin intiaanit?

    Äänestä

  • -meridiaanit kohdallaan kirjoitti:

    Kyllä kiinalaiset ovat terveitä. Niillä on sellainen ikiaikainen viisaus, kosmiset värähtelyt ja yhteys luonnon kanssa. Vai oliko se sittenkin intiaanit?

    Kumpiako ovat?

    Äänestä

Sinun olisi kannattanut lukea myös suositusten otsikko: Suomalaiset ravitsemussuositukset -ravinto ja liikunta tasapainoon Unohdit muuten omista vaihtoehtoisista suosituksistasi kokonaan perustelut.

Äänestä
  • Kun kokeilet ym. ruokavaliota ja huomaat terveytesi kohentuneen huomattavasti. Vaikka noin kolme kuukautta aluksi, niin huomaat vaikutukset. Sopiva liikunta luonnossa on itsestäänselvyys.

    Äänestä

  • ovat rakennusaineita! Siksi ne ovat sijalla 1.Eivät hiilareilla solut uudistu,tietäisit sen jos olisit edes ravinto-opin alkeet lukenut! Rasva kakkosena,hyvät rasvat,koska esim.aivot tarvitsevat niitä. Hiilihydraatteja vähän,siksi sija 3.

    Äänestä

  • PROTEIINIT kirjoitti:

    ovat rakennusaineita! Siksi ne ovat sijalla 1.Eivät hiilareilla solut uudistu,tietäisit sen jos olisit edes ravinto-opin alkeet lukenut! Rasva kakkosena,hyvät rasvat,koska esim.aivot tarvitsevat niitä. Hiilihydraatteja vähän,siksi sija 3.

    Proteiineja tosiaan tarvitaan solujen rakennusaineiksi. Tarvittava määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri. Päivän mittaan tarvittavan energian saamiseksi pelkkä proteiinin mäyssääminen ei riitä. Energiaa saa näppärästi myös rasvasta. Tosin jos elämässäsi on liikunta ja ravitsemus tasapainossa eli teet muutakin kuin makaat sohvalla, niin rasva on suhteellisen huono energianlähde. Tarvitset käytännössä hiilihydraatteja.

    Äänestä

  • mutta se ei ole yllätys kirjoitti:

    Proteiineja tosiaan tarvitaan solujen rakennusaineiksi. Tarvittava määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri. Päivän mittaan tarvittavan energian saamiseksi pelkkä proteiinin mäyssääminen ei riitä. Energiaa saa näppärästi myös rasvasta. Tosin jos elämässäsi on liikunta ja ravitsemus tasapainossa eli teet muutakin kuin makaat sohvalla, niin rasva on suhteellisen huono energianlähde. Tarvitset käytännössä hiilihydraatteja.

    Hyvin vähän hiilareita ja ne kaikki saa kasviksista, salaatteja yms. Ei tarvii leipää eikä pottuja. Ja rasvaksi riittää kunnon loraus kylmäpuristettua oliiviöljyä salaatin sekaan. BON APPETIT! SANTE!

    Äänestä

  • Tarvitaan kirjoitti:

    Hyvin vähän hiilareita ja ne kaikki saa kasviksista, salaatteja yms. Ei tarvii leipää eikä pottuja. Ja rasvaksi riittää kunnon loraus kylmäpuristettua oliiviöljyä salaatin sekaan. BON APPETIT! SANTE!

    Kerrotko vielä, kuinka paljon tässä vaihtoehtoisessa ruokavaliossasi tulisi nauttia hiilihydraatteja (grammoina tai energiana) ja paljonko kasviksia pitäisi napottaa päivässä, että määrä tulee täyteen.

    Äänestä

  • mutta se ei ole yllätys kirjoitti:

    Proteiineja tosiaan tarvitaan solujen rakennusaineiksi. Tarvittava määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri. Päivän mittaan tarvittavan energian saamiseksi pelkkä proteiinin mäyssääminen ei riitä. Energiaa saa näppärästi myös rasvasta. Tosin jos elämässäsi on liikunta ja ravitsemus tasapainossa eli teet muutakin kuin makaat sohvalla, niin rasva on suhteellisen huono energianlähde. Tarvitset käytännössä hiilihydraatteja.

    parempaa.

    Äänestä

  • näistä määristä kirjoitti:

    Kerrotko vielä, kuinka paljon tässä vaihtoehtoisessa ruokavaliossasi tulisi nauttia hiilihydraatteja (grammoina tai energiana) ja paljonko kasviksia pitäisi napottaa päivässä, että määrä tulee täyteen.

    Kaloreilla tai jouleilla ei ole merkitystä, joten syöt vain senverran, ettet ole enää nälkäinen. OLET TÄYSI, KUN KEHOSI SANOO, ETTÄ OLET TÄYSI. Useimmat ihmiset jatkavat syömistä, vaikka eivät enää ole nälkäisiä. Tyhmää, jos kerran keho sanoo, että täysi on!

    Äänestä

  • saa kaksinverroin kirjoitti:

    parempaa.

    riippuu vain määristä, mitä tapahtuu.

    Äänestä

  • mutta se ei ole yllätys kirjoitti:

    Proteiineja tosiaan tarvitaan solujen rakennusaineiksi. Tarvittava määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri. Päivän mittaan tarvittavan energian saamiseksi pelkkä proteiinin mäyssääminen ei riitä. Energiaa saa näppärästi myös rasvasta. Tosin jos elämässäsi on liikunta ja ravitsemus tasapainossa eli teet muutakin kuin makaat sohvalla, niin rasva on suhteellisen huono energianlähde. Tarvitset käytännössä hiilihydraatteja.

    Ei tarvita hiilihydraatteja tuossa mittakaavassa, kuin uleinen suositus on. Se on harhaan johtamista.

    Äänestä

  • perusteella kirjoitti:

    Ei tarvita hiilihydraatteja tuossa mittakaavassa, kuin uleinen suositus on. Se on harhaan johtamista.

    Kyse on vain mielipiteestä ja sellaisenaan sillä ei ole merkitystä.

    Äänestä

  • arvoton. kirjoitti:

    Kyse on vain mielipiteestä ja sellaisenaan sillä ei ole merkitystä.

    Hah haa ,mitäpä merkitystä muutenkaan kuvittelet keskustelupalstojen annilla olevan yleiseen käytäntöön? Menitpä pahemman kerran retkuun

    Äänestä

  • arvoton. kirjoitti:

    Kyse on vain mielipiteestä ja sellaisenaan sillä ei ole merkitystä.

    Niin, paitsi että suusta suuhun kiirivä tieto aina tavoittaa ihmisiä, joilla on halu muuttaa vääristyneitä "suosituksien tuomaa kyseenalaista tarjontaa", ja lähteä kokeilemaan itseensä muita vaihtoehtoja. Mitse muuten luulet, että ihmiset saavat vaihtoehdoista tietoa, kuin suusta suuhun - puskaradion kautta? Se on tehokas viestintäväline myös.

    Äänestä

Ruisleipää ei voi syödä sellainen, jonka aineenvaihdunta ei sitä kestä. Sama maidon, tiettyjen hedelmien, juuresten jne suhteen. Asia on ensin korjattava. Mikä tahansa rokote tai vastaava yhtä voimakas muu tekijä voi saada aineenvaihdunnan täysin sekaisin. Helppoa on asiat sotkea, paljon hankalampaa saattaa ne uudelleen järjestykseen.

Äänestä

Noita ravintosuosituksia kun nykyisin lueskelee, alkaa väkisinkin miettimään että mitähän varten sitä ylipäätään on enää hengissä. En ole nimittäin koskaan noudattanut minkäänlaista ohjetta tai "ruokavaliota", olen vain syönyt kun on nälkä. Joskus tuntuu siltä että noissa jutuissa voi viime kädessä käydä samoin kuin sille kaverille, josta Reinikainen kerran kertoili: "Uskovainen mies eikä tippaakaan ottanut. Mutta niin vain jäi kalja-auton alle!"

Äänestä
  • Olisiko mahdollista, että päättelysi on nyt reinikaismaista hölinää ts. Neil Hardwick irvaili juuri sinunkaltaisillesi?

    Äänestä

  • tankki täyteen kirjoitti:

    Olisiko mahdollista, että päättelysi on nyt reinikaismaista hölinää ts. Neil Hardwick irvaili juuri sinunkaltaisillesi?

    "Olisiko mahdollista, että päättelysi on nyt reinikaismaista hölinää" On se mahdollista. Reinikaismaista hölinää tältä palstalta mielestäni puuttuukin, muita lajeja tuntuu olevan ainakin kotitarpeiksi.

    Äänestä

  • Salaliitto- ja sensuuriteoriat ovat aina hauskoja, mutta joskus kannattaisi olla tarkkana. >"Tyydyttyneiden rasvojen syöminen lisäsi sydänverisuonitautien riskiä lievästi." >Milläköhän logiikalla tuollainen uutinen on saatu aikaiseksi? Varmaan sillä logiikalla, että niin lukee alkuperäisessä tutkimuksessa: "We found strong evidence that trans-fatty acids are associated with CHD risk, but weak evidence implicating saturated and polyunsaturated fatty acids and total fat intake." Luvut ovat sitten suoraan taulukoista. Niiden perusteella näyttöä on mutta se on heikko ja riskikerroin on melko pieni. Kirjoittajan uskottavuutta lisäisi kummasti, jos hän alkaisi noudattamaan sellaista menettelyä, että esittäessään sitaatin hän ei peukaloisi lainausmerkkien siällä olevaa tekstiä. Ajatusvirheen jäljittäminen vie minuutin enemmän aikaa, kun joutuu tarkistamaan, mitä artikkelissa on sanottu ja mitä ravitsemussuosituksissa on oikeasti kirjoitettu.

