Hei!
Miten olette "kouluttaneet" kissojanne esim. jos johonkin paikkaan ei saa mennä tai jos kissalla on taipumus tehdä pikku tihutöitä.
Onko vesipullolla suihkauttelu hyvä idea? Itse koen sen ehkä vähän hurjana ja olenkin päätynyt "suhisemaan ja sähisemään" kissalleni, mutta aika heikolla menestyksellä.
Onko teillä tarinoita ja "niksejä" kissan "koulutukseen" liittyen? :)
Kissojen koulutuksesta?
utelias22
143437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
mielestäni vesipullolla suihkauttelu on erittäin typerää.. Se saa kissan entistä enemmän "vihaamaan" vettä. Itselläni on herkkävatsainen kissa, jota saa olla tämän tästä pesemässä kun menee vatta sekasin. Kissan kanssa on vaan oltava päättäväinen ja sanoa kovasti EI jos jotain tekee. se on sitten toinen juttu meneekö se sitten sinne aivoon, mutta itse en ikimaailmassa ryhtyisi mihinkään "rajuihin" toimen piteisiin. Eivähthän lapsetkaan saa kaikkea tehdä eikä ne ekalla usko, mutta jossainvaiheessa oppii. Ja ilmanmuuta kaikki kissalle vaaralliset asiat on laitettava kissan ulottumattomiin. Tästä tuskin oli paljon apua, mutta mielipiteeni ilmaisin:)
Kissani ei hyvistä paikoista silloin kuin näen sen siellä olevan sanon sille asiasta jollain lailla kissa hetken asian muistaa.Vesipullo saattaa tehdä kissata aran pakenevan sitten muulloinkin sen pelossa.
Minä en tiedä yhtään kissaa joka olisi muuttunut araksi vesipullolla suihkuttelulla. Täällä aina pelotellaan asialla, mutta kellään ei ole omankäden tietoa. Meillä on aina suihkuteltu kissoja eikä kukaan ole arka tai pelkää vettä. Ehkä meidän kissat on vaan tavallista fiksuampia kun tajuaa yhdistää veden ja sopimattoman käytöksen, tajuvat itse tehneensä väärin. Vaikea sanoa, mutta oppi on mennyt perille hyvin ja meillä asuu oikein tyytyväisiä ihmisiä ja kissoja.
"koulutaminen" tapahtuu niin, että kun huomaan kissan tekevän jotain kiellettyä sanon hyvin napakasti EI! Kissat ovat fiksuja eläimiä ja tajuavat äänensävystä että nyt ei mee homma ihan putkeen. Kaikki ovat tämän oppineet ja tosiaan tietävät mitä tiukasti sanottu (ei huutamalla) EI tarkoittaa, mutta kissa kun on kissa, niin joskus niiden kuulo äkillisesti huononee ja tihutöitä jatketaan kaikessa rauhassa vaikka omistaja puhisisi punaisena vieressä. Koskaan en ole tarvinnut 3 kissani kanssa suihkepulloja sun muita apuvälineitä, ja koskaan en ole kättäni kohottanut!! En ole tarvinnut koskaan lyödä kissojani enkä koiriani vaikka jotkut isoja ja kovaluonteisia olivatkin. Eläimen kanssa pärjää kyllä oikein hyvin kun käyttää erilaisia eleitä ja äänenpainoja.
typerän ilmaisun "en ole tarvinnut" sillä se on harvinaisen huonosti valittu. Siis eihän eläintä tarvitse koskaan lyödä tai muuten satuttaa ellei ole kyse itsesuojelusta ts. ilves kiinni kurkussa tjtn. Oman lemmikin kanssa pärjää ja pitää pärjätä ihan muilla keinoin kuin väkivallalla!!!!!
