Eräs tuntemani bipo on hirmuinen tarinan kertoja. Mitään hänen puheitaan ei voi ottaa vakavasti, ellei tarkista todenperäisyyttä jostain muualta. Hän on valehtelussaan niin taitava että saa kenet tahansa oudomman vakuutettua tarinoillaan.
Kuuluuko bipouteen älytön valehteleminen, vai onko se vaan tämän henkilön luonteenpiirre?
Eräs valioyksilö
narraava bipo
7941
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei. Itse ainakin joudun hiukkasen kaunistelemaan nuoruuttani, eli elämää ennen diagnoosia. Tuli hölmöiltyä oikein kunnolla, varmaan vedin yhden kaksion kurkusta alas ja työpaikat vaihtui lennossa. Silloin kun oli vielä kykyä ja vetoa. Nämä erinomaiset tarinankertojat uskoo, kumma kyllä, itse aika pitkälle omiin juttuihinsa.
Entä kun lääkityksen avulla saadaan bipous kuriin, tajuaako tarinankertoja itse olleensa tarinankertoja? Loppuuko valehtelu joskus? Entä jos taas alkaa juttu lentään, onko se oire pahemmasta kaudesta?
Tulee armoton morrkkis kun lääkeet on aloitettu, muistaa kaikki saatanan paskat, siinä hengen lähtö jo lähellä, mutta sitten vaan viinaa sekaan niin auttaa sen päivän. eli päivä kerrallaan ja viinaa tarpeeseen.
mitenkään sairauteen. Menikö jo perille?
sitä kämppääs joit? Biboilla on todella yleistä kaikki addiktiot, miistä melkein tunnistaakin Bibon.
Mä ainakin tykkään heittää läppää jos on pieni osa totta.Kiva väritellä juttuja se on vaan tapa josta vaikee päästä eroo
ikäinen hän on?nainen vai mies?mun mielestä tarina jutut loppuu automaattisesti ennen 40v.ja miehillä tämä tarinan kertominen on yleisempää. itse ei kannata välittää,eikä sotkeutua hänen juttuihinsa,täytyis vaan yrittää ymmärtää hänen sairaus.