    Äänestä

Mistä saa kalsiumin luonnollisesti, jos ei käytä lainkaan maitotuotteita? Pillereistäkö?

Äänestä
  • Voitko hieman täsmentää, mitä tarkoitat tässä yhteydessä luonnollisella.

    Äänestä


  • ....... kirjoitti:

    Voitko hieman täsmentää, mitä tarkoitat tässä yhteydessä luonnollisella.

    Luonnollinen, sehän on luonnottoman vastakohta!

    Äänestä

  • parhainpia kalsiumin lähteitä.Manteleissa on 276mg kalsiumia/100g!!Siis yli tuplasti kuin maisdossa.Auringonkukansiemenissä 116/100g. On pelkästään VALION luoma harhakuva että kalsiumia saat vain maitotuotteista!Ja kansahan uskoo!

    Äänestä

  • siemenet ovat kirjoitti:

    parhainpia kalsiumin lähteitä.Manteleissa on 276mg kalsiumia/100g!!Siis yli tuplasti kuin maisdossa.Auringonkukansiemenissä 116/100g. On pelkästään VALION luoma harhakuva että kalsiumia saat vain maitotuotteista!Ja kansahan uskoo!

    Manteleissa on lähes 20-kertainen määrä energiaa verrattuna maitoon. Mikäli tarkoitus on saada kalsiumtarve tyydytettyä manteleita syömällä, niin aika tyrneässä kunnossa olisi kohta.

    Äänestä


  • ....... kirjoitti:

    Voitko hieman täsmentää, mitä tarkoitat tässä yhteydessä luonnollisella.

    tarkoitan luonnollisella

    Äänestä

  • siemenet ovat kirjoitti:

    parhainpia kalsiumin lähteitä.Manteleissa on 276mg kalsiumia/100g!!Siis yli tuplasti kuin maisdossa.Auringonkukansiemenissä 116/100g. On pelkästään VALION luoma harhakuva että kalsiumia saat vain maitotuotteista!Ja kansahan uskoo!

    siis ainakin 300g manteleita tai yli 600g auringonkukansiemeniä päivässä vs 3-4 lasillista rasvatonta maitoa. hups heijaa, tulisipa melkoiset annokset rasvoja myös, vaikka terveellisiä rasvoja ovatkin, niin liikaa kuitenkin. mieti pikkuisen...

    Äänestä

  • --- kirjoitti:

    Manteleissa on lähes 20-kertainen määrä energiaa verrattuna maitoon. Mikäli tarkoitus on saada kalsiumtarve tyydytettyä manteleita syömällä, niin aika tyrneässä kunnossa olisi kohta.

    tarvitsee pehmeitä rasvoja joita manteleissa ja siemenissä,sekä pähkinöissä.Itse olen laihtunut,vaikka olen reilusti popsinut niitä! Maidossa on kovaa eläinrasvaa. Maito on käsitelty piloille, eikä sovi ihmiselimistölle!

    Äänestä

  • kalsiumia kirjoitti:

    siis ainakin 300g manteleita tai yli 600g auringonkukansiemeniä päivässä vs 3-4 lasillista rasvatonta maitoa. hups heijaa, tulisipa melkoiset annokset rasvoja myös, vaikka terveellisiä rasvoja ovatkin, niin liikaa kuitenkin. mieti pikkuisen...

    esim pinaatissa.Kuukkeloikaa kasvisten ravintoarvot ,niin sillä se selviää.

    Äänestä

  • myös kasviksissa kirjoitti:

    esim pinaatissa.Kuukkeloikaa kasvisten ravintoarvot ,niin sillä se selviää.

    Tuliko yhtään mietittyä, että pinaatti sisältää oksaalihappoa, joka aika tehokkaasti estää kalsiumin imeytymisen. Kasvisten syönti on aina kannatettavaa, mutta kovin harva pystyy tai tahtoo syödä kasviksia niin paljon, että kalsiumin saanti olisi turvattu. Jos haluaa kikkailla maidottamlla dieetillä, niin eräs vaihtoehto olisi syödä mahdolisimman paljon kalaa ruotoinensa. Näin saisi edes osan tarvittavasta kalsiumista ja vähän d-vitamiiniakin. Mikäli myöskään eläinten syöminen ei kelpaa, niin sitten kroppa ottaa tarvitsemansa kalkin luustosta. Tästä taas seuraa, että vanhempana lonkat murtuvat helposti, kun yrittää kiivetä kettutarhan aidan yli. Eikä onnistu eläinten vapautus kovin hyvin myöskään, jos kalsiumin saanti on yritetty ratkaista kiskomalla satoja grammoja manteleita joka päivä.

    Äänestä

  • huomaa nämä kirjoitti:

    Tuliko yhtään mietittyä, että pinaatti sisältää oksaalihappoa, joka aika tehokkaasti estää kalsiumin imeytymisen. Kasvisten syönti on aina kannatettavaa, mutta kovin harva pystyy tai tahtoo syödä kasviksia niin paljon, että kalsiumin saanti olisi turvattu. Jos haluaa kikkailla maidottamlla dieetillä, niin eräs vaihtoehto olisi syödä mahdolisimman paljon kalaa ruotoinensa. Näin saisi edes osan tarvittavasta kalsiumista ja vähän d-vitamiiniakin. Mikäli myöskään eläinten syöminen ei kelpaa, niin sitten kroppa ottaa tarvitsemansa kalkin luustosta. Tästä taas seuraa, että vanhempana lonkat murtuvat helposti, kun yrittää kiivetä kettutarhan aidan yli. Eikä onnistu eläinten vapautus kovin hyvin myöskään, jos kalsiumin saanti on yritetty ratkaista kiskomalla satoja grammoja manteleita joka päivä.

    No tuo ei pidä paikkaansa ollenkaan. Olen elänyt elämäni ilman maitotuotteita, eikä luuson tiheydessä ole mitään häikkää. Vielä ikäkkäänäkin vuosi sitten tehty luuntiheysmittaus (sairaalassa) osoittaa lääkärin mielestä niin hyvää, että vastaa nuorehkon ihmisen luuntiheyttä. Jos haluaa elää maidottamalla ja lihattomalla ruokavaliolla, jopa vähäviljaisellakin, niin ongelmaa ei ole, jos vähänkin perehtyy ruoka-aineisiin ja opettelee niiden tasapuolisen käytön. Toki pähkinät, auringonkukat, seesaminsiemet kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon, mutta ei niitä tarvitse satoja grammoja syödä. Se on ihan hölyn pölyä.

    Äänestä

  • huomaa nämä kirjoitti:

    Tuliko yhtään mietittyä, että pinaatti sisältää oksaalihappoa, joka aika tehokkaasti estää kalsiumin imeytymisen. Kasvisten syönti on aina kannatettavaa, mutta kovin harva pystyy tai tahtoo syödä kasviksia niin paljon, että kalsiumin saanti olisi turvattu. Jos haluaa kikkailla maidottamlla dieetillä, niin eräs vaihtoehto olisi syödä mahdolisimman paljon kalaa ruotoinensa. Näin saisi edes osan tarvittavasta kalsiumista ja vähän d-vitamiiniakin. Mikäli myöskään eläinten syöminen ei kelpaa, niin sitten kroppa ottaa tarvitsemansa kalkin luustosta. Tästä taas seuraa, että vanhempana lonkat murtuvat helposti, kun yrittää kiivetä kettutarhan aidan yli. Eikä onnistu eläinten vapautus kovin hyvin myöskään, jos kalsiumin saanti on yritetty ratkaista kiskomalla satoja grammoja manteleita joka päivä.