Kannattaa käydä lukemassa positiivisesta ehdollistamisesta. Sitä käytetään enempi koirilla, mutta kyllä se kissoihin tehoaa ihan yhtä lailla. Kissan kanssa pitää vaan löytää se keino palkita. Kun minun kissa pentuna raapi sohvaa ja mattoa, niin itse hoidin asian niin, että laitoin lempiraapimispaikkoihin jotain kissalle äklöä hajua, ja jos kissa kävi raapimassa niin sanoin EI, sähisin ja kuskasin kisun raapimapuulle. Sitä kun se sitten siinä raapi niin kehuin kauheasti ja paijasin. Eipä minun kissat ainakaan muuta enää raavi kuin omaa puuta. Ja tärkeä on kanssa se johdonmukaisuus, eli jos joku asia on kiellettyä, on sen oltava sitä aina. Jos kissa on oikein kova luonne niin se suihkepullo voi olla ihan hyvä juttu, oma kissani vaan tykkää kun sitä suihkii, joten yksilöllistä tuokin. Eivät kaikki kissat siitä mitään traumoja saa, mutta jos on arka luonne niin keveämmät konstit tuo varmemmin hyvän lopputuloksen.
Sain tästä paljon hyviä vinkkejä oman kissani kasvatukseen. Sain kissani tässä viikko sitten, ja ongelmia on kyllä ollut ! Kissani hyppii pöydille, sohville. Raapii mattoa ihan hirveästi, enkä oikein tiedä mitä sille viitsii tehdä. Näistä sain paljon hyviä vinkkejä tuon kovapään kasvatukseen ! Kiitos, ja toivon että nuo toimii omanikin kohdalla ! :)
Meidän kissamme, 15-vuotias, on koko ikänsä elänyt "kunnollisena" kissana :) Pennusta pitäen on vain pidetty selkeät säännöt, mitä saa tehdä ja mitä ei. Muuttoja on ollu noin 3, ja aina tämä maatiainen on sopeutunut. Meillä kissa Ei hypi pöydille, tuoleille, sohville, eikä meidän sänkyymmekään. Kissalla on 3 nukkumapaikkaa, eteisen tuulikaapissa (ok-talo) on kissanpeti patterin vieressä, semmoisen vanhanaikaisen arkku/pöytä-tsyudeemin päällä. Olohuoneen pöydän alla on tyyny, johon kissa menee yleensä nukkumaan kun muut katsovat tv:tä. Keittiössä on 2 isoa ikkunaa, joista toinen on syrjemmässä. Ikkunalaudalle laitoimme pienen pehmusteen, ja kissa saa nukkua siinäkin :) Patteri lämmittä alapuolella, ja ikkunasta voi tarkkailla ruoka-automaatilla käyviä lintuja. Kissa tietää hyvin,mihin se saa mennä, ja minne ei. Aluksi se hyppi sohville, häätämisen ja tuiman "Ei"-käskyn jälkeen se teki sitä vain öisin, sohvien karvoittumisesta huomattiin..Sitten laitettiin sohville pyyhkeet ja mandariinin/appelsiinin kuoria. Kisu ei voi sietää niiden hajua, jaei ole enää sohvilla hengannut.
että miksei kissa saa tulla sohvallekkaan? Lattiallako se vain saa olla (plus nämä paikat mitkä mainitsit)? Minusta on vain mukavaa kun kissa tulee viereen kehräämään kun sohvalla katselen telkkaria :) Se kyllä harmittaa kun hyppivät aina silmän välttäessä tiskipöydälle minne olisi pääsy ehdottomasti kielletty (vieressä voi olla kuuma hella).
..miksei kissa saa olla tuoleilla ja sohvilla? Samalla lailla ne kuuluvat kissan kotiin kuin ihmisenkin, jos kissan ottaa niin olisi tämän annettava tietty vapaus kodissaan, jos karvoja tuoleilla pelkää, ei pidä ottaa karvaista lemmikkiä.
Täällä asustaa kolme kissaa, niillä on myös 'omia' nojatuoleja joissa näillä on omat pehmusteensa ja peittonsa. Sohvalla kyllä myös nukkuvat, ja yleensä tulevat kainaloon köllöttelemään kun telkkaria itse sohvalla katson.
Sänkyyn kisut saavat myös tulla ja joka yö sängystä kolme 'unilelua' löytyykin, ne tulevat nukkumaan kun minä menen. Tosin herääminen ei aina onnistu samaan aikaan vaan kissat kääntävät onnellisina kylkeää omistajan kömpiessä ylös.
Pöydillä kissat saavat myös tallustella, jos se jotakuta ällöttää, pysyköön poissa. Vieraiden tullessa kuitenkin pesen pöydät ja imuroin sohvan ja tuolit yms. Pöydältä käsin kisut katsovat ulos ikkunasta, koska kukkalautoja täällä ei ole.
