Yksin katson taivaanrantaan
Kuin siipirikkona kolossaan
Pian koivunlehdet hiirenkorvalle saa
Katson yli harvaan metsäisemaan
Tuuli hiljaa niin vienosti puita keinuttaa
Lomasta aurinko välillä pilkahtaa
Olen ja mietin elämän tarkoitusta
Yksin elän ja taivallan tätä matkaa
Jonnekin kauas mieleni vetää
Sinne missä rauhan tyyssija elää
Kuuntelen itseäni hengitän vielä
Aika mataa kuljen väkisin tiellä
Elämässäni ei ole ketään
Sisällössä kerrassaan mitään
Päivän kohtaan jos jaksan
Kaiken annan mennä vaan
Ulkona on paljon elämää
Kaiholla katson mietintää
Nyt on aika minun mennä
Sydäntä särkee ikävöiden täällä
Raskas on taakka yksin kantaa
Vaikeaa kulku mäkisen maan
Kapuan laelle jyrkälle kalliolle
Kevyt on pää järkytys elämän
Jos jaksan kaadun eteenpäin
Lipsahdus askeleen putoan
Miksi tuska kovin kalvaa
Pakahdun p a k a h d u n
Elämä on
yxi
0141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.