    Maidon proteiinit vähentävät maidon kalsiumin hyväksikäyttöä Maidon epäedullinen proteiinikoostumus on pahaksi luillekin. Tästä huolimatta toki maidon luustoefekti jää positiiviseksi, mutta tehokkuus kärsii. Kun otetaan lisäksi huomioon, että maito on meillä kuitenkin yleisimpiä kalsiuminlähteitä, maidon tehottomuuden täytyy käytännössä näkyä myös kalsiumsuosituksissamme. Täten kalsiumsuositukset lienevät ylimitoitettuja jos kalsium saadaan muista (esim. kasviperäisistä) lähteistä, joiden proteiinit eivät aiheuta yhtä paljon kalsiumhävikkiä. Tätä tukee myös American Dietetic Associationin lausunto: "Certain plant constituents appear to inhibit the absorption of dietary calcium, but within the context of the total diet, this effect does not appear to be significant. Calcium from low-oxalate vegetable greens, such as kale, has been shown to be absorbed as well or better than calcium from cow's milk (1). Calcium deficiency in vegetarians is rare, and there is little evidence to show that calcium intakes below the Recommended Dietary Allowance (2) cause major health problems in the vegetarian population. The relatively high US recommendations for calcium intake, compared with those for populations consuming a more plant based diet, are designed to compensate for the calciuric effect of high intakes of animal protein, which are customary in the United States. Studies have shown that vegetarians, on the other hand, absorb and retain more calcium from foods than do nonvegetarians (3,4)." (1993 Position of the American Dietetic Association: Vegetarian Diets, Journal of the American Dietetic Association, Nov. 1993, Vol. 93, Number 11) [Lähdeviitteet uudelleennumeroitu] Tätäkin aihetta sivuaa myös Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutkija, erikoislääkäri Jyrki Penttinen (LKT) kirjassaan Arginiini, 2000-luvun ihmelääke(5). Penttinen sivuaa myös maidon muita terveysongelmia, mutta tämän sivun kannalta oleellisinta ovat juurikin maidon proteiinikoostumuksen haitat luustolle. Penttinenkin toki toteaa maidon nettovaikutuksen luustolle olevan positiivinen, mutta mainitsee että esim. kohtuullinen alkoholinkäyttö näyttäisi vaikuttavan luuston tiheyteen jopa enemmän. Hyvä lainaus kirjan näitä asioita käsittelevästä kohdasta on luettavissa esim. tästä sfnet.keskustelu.terveys-ryhmän artikkelista. Maidossa ei ole juurikaan eräitä muita luustolle tärkeitä aineita Maidossa on huomattavan vähän eräitä muita luustolle tärkeitä aineita, kuten magnesiumia ja D-vitamiinia. Maidon luontainen D-vitamiini poistuu rasvan mukana, ja vaikka sitä lisätäänkin siihen tämän jälkeen uudestaan, lisätyt määrät (0,5 µg tai 20 KY / dl) eivät ole kauhean suuria nykyistenkään suositusten mukaan, saati sitten yllämainittujen uudempien tutkimusten valossa. Terveydestään välittävä joutuu siis joka tapauksessa talvisin syömään D-vitamiinilisää. Magnesiumia taas tulisi yleisten suositusten mukaan saada mieluusti n. puolet kalsiumin määrästä. Maidossa magnesiumia on taas on vain n. kymmenesosa kalsiumin määrästä; 11 mg / 100 g. Sen lisäksi että huono mineraalisuhde on luutiheyden kannalta epäedullinen, alhainen magnesiumtaso liitetään myös sydän- ja verisuonisairauksiin (joita edistää myös mainittu maidon proteiinikoostumus). Koska kalsium ja magnesium ovat biologisesti antagonistisia mineraaleja, periaatteessa riittäväksi katsottu magnesiummääräkään ei auta tähän jos suhde on kovin vinksallaan. Lisää kalsiumin ja magnesiumin oikean suhteen tärkeydestä voi lukea esim. tästä K. Sharman (Ph.D.) referenssirikkaasta tekstistä. Sharma päätyy suosittamaan jopa 1:1 suhdetta kalsiumin ja magnesiumin saannille. Näin suomalaisina erityisesti yo. tekstistä kiinnitettäköön huomiota seuraavaan, vaikkei se suoraan luustoa koskekaan: "The high [coronary heart disease] mortality rate in Finland is associated with a high calcium/magnesium ratio". (Assosiaatio ei kuitenkaan ole välttämättä kausaalisuhde; esimerkiksi ainakin osan tästä voisi selittää myös se, että maito, joka on suuri osasyyllinen huonoon suhteeseen, edesauttaa ilmeisesti tosiaan proteiinikoostumuksellaankin(5) näitä ongelmia.) Maidossa ei ole erikoisen paljon kalsiumia Kasvikunnasta esim. seesaminsiemenissä on kalsiumia paljon enemmän kuin maidossa (640 mg / 100 g, kun maidossa on vain 112 mg / 100 g). Huomattakoon kuitenkin, että oletusarvoisesti seesaminsiementen kalsium ei ole mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettävissä niiden sisältämien oksalaattien takia, joskin tilannetta voi parantaa liottamalla ne ennen käyttöä tai käyttämällä kuorittuja siemeniä (osa kalsiumistakin on tosin juuri kuoressa). Magnesiumia seesaminsiemenissä on vain reilu kuudesosa kalsiumin määrästä, mutta tämäkin on toki maitoa parempi lukema. Näppärä tapa nauttia kalsiumia seesaminsiemenistä on esim. tehdä liotetuista siemenistä (ja maun mukaan muista aineksista) tehosekoittimella drinkki. Samalla saa hyvälaatuista proteiinia 26.9 g / 100 g. Vähemmän oksaalihappoisista hyvistä kalsiumlähteistä mainittakoon esim. mantelit; manteleissa on myös maitoa reilusti enemmän kalsiumia (276 mg / 100 g) ja suunnilleen saman verran magnesiumiakin (278 mg / 100 g). Lisäksi manteleistakin saa hyvälaatuista proteiinia 24.1 g / 100 g ja tyydyttymättömiä rasvoja. (Sivumennen tosin suositettakoon rasvaprofiilin tasapainoistamiseksi myös omega-3-rasvahapporikkaampia aineita, kuten pellavan- tai kitupellavansiemeniä tai niistä tehtyjä öljyjä; kitupellavatuotteita myydään Suomessa Camelina-nimikkeen alla.) Maidon kalsium ei imeydy erityisen hyvin Maidon kalsium ei todellisuudessa imeydy erityisen hyvin, vaikkakin toki kohtuullisesti. Kasvikunnasta monien vihreiden kasvien, erityisesti parsakaalin, kalsium imeytyy erinomaisesti. Vaikka parsakaalissa on kalsiumia vähemmän kuin puolet siitä mitä maidossa, 48 mg / 100 g, hyvän imeytymiskyvyn lisäksi siinä on myös magnesiumia hyvässä suhteessa, 24 mg / 100 g. Purduen yliopiston Connie Weaverin (Ph.D) tutkimuksiin (esim. (1)) perustuva imeytymistaulukko arvioi maidon kalsiumin imeytymissuhteeksi 32%, siinä missä parsakaalin prosentti 53% kompensoi sen pienempää kalsiummäärää kohtuullisen hyvin. Mainittakoon vielä, että yllämainittujen seesaminsiemenien ja manteleiden kalsiumin imeytymisprosentiksi arvioidaan 21% — maitoa hieman pienempi, mutta niiden tapauksessa taas määrä enemmän kuin kompensoi huonomman suhteen. Taulukosta voi halutessaan katsoa myös muiden tuotteiden arvioituja imeytymismääriä. Yhteenveto Maito ei ole luustolle mikään ihmelääke; siinä ei ole kalsiumia ruoka-aineeksi erityisen paljon, eikä se imeydy erityisen hyvin. Lisäksi maidon proteiinikoostumus ja huono mineraalisuhde haittaavat kalsiumin hyväksikäyttöä ja terveyttä muutenkin. Toki jostain kalsium on hankittava, ja jos ei käytä lisäravinteita tai kalsiumrikastettuja ruokia eikä syö riittävästi esim. vihreitä kasviksia, sopivia siemeniä ja pähkinöitä tai manteleita, maidostakin kalsiuminsa saa paremman puutteessa ;) http://mjr.iki.fi/tekstit/maito LEHMÄNMAITO "On olemassa suuri joukko ihmisiä jotka voisivat tälläkin hetkellä paljon paremmin, jos he eivät käyttäisi lehmänmaitotuotteita. Toisaalta taas suuri osa kansaa on niitä, jotka käyttävät lehmänmaitoa täysin ongelmitta", väittää helsinkiläinen korvalääkäri Rauli Mäkelä. Ihmiset tulevat ravitsemuksellisesti varsin hyvin toimeen ilman maitoa. Tätä tosiasiaa ei Mäkelän mielestä ole tehty tarpeeksi selväksi ihmisille. Huolestuttavaa on mm. se, kuinka neuvoloissa odottaville äideille ja lapsille tuputtamalla tuputetaan maitoa itsestään selvyytenä. Monet ihmiset pääsisivät eroon vatsavaivoistaan ja ihottumistaan yksinkertaisesti lopettamalla maidon käytön, väittää Mäkelä. Rauli Mäkelä on Helsingissä toimiva korvalääkäri, jolle maidosta ja sen terveysvaikutuksista puhuminen on jo tuttua. Tällä hetkellä Rauli käyttää itse maitotuotteita, ja tekee hyvin selväksi sen ettei ole millään ristiretkellä maitoa vastaan. Raulin kiinnostus maidon terveysvaikutuksia kohtaan heräsi omista terveysongelmista.Hän kertoo omasta perinnöllisestä ihotaudistaan, johon hän lähti aikoinaan etsimään apua luontaislääketieteen puolelta, kun koululääketieteen parista ei löytynyt keinoja. Hän huomasi tutkittuaan luontaislääketiedettä, että keskeinen osa hoidoissa oli aina ruokavaliolla. Rauli Mäkelä kokeili omakohtaisesti useita eri dieettejä, ja sai myös hyviä tuloksia. Lisäksi hän on lukenut valtavan määrän vaihtoehtolääketiedettä käsittelevää kirjallisuutta. Kalsiumin tarve? "Tällä hetkellä suomessa vallitsee yleinen käsitys siitä että, jos maitotuotteita ei käytä lainkaan, pitäisi ihmisen ottaa 500mg lisäkalkkia päivässä.", Mäkelä sanoo. Tällöin ihminen saa puuttuvat 300mg muista ruoka-aineista kuten viljoista, kaloista ja vihanneksista. Asiasta on kuitenkin myös paljon eriäviä mielipiteitä. Amerikkalainen lastentautien professori Frank A. Oski on kirjoittanut kirjan nimeltä: Don`t Drink your milk! (Älä juo maitoasi!), jossa hän väittää että lehmänmaito on eniten väärää arvostusta nauttiva ruoka-aine maailmassa. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1977, jonka jälkeen siitä on otettu yhdeksän painosta. Professori Oskin tieteelliseen ansiolistaan kuuluu mm. 290 tieteellistä julkaisua. Hänet tunnetaan myös kirjoittajana tai toimittajana 19 lääketieteellisessä oppikirjassa sekä asiantuntijana useissa lastentautien tutkimuksia julkaisevissa lehdissä ja kirjoissa. Frank A. Oski on toiminut myös John Hopkinsin yliopiston lastensairaalan ylilääkärinä. Suomessa Frank A. Oskin kirjasta ei kovin moni tiedä, sillä kirjaa ei ole tähän päivään mennessä suomennettu. Professori Oski väittää, että normaalin vieroitusajan jälkeen lapsi ei tarvitse minkäänlaista maitoa. Lapset niin kuin me aikuisetkin, kasvavat hyvin juomatta tippaakaan lehmänmaitoa? Tämä väite on todella raju meille suomalaisille. "Suomessa kyse on valtavan suuresta kaupallisesta- ja maatalouspoliittisesta intressistä. Maito on suomalainen elintarvike, jonka toivotaan käyvän erittäin hyvin kaupaksi ja tämän eteen tehdään valtavasti markkinointityötä. Ihmiset pitävät esimerkiksi neuvolasta saatavia informaatiolehtisiä absoluuttisena totuutena, aivan kuin jotain kirkon uskon kappaletta.", Rauli Mäkelä sanoo. Jos ei juo maitoa, niin mitä ihmettä sitten? Maito voidaan ravitsemuksellisesti korvata muilla eläinproteiineilla ja kalkilla. Ihminen voi siis käyttää lihaa, kalaa, kananmunaa tai soijaa proteiinin lähteenä, ja syödä jonkin verran lisäkalkkia. Mäkelä sanoo että, maidossa ei ole mitään sellaisia myyttisiä ravintoaineita, joita me emme saisi muusta ravinnosta. Kyse on vain siitä haluammeko tehdä niin? Suomalaisessa ruoanlaittokulttuurissa maidon käyttö on niin keskeisessä asemassa, että ihmiset kokevat hankalaksi sen pois jättämisen. Onko olemassa riittävää lääketieteellistä tutkimusta? Allergiatutkimusten ehdottomasti suurin allergisoiva ruoka-aine on lehmänmaito. "Koko lääkärikunnan tiedossa pitäisi olla se että, lehmänmaito voi aiheuttaa ongelmaa sekä laktoosi-intoleranssina ja lehmänmaitoallergiana.", Mäkelä sanoo. Jos eläimet tai ihmiset juovat imetysajan jälkeen maitoa, he saavat laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita, vatsanturpoilua ja ripulia. Pohjois-Eurooppalaiset ja -Amerikkalaiset ovat luonnonoikkuja, ja ehdoton pieni vähemmistö ihmiskuntaa, jotka voivat käyttää maitoa myös aikuisina. Jo Suomen sisältä löytyy tässä asiassa huikeita eroja. Rannikon ruotsin kielisessä väestössä laktoosi-intoleranssi on hyvin vähäinen vaiva, alle 10% potee sitä, kun taas kolttien parissa ongelmaa esiintyy yli 50% väestöstä. Vahvat luut ja terveet hampaat Rauli Mäkelän mukaan kaikki maidosta käytävä keskustelu kääntyy ennemmin tai myöhemmin kalsiumiin ja luuston haurastumiseen. "Ihmiset eivät tiedä eivätkä edes pysähdy ajattelemaan sitä tosiasiaa, että valtaosa maapallon asukkaista saa ravinnossaan kalsiumia vähemmän kuin puolet siitä määrästä, minkä meidän väitetään tarvitsevan. Silti heillä on vahvat luut ja terveet hampaat.", kirjoittaa professori Oski. Rauli Mäkelä kysyykin; "missä osteoporoosi on kansantauti? Vastaus kuuluu: juuri niissä maissa, missä maidonkulutus on suurinta!" Mäkelä kertoo että, luuston haurastuminen johtuu kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että suuret proteiinimäärät ravinnossa ajavat elimistöstä kalsiumia virtsaan. Näin selittyy myös se miksi esimerkiksi Afrikan naisilla on vahvimmat luut. Köyhimpien maiden asukkaat saavat ravinnostaan niukemmin proteiinia ja tulevat toimeen pienemmillä kalsiummäärillä ja säilyttävät vahvat luunsa aina vanhuuteen asti. Jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntijaryhmä on todennut ettei mitään terveydellisiä haittoja voida todeta edes silloin kun kalsiumin saanti jää hieman alle 300 milligrammaan päivässä. Näin kertoo professori Oski kirjassaan. Lisää mielenkiintoista ja räväkkää luettavaa maitoon liittyvistä kysymyksistä tarjoilee myös amerikkalainen John Robbins. Hän on Amerikan suurimman meijerifirman perintöprinssi. Jenkeissä käynyt muistaa jäätelöpurnukoiden kyljestä Baskin& Robbins etiketin. Hän kirjoittaa kirjassaan: "Diet for new America," omaa sukufirmaansa vastaan. Hän paljastaa mm. sen, millaisia kepposia maitotalous käyttää tuotteitaan markkinoidessa. Robbinsin kirja suhtautuu erittäin kriittisesti liha- ja maitobisnekseen. Tätäkään kirjaa ei ole suomennettu. Sitä on Suomessa saatavana englannin kielisenä.