Hellan kohdan kissat osaavat väistää, tähän on opittu tiukasti komentamalla sekä tarvittaessa käsi yhteen lyömällä. Niin ikään minun tietokonetuolini on kiellettyä aluetta, tämän kissat ovat alkaneet itse tajuta, koska aina mukavan asennon löytäessään joutuvat siirtymään pois.
Maton, sohvan yms raapiminen on asia jota tässä asunnossa täytyy kissoilta kieltää. Vaikka muutamakin suuri raapimispuu löytyy osuvat ne kynnet useasti sohvan nurkkaan tai mattoon. Tällöin auttaa juurikin tämä paljon mainittu tiukka "EI!" ja tarvittaessa käsien yhteen lyönti tai jalkojen tömistely lattiaan.
Kissa on eläin joka luonnostaan tykkää korkeistakin paikoista, esimerkiksi hyllyjen ja kaappien päällyksistä sisällä. Toisin kuin koira, kissa ei voi elää täyttä elämää vain lattiatasossa. Kissa tarvitsee ns. tähystyspaikkoja ja toisaalta myös turvallisen nukkumapaikan, joka ei ole lattialla. Jos on noin tarkka ettei kissa saa tulla edes sohvalle tai sänkyyn, niin olisi varmasti ollut järkevämpää hankkia se koira.
Kannattaa lukea koiran koulutukseen tarkoitettuja kirjoja (esim. Tuire Kaimion - Pennusta kunnon koiraksi) ja tarvittaessa soveltaa niitä kissoille sopiviksi. Eroja koulutuksessa on kuitenkin todella vähän. Koska loppujen lopuksi niin kissojen kuin koirienkaan koulutus ei perustu niiden omaan käyttäytymiseen vaan se on ihmisen tapa saada ne ymmärtämään mitä ihminen haluaa. Joten kyseisen kirjan opit käy pääpiirtein eläimeen kuin eläimeen. Itse olen nimittäin kouluttanut kissoja, koiria ja gerbiilejä näillä tyyleillä. (Luonnollisesti vähän muuttaen niitä)
Suosittelen tosi paljon tuota positivista ehdollistamista, se on ainakin meillä toiminut tosi hyvin. Jos kissa ei saa olla pöydillä, sille voi opettaa alas-komennon. Eli herkun avulla houkuttelet sen ensin johonkin ylös, vaikkapa tuolille, ja sen jälkeen pyydät alas ja näytät herkkua lattian lähellä. Kun kissa käskystäsi hyppää alas, annat herkun. Naksutin on tässä ja muussa kouluttamisessa oiva väline.
Alas-komennon oppimisen jälkeen meillä on kissoja aina ensin pyydetty nätisti alas ja kehuttu jos kissa on tullut alas. Ja jos se ei ole auttanut, komennettu vähän käskevämmällä äänellä. Tuossa pahoista tavoista poisopettamisessa on tärkeää myös ehkäistä, eli käsket kissaa alas jo ennen kun se on kokonaan pöydällä, tai jos näet että se katselee pöydälle päin, voit kiinnittää sen huomion vaikka kutsumalla sitä tai heiluttamalla lelua tms.
Ja tämä sama tekniikka toimii kaikessa kouluttamisessa, tuo pöydälle hyppiminen oli vain esimerkki :). Kouluttaminen on muutenkin hyvä tapa aktivoida kissaa ja joillakin kissoilla on selkeää luontaista taipumusta oppia temppuja. Esim. meidän poikakissa joka osaa käskystä istua, käydä makuulle, nousta takatassuille, nousta takatassuille ja nojata etutassuilla kouluttajaan, antaa tassua (kummankin jalan eri pyynnöstä), antaa high-fiven, vilkuttaa, seurata vierellä, hypätä ranteeseen roikkumaan (tämä on tosi hauskan näköistä :D) ja hypätä tasolle mihin taputetaan. Muitakin temppuja tuo tekee mutta nämä olivat ensimmäiset jotka tulivat mieleen.
Meillä Mikki-maatiaisemme hyppii tuon tuosta pöydille. Napakka EI-sana riittää lähes aina, mutta joskus joutuu läskäyttämään käsiäkin yhteen. Heti kun se on hypännyt alas, kehutaan sitä kiitokseksi.
P.S Kissamummonen, kiitos alas-komennon käyttövinkistä!