    Äänestä

  • antioksidantti Antti kirjoitti:

    Maidon proteiinit vähentävät maidon kalsiumin hyväksikäyttöä Maidon epäedullinen proteiinikoostumus on pahaksi luillekin. Tästä huolimatta toki maidon luustoefekti jää positiiviseksi, mutta tehokkuus kärsii. Kun otetaan lisäksi huomioon, että maito on meillä kuitenkin yleisimpiä kalsiuminlähteitä, maidon tehottomuuden täytyy käytännössä näkyä myös kalsiumsuosituksissamme. Täten kalsiumsuositukset lienevät ylimitoitettuja jos kalsium saadaan muista (esim. kasviperäisistä) lähteistä, joiden proteiinit eivät aiheuta yhtä paljon kalsiumhävikkiä. Tätä tukee myös American Dietetic Associationin lausunto: "Certain plant constituents appear to inhibit the absorption of dietary calcium, but within the context of the total diet, this effect does not appear to be significant. Calcium from low-oxalate vegetable greens, such as kale, has been shown to be absorbed as well or better than calcium from cow's milk (1). Calcium deficiency in vegetarians is rare, and there is little evidence to show that calcium intakes below the Recommended Dietary Allowance (2) cause major health problems in the vegetarian population. The relatively high US recommendations for calcium intake, compared with those for populations consuming a more plant based diet, are designed to compensate for the calciuric effect of high intakes of animal protein, which are customary in the United States. Studies have shown that vegetarians, on the other hand, absorb and retain more calcium from foods than do nonvegetarians (3,4)." (1993 Position of the American Dietetic Association: Vegetarian Diets, Journal of the American Dietetic Association, Nov. 1993, Vol. 93, Number 11) [Lähdeviitteet uudelleennumeroitu] Tätäkin aihetta sivuaa myös Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutkija, erikoislääkäri Jyrki Penttinen (LKT) kirjassaan Arginiini, 2000-luvun ihmelääke(5). Penttinen sivuaa myös maidon muita terveysongelmia, mutta tämän sivun kannalta oleellisinta ovat juurikin maidon proteiinikoostumuksen haitat luustolle. Penttinenkin toki toteaa maidon nettovaikutuksen luustolle olevan positiivinen, mutta mainitsee että esim. kohtuullinen alkoholinkäyttö näyttäisi vaikuttavan luuston tiheyteen jopa enemmän. Hyvä lainaus kirjan näitä asioita käsittelevästä kohdasta on luettavissa esim. tästä sfnet.keskustelu.terveys-ryhmän artikkelista. Maidossa ei ole juurikaan eräitä muita luustolle tärkeitä aineita Maidossa on huomattavan vähän eräitä muita luustolle tärkeitä aineita, kuten magnesiumia ja D-vitamiinia. Maidon luontainen D-vitamiini poistuu rasvan mukana, ja vaikka sitä lisätäänkin siihen tämän jälkeen uudestaan, lisätyt määrät (0,5 µg tai 20 KY / dl) eivät ole kauhean suuria nykyistenkään suositusten mukaan, saati sitten yllämainittujen uudempien tutkimusten valossa. Terveydestään välittävä joutuu siis joka tapauksessa talvisin syömään D-vitamiinilisää. Magnesiumia taas tulisi yleisten suositusten mukaan saada mieluusti n. puolet kalsiumin määrästä. Maidossa magnesiumia on taas on vain n. kymmenesosa kalsiumin määrästä; 11 mg / 100 g. Sen lisäksi että huono mineraalisuhde on luutiheyden kannalta epäedullinen, alhainen magnesiumtaso liitetään myös sydän- ja verisuonisairauksiin (joita edistää myös mainittu maidon proteiinikoostumus). Koska kalsium ja magnesium ovat biologisesti antagonistisia mineraaleja, periaatteessa riittäväksi katsottu magnesiummääräkään ei auta tähän jos suhde on kovin vinksallaan. Lisää kalsiumin ja magnesiumin oikean suhteen tärkeydestä voi lukea esim. tästä K. Sharman (Ph.D.) referenssirikkaasta tekstistä. Sharma päätyy suosittamaan jopa 1:1 suhdetta kalsiumin ja magnesiumin saannille. Näin suomalaisina erityisesti yo. tekstistä kiinnitettäköön huomiota seuraavaan, vaikkei se suoraan luustoa koskekaan: "The high [coronary heart disease] mortality rate in Finland is associated with a high calcium/magnesium ratio". (Assosiaatio ei kuitenkaan ole välttämättä kausaalisuhde; esimerkiksi ainakin osan tästä voisi selittää myös se, että maito, joka on suuri osasyyllinen huonoon suhteeseen, edesauttaa ilmeisesti tosiaan proteiinikoostumuksellaankin(5) näitä ongelmia.) Maidossa ei ole erikoisen paljon kalsiumia Kasvikunnasta esim. seesaminsiemenissä on kalsiumia paljon enemmän kuin maidossa (640 mg / 100 g, kun maidossa on vain 112 mg / 100 g). Huomattakoon kuitenkin, että oletusarvoisesti seesaminsiementen kalsium ei ole mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettävissä niiden sisältämien oksalaattien takia, joskin tilannetta voi parantaa liottamalla ne ennen käyttöä tai käyttämällä kuorittuja siemeniä (osa kalsiumistakin on tosin juuri kuoressa). Magnesiumia seesaminsiemenissä on vain reilu kuudesosa kalsiumin määrästä, mutta tämäkin on toki maitoa parempi lukema. Näppärä tapa nauttia kalsiumia seesaminsiemenistä on esim. tehdä liotetuista siemenistä (ja maun mukaan muista aineksista) tehosekoittimella drinkki. Samalla saa hyvälaatuista proteiinia 26.9 g / 100 g. Vähemmän oksaalihappoisista hyvistä kalsiumlähteistä mainittakoon esim. mantelit; manteleissa on myös maitoa reilusti enemmän kalsiumia (276 mg / 100 g) ja suunnilleen saman verran magnesiumiakin (278 mg / 100 g). Lisäksi manteleistakin saa hyvälaatuista proteiinia 24.1 g / 100 g ja tyydyttymättömiä rasvoja. (Sivumennen tosin suositettakoon rasvaprofiilin tasapainoistamiseksi myös omega-3-rasvahapporikkaampia aineita, kuten pellavan- tai kitupellavansiemeniä tai niistä tehtyjä öljyjä; kitupellavatuotteita myydään Suomessa Camelina-nimikkeen alla.) Maidon kalsium ei imeydy erityisen hyvin Maidon kalsium ei todellisuudessa imeydy erityisen hyvin, vaikkakin toki kohtuullisesti. Kasvikunnasta monien vihreiden kasvien, erityisesti parsakaalin, kalsium imeytyy erinomaisesti. Vaikka parsakaalissa on kalsiumia vähemmän kuin puolet siitä mitä maidossa, 48 mg / 100 g, hyvän imeytymiskyvyn lisäksi siinä on myös magnesiumia hyvässä suhteessa, 24 mg / 100 g. Purduen yliopiston Connie Weaverin (Ph.D) tutkimuksiin (esim. (1)) perustuva imeytymistaulukko arvioi maidon kalsiumin imeytymissuhteeksi 32%, siinä missä parsakaalin prosentti 53% kompensoi sen pienempää kalsiummäärää kohtuullisen hyvin. Mainittakoon vielä, että yllämainittujen seesaminsiemenien ja manteleiden kalsiumin imeytymisprosentiksi arvioidaan 21% — maitoa hieman pienempi, mutta niiden tapauksessa taas määrä enemmän kuin kompensoi huonomman suhteen. Taulukosta voi halutessaan katsoa myös muiden tuotteiden arvioituja imeytymismääriä. Yhteenveto Maito ei ole luustolle mikään ihmelääke; siinä ei ole kalsiumia ruoka-aineeksi erityisen paljon, eikä se imeydy erityisen hyvin. Lisäksi maidon proteiinikoostumus ja huono mineraalisuhde haittaavat kalsiumin hyväksikäyttöä ja terveyttä muutenkin. Toki jostain kalsium on hankittava, ja jos ei käytä lisäravinteita tai kalsiumrikastettuja ruokia eikä syö riittävästi esim. vihreitä kasviksia, sopivia siemeniä ja pähkinöitä tai manteleita, maidostakin kalsiuminsa saa paremman puutteessa ;) http://mjr.iki.fi/tekstit/maito LEHMÄNMAITO "On olemassa suuri joukko ihmisiä jotka voisivat tälläkin hetkellä paljon paremmin, jos he eivät käyttäisi lehmänmaitotuotteita. Toisaalta taas suuri osa kansaa on niitä, jotka käyttävät lehmänmaitoa täysin ongelmitta", väittää helsinkiläinen korvalääkäri Rauli Mäkelä. Ihmiset tulevat ravitsemuksellisesti varsin hyvin toimeen ilman maitoa. Tätä tosiasiaa ei Mäkelän mielestä ole tehty tarpeeksi selväksi ihmisille. Huolestuttavaa on mm. se, kuinka neuvoloissa odottaville äideille ja lapsille tuputtamalla tuputetaan maitoa itsestään selvyytenä. Monet ihmiset pääsisivät eroon vatsavaivoistaan ja ihottumistaan yksinkertaisesti lopettamalla maidon käytön, väittää Mäkelä. Rauli Mäkelä on Helsingissä toimiva korvalääkäri, jolle maidosta ja sen terveysvaikutuksista puhuminen on jo tuttua. Tällä hetkellä Rauli käyttää itse maitotuotteita, ja tekee hyvin selväksi sen ettei ole millään ristiretkellä maitoa vastaan. Raulin kiinnostus maidon terveysvaikutuksia kohtaan heräsi omista terveysongelmista.Hän kertoo omasta perinnöllisestä ihotaudistaan, johon hän lähti aikoinaan etsimään apua luontaislääketieteen puolelta, kun koululääketieteen parista ei löytynyt keinoja. Hän huomasi tutkittuaan luontaislääketiedettä, että keskeinen osa hoidoissa oli aina ruokavaliolla. Rauli Mäkelä kokeili omakohtaisesti useita eri dieettejä, ja sai myös hyviä tuloksia. Lisäksi hän on lukenut valtavan määrän vaihtoehtolääketiedettä käsittelevää kirjallisuutta. Kalsiumin tarve? "Tällä hetkellä suomessa vallitsee yleinen käsitys siitä että, jos maitotuotteita ei käytä lainkaan, pitäisi ihmisen ottaa 500mg lisäkalkkia päivässä.", Mäkelä sanoo. Tällöin ihminen saa puuttuvat 300mg muista ruoka-aineista kuten viljoista, kaloista ja vihanneksista. Asiasta on kuitenkin myös paljon eriäviä mielipiteitä. Amerikkalainen lastentautien professori Frank A. Oski on kirjoittanut kirjan nimeltä: Don`t Drink your milk! (Älä juo maitoasi!), jossa hän väittää että lehmänmaito on eniten väärää arvostusta nauttiva ruoka-aine maailmassa. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1977, jonka jälkeen siitä on otettu yhdeksän painosta. Professori Oskin tieteelliseen ansiolistaan kuuluu mm. 290 tieteellistä julkaisua. Hänet tunnetaan myös kirjoittajana tai toimittajana 19 lääketieteellisessä oppikirjassa sekä asiantuntijana useissa lastentautien tutkimuksia julkaisevissa lehdissä ja kirjoissa. Frank A. Oski on toiminut myös John Hopkinsin yliopiston lastensairaalan ylilääkärinä. Suomessa Frank A. Oskin kirjasta ei kovin moni tiedä, sillä kirjaa ei ole tähän päivään mennessä suomennettu. Professori Oski väittää, että normaalin vieroitusajan jälkeen lapsi ei tarvitse minkäänlaista maitoa. Lapset niin kuin me aikuisetkin, kasvavat hyvin juomatta tippaakaan lehmänmaitoa? Tämä väite on todella raju meille suomalaisille. "Suomessa kyse on valtavan suuresta kaupallisesta- ja maatalouspoliittisesta intressistä. Maito on suomalainen elintarvike, jonka toivotaan käyvän erittäin hyvin kaupaksi ja tämän eteen tehdään valtavasti markkinointityötä. Ihmiset pitävät esimerkiksi neuvolasta saatavia informaatiolehtisiä absoluuttisena totuutena, aivan kuin jotain kirkon uskon kappaletta.", Rauli Mäkelä sanoo. Jos ei juo maitoa, niin mitä ihmettä sitten? Maito voidaan ravitsemuksellisesti korvata muilla eläinproteiineilla ja kalkilla. Ihminen voi siis käyttää lihaa, kalaa, kananmunaa tai soijaa proteiinin lähteenä, ja syödä jonkin verran lisäkalkkia. Mäkelä sanoo että, maidossa ei ole mitään sellaisia myyttisiä ravintoaineita, joita me emme saisi muusta ravinnosta. Kyse on vain siitä haluammeko tehdä niin? Suomalaisessa ruoanlaittokulttuurissa maidon käyttö on niin keskeisessä asemassa, että ihmiset kokevat hankalaksi sen pois jättämisen. Onko olemassa riittävää lääketieteellistä tutkimusta? Allergiatutkimusten ehdottomasti suurin allergisoiva ruoka-aine on lehmänmaito. "Koko lääkärikunnan tiedossa pitäisi olla se että, lehmänmaito voi aiheuttaa ongelmaa sekä laktoosi-intoleranssina ja lehmänmaitoallergiana.", Mäkelä sanoo. Jos eläimet tai ihmiset juovat imetysajan jälkeen maitoa, he saavat laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita, vatsanturpoilua ja ripulia. Pohjois-Eurooppalaiset ja -Amerikkalaiset ovat luonnonoikkuja, ja ehdoton pieni vähemmistö ihmiskuntaa, jotka voivat käyttää maitoa myös aikuisina. Jo Suomen sisältä löytyy tässä asiassa huikeita eroja. Rannikon ruotsin kielisessä väestössä laktoosi-intoleranssi on hyvin vähäinen vaiva, alle 10% potee sitä, kun taas kolttien parissa ongelmaa esiintyy yli 50% väestöstä. Vahvat luut ja terveet hampaat Rauli Mäkelän mukaan kaikki maidosta käytävä keskustelu kääntyy ennemmin tai myöhemmin kalsiumiin ja luuston haurastumiseen. "Ihmiset eivät tiedä eivätkä edes pysähdy ajattelemaan sitä tosiasiaa, että valtaosa maapallon asukkaista saa ravinnossaan kalsiumia vähemmän kuin puolet siitä määrästä, minkä meidän väitetään tarvitsevan. Silti heillä on vahvat luut ja terveet hampaat.", kirjoittaa professori Oski. Rauli Mäkelä kysyykin; "missä osteoporoosi on kansantauti? Vastaus kuuluu: juuri niissä maissa, missä maidonkulutus on suurinta!" Mäkelä kertoo että, luuston haurastuminen johtuu kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että suuret proteiinimäärät ravinnossa ajavat elimistöstä kalsiumia virtsaan. Näin selittyy myös se miksi esimerkiksi Afrikan naisilla on vahvimmat luut. Köyhimpien maiden asukkaat saavat ravinnostaan niukemmin proteiinia ja tulevat toimeen pienemmillä kalsiummäärillä ja säilyttävät vahvat luunsa aina vanhuuteen asti. Jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntijaryhmä on todennut ettei mitään terveydellisiä haittoja voida todeta edes silloin kun kalsiumin saanti jää hieman alle 300 milligrammaan päivässä. Näin kertoo professori Oski kirjassaan. Lisää mielenkiintoista ja räväkkää luettavaa maitoon liittyvistä kysymyksistä tarjoilee myös amerikkalainen John Robbins. Hän on Amerikan suurimman meijerifirman perintöprinssi. Jenkeissä käynyt muistaa jäätelöpurnukoiden kyljestä Baskin& Robbins etiketin. Hän kirjoittaa kirjassaan: "Diet for new America," omaa sukufirmaansa vastaan. Hän paljastaa mm. sen, millaisia kepposia maitotalous käyttää tuotteitaan markkinoidessa. Robbinsin kirja suhtautuu erittäin kriittisesti liha- ja maitobisnekseen. Tätäkään kirjaa ei ole suomennettu. Sitä on Suomessa saatavana englannin kielisenä.

    "Mainittakoon vielä, että yllämainittujen seesaminsiemenien ja manteleiden kalsiumin imeytymisprosentiksi arvioidaan 21% — maitoa hieman pienempi, mutta niiden tapauksessa taas määrä enemmän kuin kompensoi huonomman suhteen." Väittääkö kirjoittaja tosissaan, että jotkut kiskoisivat manteleita ja sesaminsiemeniä sellaisia määriä, että kalsiumin saanti olisi samalla tasolla kuin mitä maitotuotteista saadaan? Näiden tyyppien energiankulutus täytyy olla aivan hillitön.

    Äänestä

  • antioksidantti Antti kirjoitti:

    Maidon proteiinit vähentävät maidon kalsiumin hyväksikäyttöä Maidon epäedullinen proteiinikoostumus on pahaksi luillekin. Tästä huolimatta toki maidon luustoefekti jää positiiviseksi, mutta tehokkuus kärsii. Kun otetaan lisäksi huomioon, että maito on meillä kuitenkin yleisimpiä kalsiuminlähteitä, maidon tehottomuuden täytyy käytännössä näkyä myös kalsiumsuosituksissamme. Täten kalsiumsuositukset lienevät ylimitoitettuja jos kalsium saadaan muista (esim. kasviperäisistä) lähteistä, joiden proteiinit eivät aiheuta yhtä paljon kalsiumhävikkiä. Tätä tukee myös American Dietetic Associationin lausunto: "Certain plant constituents appear to inhibit the absorption of dietary calcium, but within the context of the total diet, this effect does not appear to be significant. Calcium from low-oxalate vegetable greens, such as kale, has been shown to be absorbed as well or better than calcium from cow's milk (1). Calcium deficiency in vegetarians is rare, and there is little evidence to show that calcium intakes below the Recommended Dietary Allowance (2) cause major health problems in the vegetarian population. The relatively high US recommendations for calcium intake, compared with those for populations consuming a more plant based diet, are designed to compensate for the calciuric effect of high intakes of animal protein, which are customary in the United States. Studies have shown that vegetarians, on the other hand, absorb and retain more calcium from foods than do nonvegetarians (3,4)." (1993 Position of the American Dietetic Association: Vegetarian Diets, Journal of the American Dietetic Association, Nov. 1993, Vol. 93, Number 11) [Lähdeviitteet uudelleennumeroitu] Tätäkin aihetta sivuaa myös Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutkija, erikoislääkäri Jyrki Penttinen (LKT) kirjassaan Arginiini, 2000-luvun ihmelääke(5). Penttinen sivuaa myös maidon muita terveysongelmia, mutta tämän sivun kannalta oleellisinta ovat juurikin maidon proteiinikoostumuksen haitat luustolle. Penttinenkin toki toteaa maidon nettovaikutuksen luustolle olevan positiivinen, mutta mainitsee että esim. kohtuullinen alkoholinkäyttö näyttäisi vaikuttavan luuston tiheyteen jopa enemmän. Hyvä lainaus kirjan näitä asioita käsittelevästä kohdasta on luettavissa esim. tästä sfnet.keskustelu.terveys-ryhmän artikkelista. Maidossa ei ole juurikaan eräitä muita luustolle tärkeitä aineita Maidossa on huomattavan vähän eräitä muita luustolle tärkeitä aineita, kuten magnesiumia ja D-vitamiinia. Maidon luontainen D-vitamiini poistuu rasvan mukana, ja vaikka sitä lisätäänkin siihen tämän jälkeen uudestaan, lisätyt määrät (0,5 µg tai 20 KY / dl) eivät ole kauhean suuria nykyistenkään suositusten mukaan, saati sitten yllämainittujen uudempien tutkimusten valossa. Terveydestään välittävä joutuu siis joka tapauksessa talvisin syömään D-vitamiinilisää. Magnesiumia taas tulisi yleisten suositusten mukaan saada mieluusti n. puolet kalsiumin määrästä. Maidossa magnesiumia on taas on vain n. kymmenesosa kalsiumin määrästä; 11 mg / 100 g. Sen lisäksi että huono mineraalisuhde on luutiheyden kannalta epäedullinen, alhainen magnesiumtaso liitetään myös sydän- ja verisuonisairauksiin (joita edistää myös mainittu maidon proteiinikoostumus). Koska kalsium ja magnesium ovat biologisesti antagonistisia mineraaleja, periaatteessa riittäväksi katsottu magnesiummääräkään ei auta tähän jos suhde on kovin vinksallaan. Lisää kalsiumin ja magnesiumin oikean suhteen tärkeydestä voi lukea esim. tästä K. Sharman (Ph.D.) referenssirikkaasta tekstistä. Sharma päätyy suosittamaan jopa 1:1 suhdetta kalsiumin ja magnesiumin saannille. Näin suomalaisina erityisesti yo. tekstistä kiinnitettäköön huomiota seuraavaan, vaikkei se suoraan luustoa koskekaan: "The high [coronary heart disease] mortality rate in Finland is associated with a high calcium/magnesium ratio". (Assosiaatio ei kuitenkaan ole välttämättä kausaalisuhde; esimerkiksi ainakin osan tästä voisi selittää myös se, että maito, joka on suuri osasyyllinen huonoon suhteeseen, edesauttaa ilmeisesti tosiaan proteiinikoostumuksellaankin(5) näitä ongelmia.) Maidossa ei ole erikoisen paljon kalsiumia Kasvikunnasta esim. seesaminsiemenissä on kalsiumia paljon enemmän kuin maidossa (640 mg / 100 g, kun maidossa on vain 112 mg / 100 g). Huomattakoon kuitenkin, että oletusarvoisesti seesaminsiementen kalsium ei ole mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettävissä niiden sisältämien oksalaattien takia, joskin tilannetta voi parantaa liottamalla ne ennen käyttöä tai käyttämällä kuorittuja siemeniä (osa kalsiumistakin on tosin juuri kuoressa). Magnesiumia seesaminsiemenissä on vain reilu kuudesosa kalsiumin määrästä, mutta tämäkin on toki maitoa parempi lukema. Näppärä tapa nauttia kalsiumia seesaminsiemenistä on esim. tehdä liotetuista siemenistä (ja maun mukaan muista aineksista) tehosekoittimella drinkki. Samalla saa hyvälaatuista proteiinia 26.9 g / 100 g. Vähemmän oksaalihappoisista hyvistä kalsiumlähteistä mainittakoon esim. mantelit; manteleissa on myös maitoa reilusti enemmän kalsiumia (276 mg / 100 g) ja suunnilleen saman verran magnesiumiakin (278 mg / 100 g). Lisäksi manteleistakin saa hyvälaatuista proteiinia 24.1 g / 100 g ja tyydyttymättömiä rasvoja. (Sivumennen tosin suositettakoon rasvaprofiilin tasapainoistamiseksi myös omega-3-rasvahapporikkaampia aineita, kuten pellavan- tai kitupellavansiemeniä tai niistä tehtyjä öljyjä; kitupellavatuotteita myydään Suomessa Camelina-nimikkeen alla.) Maidon kalsium ei imeydy erityisen hyvin Maidon kalsium ei todellisuudessa imeydy erityisen hyvin, vaikkakin toki kohtuullisesti. Kasvikunnasta monien vihreiden kasvien, erityisesti parsakaalin, kalsium imeytyy erinomaisesti. Vaikka parsakaalissa on kalsiumia vähemmän kuin puolet siitä mitä maidossa, 48 mg / 100 g, hyvän imeytymiskyvyn lisäksi siinä on myös magnesiumia hyvässä suhteessa, 24 mg / 100 g. Purduen yliopiston Connie Weaverin (Ph.D) tutkimuksiin (esim. (1)) perustuva imeytymistaulukko arvioi maidon kalsiumin imeytymissuhteeksi 32%, siinä missä parsakaalin prosentti 53% kompensoi sen pienempää kalsiummäärää kohtuullisen hyvin. Mainittakoon vielä, että yllämainittujen seesaminsiemenien ja manteleiden kalsiumin imeytymisprosentiksi arvioidaan 21% — maitoa hieman pienempi, mutta niiden tapauksessa taas määrä enemmän kuin kompensoi huonomman suhteen. Taulukosta voi halutessaan katsoa myös muiden tuotteiden arvioituja imeytymismääriä. Yhteenveto Maito ei ole luustolle mikään ihmelääke; siinä ei ole kalsiumia ruoka-aineeksi erityisen paljon, eikä se imeydy erityisen hyvin. Lisäksi maidon proteiinikoostumus ja huono mineraalisuhde haittaavat kalsiumin hyväksikäyttöä ja terveyttä muutenkin. Toki jostain kalsium on hankittava, ja jos ei käytä lisäravinteita tai kalsiumrikastettuja ruokia eikä syö riittävästi esim. vihreitä kasviksia, sopivia siemeniä ja pähkinöitä tai manteleita, maidostakin kalsiuminsa saa paremman puutteessa ;) http://mjr.iki.fi/tekstit/maito LEHMÄNMAITO "On olemassa suuri joukko ihmisiä jotka voisivat tälläkin hetkellä paljon paremmin, jos he eivät käyttäisi lehmänmaitotuotteita. Toisaalta taas suuri osa kansaa on niitä, jotka käyttävät lehmänmaitoa täysin ongelmitta", väittää helsinkiläinen korvalääkäri Rauli Mäkelä. Ihmiset tulevat ravitsemuksellisesti varsin hyvin toimeen ilman maitoa. Tätä tosiasiaa ei Mäkelän mielestä ole tehty tarpeeksi selväksi ihmisille. Huolestuttavaa on mm. se, kuinka neuvoloissa odottaville äideille ja lapsille tuputtamalla tuputetaan maitoa itsestään selvyytenä. Monet ihmiset pääsisivät eroon vatsavaivoistaan ja ihottumistaan yksinkertaisesti lopettamalla maidon käytön, väittää Mäkelä. Rauli Mäkelä on Helsingissä toimiva korvalääkäri, jolle maidosta ja sen terveysvaikutuksista puhuminen on jo tuttua. Tällä hetkellä Rauli käyttää itse maitotuotteita, ja tekee hyvin selväksi sen ettei ole millään ristiretkellä maitoa vastaan. Raulin kiinnostus maidon terveysvaikutuksia kohtaan heräsi omista terveysongelmista.Hän kertoo omasta perinnöllisestä ihotaudistaan, johon hän lähti aikoinaan etsimään apua luontaislääketieteen puolelta, kun koululääketieteen parista ei löytynyt keinoja. Hän huomasi tutkittuaan luontaislääketiedettä, että keskeinen osa hoidoissa oli aina ruokavaliolla. Rauli Mäkelä kokeili omakohtaisesti useita eri dieettejä, ja sai myös hyviä tuloksia. Lisäksi hän on lukenut valtavan määrän vaihtoehtolääketiedettä käsittelevää kirjallisuutta. Kalsiumin tarve? "Tällä hetkellä suomessa vallitsee yleinen käsitys siitä että, jos maitotuotteita ei käytä lainkaan, pitäisi ihmisen ottaa 500mg lisäkalkkia päivässä.", Mäkelä sanoo. Tällöin ihminen saa puuttuvat 300mg muista ruoka-aineista kuten viljoista, kaloista ja vihanneksista. Asiasta on kuitenkin myös paljon eriäviä mielipiteitä. Amerikkalainen lastentautien professori Frank A. Oski on kirjoittanut kirjan nimeltä: Don`t Drink your milk! (Älä juo maitoasi!), jossa hän väittää että lehmänmaito on eniten väärää arvostusta nauttiva ruoka-aine maailmassa. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1977, jonka jälkeen siitä on otettu yhdeksän painosta. Professori Oskin tieteelliseen ansiolistaan kuuluu mm. 290 tieteellistä julkaisua. Hänet tunnetaan myös kirjoittajana tai toimittajana 19 lääketieteellisessä oppikirjassa sekä asiantuntijana useissa lastentautien tutkimuksia julkaisevissa lehdissä ja kirjoissa. Frank A. Oski on toiminut myös John Hopkinsin yliopiston lastensairaalan ylilääkärinä. Suomessa Frank A. Oskin kirjasta ei kovin moni tiedä, sillä kirjaa ei ole tähän päivään mennessä suomennettu. Professori Oski väittää, että normaalin vieroitusajan jälkeen lapsi ei tarvitse minkäänlaista maitoa. Lapset niin kuin me aikuisetkin, kasvavat hyvin juomatta tippaakaan lehmänmaitoa? Tämä väite on todella raju meille suomalaisille. "Suomessa kyse on valtavan suuresta kaupallisesta- ja maatalouspoliittisesta intressistä. Maito on suomalainen elintarvike, jonka toivotaan käyvän erittäin hyvin kaupaksi ja tämän eteen tehdään valtavasti markkinointityötä. Ihmiset pitävät esimerkiksi neuvolasta saatavia informaatiolehtisiä absoluuttisena totuutena, aivan kuin jotain kirkon uskon kappaletta.", Rauli Mäkelä sanoo. Jos ei juo maitoa, niin mitä ihmettä sitten? Maito voidaan ravitsemuksellisesti korvata muilla eläinproteiineilla ja kalkilla. Ihminen voi siis käyttää lihaa, kalaa, kananmunaa tai soijaa proteiinin lähteenä, ja syödä jonkin verran lisäkalkkia. Mäkelä sanoo että, maidossa ei ole mitään sellaisia myyttisiä ravintoaineita, joita me emme saisi muusta ravinnosta. Kyse on vain siitä haluammeko tehdä niin? Suomalaisessa ruoanlaittokulttuurissa maidon käyttö on niin keskeisessä asemassa, että ihmiset kokevat hankalaksi sen pois jättämisen. Onko olemassa riittävää lääketieteellistä tutkimusta? Allergiatutkimusten ehdottomasti suurin allergisoiva ruoka-aine on lehmänmaito. "Koko lääkärikunnan tiedossa pitäisi olla se että, lehmänmaito voi aiheuttaa ongelmaa sekä laktoosi-intoleranssina ja lehmänmaitoallergiana.", Mäkelä sanoo. Jos eläimet tai ihmiset juovat imetysajan jälkeen maitoa, he saavat laktoosi-intoleranssin kaltaisia oireita, vatsanturpoilua ja ripulia. Pohjois-Eurooppalaiset ja -Amerikkalaiset ovat luonnonoikkuja, ja ehdoton pieni vähemmistö ihmiskuntaa, jotka voivat käyttää maitoa myös aikuisina. Jo Suomen sisältä löytyy tässä asiassa huikeita eroja. Rannikon ruotsin kielisessä väestössä laktoosi-intoleranssi on hyvin vähäinen vaiva, alle 10% potee sitä, kun taas kolttien parissa ongelmaa esiintyy yli 50% väestöstä. Vahvat luut ja terveet hampaat Rauli Mäkelän mukaan kaikki maidosta käytävä keskustelu kääntyy ennemmin tai myöhemmin kalsiumiin ja luuston haurastumiseen. "Ihmiset eivät tiedä eivätkä edes pysähdy ajattelemaan sitä tosiasiaa, että valtaosa maapallon asukkaista saa ravinnossaan kalsiumia vähemmän kuin puolet siitä määrästä, minkä meidän väitetään tarvitsevan. Silti heillä on vahvat luut ja terveet hampaat.", kirjoittaa professori Oski. Rauli Mäkelä kysyykin; "missä osteoporoosi on kansantauti? Vastaus kuuluu: juuri niissä maissa, missä maidonkulutus on suurinta!" Mäkelä kertoo että, luuston haurastuminen johtuu kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että suuret proteiinimäärät ravinnossa ajavat elimistöstä kalsiumia virtsaan. Näin selittyy myös se miksi esimerkiksi Afrikan naisilla on vahvimmat luut. Köyhimpien maiden asukkaat saavat ravinnostaan niukemmin proteiinia ja tulevat toimeen pienemmillä kalsiummäärillä ja säilyttävät vahvat luunsa aina vanhuuteen asti. Jopa Maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntijaryhmä on todennut ettei mitään terveydellisiä haittoja voida todeta edes silloin kun kalsiumin saanti jää hieman alle 300 milligrammaan päivässä. Näin kertoo professori Oski kirjassaan. Lisää mielenkiintoista ja räväkkää luettavaa maitoon liittyvistä kysymyksistä tarjoilee myös amerikkalainen John Robbins. Hän on Amerikan suurimman meijerifirman perintöprinssi. Jenkeissä käynyt muistaa jäätelöpurnukoiden kyljestä Baskin& Robbins etiketin. Hän kirjoittaa kirjassaan: "Diet for new America," omaa sukufirmaansa vastaan. Hän paljastaa mm. sen, millaisia kepposia maitotalous käyttää tuotteitaan markkinoidessa. Robbinsin kirja suhtautuu erittäin kriittisesti liha- ja maitobisnekseen. Tätäkään kirjaa ei ole suomennettu. Sitä on Suomessa saatavana englannin kielisenä.

    "Rauli Mäkelä kysyykin; missä osteoporoosi on kansantauti? Vastaus kuuluu: juuri niissä maissa, missä maidonkulutus on suurinta!" Minua taas kiinnostaisi, mistä Mäkelä on onnistunut löytämään edustavat Afrikan maiden ikääntynyttä väestöä koskevat luuntiheysmittaukset. Ettei vaan olisi 'tiedot' taaskin tempaistu hanurista. Minusta samanniminen kaveri häpäisi itseään jokin aika sitten kirjoittamalla Hesariin, että lääkärilakot vähentävät kuolleisuutta.

    Äänestä

  • mistä huuhaa peräisin kirjoitti:

    "Rauli Mäkelä kysyykin; missä osteoporoosi on kansantauti? Vastaus kuuluu: juuri niissä maissa, missä maidonkulutus on suurinta!" Minua taas kiinnostaisi, mistä Mäkelä on onnistunut löytämään edustavat Afrikan maiden ikääntynyttä väestöä koskevat luuntiheysmittaukset. Ettei vaan olisi 'tiedot' taaskin tempaistu hanurista. Minusta samanniminen kaveri häpäisi itseään jokin aika sitten kirjoittamalla Hesariin, että lääkärilakot vähentävät kuolleisuutta.

    Vaikka rakastatkin ajojahtia Mäkelää kohtaan, mutta julkinen uutisointi on kautta aikain uutisoinut vastaavia uutisia. Osteoporoosia uutisoidaan juuri olevan eniten matovasikkakansoissa. Ei se mikään uusi uutinen ole, vai elätkö pelkästään Mäkelän kirjoittamien tekstien varassa?

    Äänestä

  • ajojahti kirjoitti:

    Vaikka rakastatkin ajojahtia Mäkelää kohtaan, mutta julkinen uutisointi on kautta aikain uutisoinut vastaavia uutisia. Osteoporoosia uutisoidaan juuri olevan eniten matovasikkakansoissa. Ei se mikään uusi uutinen ole, vai elätkö pelkästään Mäkelän kirjoittamien tekstien varassa?

    >Osteoporoosia uutisoidaan juuri olevan eniten matovasikkakansoissa. Nyt taisi lipsahtaa kirjoittajalta kakkendaalia pöksyihin. Esimerkiksi Suomen ja Italian osteoporoositilanne on suunnilleen sama ja lonkkamurtumatilastot samat vaikka valtioista toinen kuuluu matovasikkakansoihin ja toinen ei. Mitäpä jos pitäytyisit ihan faktoissa etkä toistelisi huuhaakaupustelijoiden vaihtoehtoista rehellisyyskäsitystä.

    Äänestä

  • huomaa nämä kirjoitti:

    Tuliko yhtään mietittyä, että pinaatti sisältää oksaalihappoa, joka aika tehokkaasti estää kalsiumin imeytymisen. Kasvisten syönti on aina kannatettavaa, mutta kovin harva pystyy tai tahtoo syödä kasviksia niin paljon, että kalsiumin saanti olisi turvattu. Jos haluaa kikkailla maidottamlla dieetillä, niin eräs vaihtoehto olisi syödä mahdolisimman paljon kalaa ruotoinensa. Näin saisi edes osan tarvittavasta kalsiumista ja vähän d-vitamiiniakin. Mikäli myöskään eläinten syöminen ei kelpaa, niin sitten kroppa ottaa tarvitsemansa kalkin luustosta. Tästä taas seuraa, että vanhempana lonkat murtuvat helposti, kun yrittää kiivetä kettutarhan aidan yli. Eikä onnistu eläinten vapautus kovin hyvin myöskään, jos kalsiumin saanti on yritetty ratkaista kiskomalla satoja grammoja manteleita joka päivä.

    ja siksipä mietin mistä kalsiumin otan...

    Äänestä

  • vääräuskoisia sorretaan kirjoitti:

    >Osteoporoosia uutisoidaan juuri olevan eniten matovasikkakansoissa. Nyt taisi lipsahtaa kirjoittajalta kakkendaalia pöksyihin. Esimerkiksi Suomen ja Italian osteoporoositilanne on suunnilleen sama ja lonkkamurtumatilastot samat vaikka valtioista toinen kuuluu matovasikkakansoihin ja toinen ei. Mitäpä jos pitäytyisit ihan faktoissa etkä toistelisi huuhaakaupustelijoiden vaihtoehtoista rehellisyyskäsitystä.

    Kaiva vaan pois ne kakkernaakkelit pöksyistäsi, ja herää todellisuuteen.

    Äänestä

Miksi teidän terveysgurujen tarvitsee aina olla niin ehdottomia ruoan suhteen. Ei sitä jaksa aina syödä vain höyrytettyjä kasviksia ja tofua. Ihminen tarvitsee proteiinia ja varsinkin miehet hyötyvät punaisesta lihasta, koska se edistää testosteronin tuotantoa, joka taas lisää lihasmassaa, laskee huonoa kolesterolia pienentää rasvaprosenttia sekä parantaa seksiä.
Kypsentämällä ruokaa riittävän kuumassa lämpötilassa, proteiinit ja sokerit reagoivat keskenään Maillard-reaktiossa muodastaen MAKUA.

Äänestä

Veliseni.
Valio lobannut koko meijeriteollisuuden ja käärii voitot ja
SAIRAITA TULEE KOKOAJAN AIVAN LIUKUHIHNALATA.

Äänestä
  • Kun ei enää konstit riitä, niin käytetään olkiukkostrategiaa. Ketjun aloittaja ensin keksaisee oman ravintosuosituksensa ja valehtelee, että se on virallinen. Sitten hän nokkelasti alkaa kritisoimaan omaa keksintöään.

    Samalla menetelmällä on useampikin yrittäjä onnistunut tienaamaan mukavat rahat uskomushoitobisneksissä.

    Äänestä

  • skepo loppaus kirjoitti:

    Kun ei enää konstit riitä, niin käytetään olkiukkostrategiaa. Ketjun aloittaja ensin keksaisee oman ravintosuosituksensa ja valehtelee, että se on virallinen. Sitten hän nokkelasti alkaa kritisoimaan omaa keksintöään.

    Samalla menetelmällä on useampikin yrittäjä onnistunut tienaamaan mukavat rahat uskomushoitobisneksissä.

    Keksaiseppa sinä oikaisu alkuperäiseen keksaisuun.

    Pelkkä keksaisusta, ja näissä yhteyksissä tietenkin rahastuksesta kertominen vaikuttaa myös kovin keksaistulta!

    Äänestä

  • "keksaisee" kirjoitti:

    Keksaiseppa sinä oikaisu alkuperäiseen keksaisuun.

    Pelkkä keksaisusta, ja näissä yhteyksissä tietenkin rahastuksesta kertominen vaikuttaa myös kovin keksaistulta!

    Ravitsemussuositukset on helppo löytää esimerkiksi raapustamalla googleen sanan ravitsemussuositukset.

    Äänestä

  • etkö osannut kirjoitti:

    Ravitsemussuositukset on helppo löytää esimerkiksi raapustamalla googleen sanan ravitsemussuositukset.

    mutta joka väärän tiedon havaitsee, voi sen myös oikaistakin!

    Äänestä

  • löytää, kirjoitti:

    mutta joka väärän tiedon havaitsee, voi sen myös oikaistakin!

    Palstan aihe ovat vaihtoehtoiset hoidot- Tänne ei tietenkään saa alkaa postailemaan oikeita ravitsemussuosituksia.

    Palsta on varattu häröilylle tyyliin: Syön paljon/vähän hiilareita. Ravinto kannattaa korvata synteettisillä/ei-synteettisillä pilsuilla, syön veriryhmän, biorytmin, kosmisten värähtelyjen, kiinalaisten pyhien kirjoitusten, hymylehtikirjoitusten tms. mukaan.

    Äänestä

  • vaihtoehtoilua kirjoitti:

    Palstan aihe ovat vaihtoehtoiset hoidot- Tänne ei tietenkään saa alkaa postailemaan oikeita ravitsemussuosituksia.

    Palsta on varattu häröilylle tyyliin: Syön paljon/vähän hiilareita. Ravinto kannattaa korvata synteettisillä/ei-synteettisillä pilsuilla, syön veriryhmän, biorytmin, kosmisten värähtelyjen, kiinalaisten pyhien kirjoitusten, hymylehtikirjoitusten tms. mukaan.

    Siis palstalle ei saa alkaa postailemaan oikeita ravitsemussuosituksia, kerrot!
    Miksi?

    "Ruoka olkoon lääkkeesi, ja lääke ruokasi", tiesi jo Hipposkrates aikoinaan.
    Siis kovin tärkeänä hänkin piti ruokaa terveyden kannalta.

    Nuo tiedot ovat kuitenkin jostain syystä jääneet kovin unhoon.
    Onko uudempi tieto syrjäyttänyt vanhat opit?

    http://www.metabolix.fi/terapiat.htm

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Päin Honkia kirjoitti:

Virallinen ravintosuositus: "Suositus lyhyesti: 1.Viljavalmisteita runsaasti 2.Maitovalmisteita sopivasti 3.Perunaa monipuolisesti 4.Kasviksista, marjoista ja hedelmistä väriä ja vaihtelua 4.Kalaa usein ja lihaa vähärasvaisena 5.Rasvoja sopivasti, pehmeää rasvaa enemmän 5.Sokereita säästeliäästi" Uusi järjestys: 1.Kasvikset, marjat ja hedelmät pääravinnoksi. 2.Kylmäpuristettuja kasvisrasvoja sopivasti. 3.Kalaa sopivasti. 4.Kokojyväviljatuotteita voimme syödä vähän. 5.Perunaa voi syödä ihan pikkuisen, jos haluaa. Näitä emme tarvitse: 1. Valkoista sokeria emme tarvitse lainkaan. 2. Maito on vasikoiden juotavaa, ei ihmisten. Pastöroituja eli pilattuja maitovalmisteita emme tarvitse lainkaan. 3. Punaista lihaa emme tarvitse. Sianliha kaikkein huonointa ja sitä syödään eniten. Jos haluaa lihaa syödä, niin riista ja lammas ovat suositeltavia. 4. Perunaakaan emme tarvitse välttämättä. RUOKAA EI PIDÄ KOSKAAN PAISTAA, AIHEUTTAA KARSINOGEENEJÄ ELI SYÖPÄÄ. JOS NOUDATAMME OIKEAA RUOKAVALIOTA, NIIN YLI PUOLET SAIRAUKSISTA HÄVIÄÄ.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu