..tänä jouluna kauppoihin.
Tanskalaisten viranomaisten mukaan Tanskasta Suomeen tuotava sianliha on poikkeuksetta geenimuunnellulla soijalla ruokittua.
Round-up ready -soijaa, joka on yleisin gm-soijalajike, syöneillä eläimillä on todettu soluvaurioita. Tutkimuksia pitkäaikaisvaikutuksista ei ole.
Kun uusi gm-kasvilajike kehitetään USA:ssa, sitä joko ei testata tai testit ovat hyvin ylimalkaisia. Lisäksi edes testialoilla ei voida usein kokonaan estää muunneltujen geenien hallitsematonta leviämistä muihin saman ja lähisukuisten lajien kasveihin. USA:ssa esim. lääkeproteiineja kuten antibiootteja tuottavia kasveja on kasvatettu puutteellisissa oloissa.
Kun lajike otetaan kaupalliseen viljelyyn, alkaa varsinainen gmo-saastuminen, sillä lajit ovat yleensä tuulipölytteisiä. Tavanomaisten lajikkeiden siemenistä on jopa kymmenistä prosenteista löytynyt gm-perimää. Näin esim. hengenvaarallisia allergisia oireita aiheuttava Starlink-maissi levisi ihmisten ravintoketjuun.
Tavanomaisia lajikkeita käyttäville viljelijöille tulee ylimääräisiä kustannuksia gm-satojen erilläänpitämisestä. Lisäksi esim. gm-soijan sadot ovat keskimäärin tavanomaista pienempiä ja kustannussäästöt syntyvät ainoastaan siitä, että torjunta-aineita voi käyttää entistä holtittomammin. Tavanomaisen ja gm-soijan hintaero, esim. Tanskassa 0,5 c/sianlihakilo, syntyy tavanomaisia lajikkeita käyttäville viljelijöille koituvista kustannuksista, ei gm-soijan paremmuudesta viljelijän kannalta.
Suomessa Elintarviketeollisuuden liitto on väläytellyt gm-rehujen sallimista. Nyt olisi tärkeää osoittaa tukea tavanomaisissa lajikkeissa toistaiseksi pysytelleille suomalaisille maanviljelijöille.
Tanskalaisten viranomaisten mukaan Tanskasta Suomeen tuotava sianliha on poikkeuksetta geenimuunnellulla soijalla ruokittua.
Round-up ready -soijaa, joka on yleisin gm-soijalajike, syöneillä eläimillä on todettu soluvaurioita. Tutkimuksia pitkäaikaisvaikutuksista ei ole.
Kun uusi gm-kasvilajike kehitetään USA:ssa, sitä joko ei testata tai testit ovat hyvin ylimalkaisia. Lisäksi edes testialoilla ei voida usein kokonaan estää muunneltujen geenien hallitsematonta leviämistä muihin saman ja lähisukuisten lajien kasveihin. USA:ssa esim. lääkeproteiineja kuten antibiootteja tuottavia kasveja on kasvatettu puutteellisissa oloissa.
Kun lajike otetaan kaupalliseen viljelyyn, alkaa varsinainen gmo-saastuminen, sillä lajit ovat yleensä tuulipölytteisiä. Tavanomaisten lajikkeiden siemenistä on jopa kymmenistä prosenteista löytynyt gm-perimää. Näin esim. hengenvaarallisia allergisia oireita aiheuttava Starlink-maissi levisi ihmisten ravintoketjuun.
Tavanomaisia lajikkeita käyttäville viljelijöille tulee ylimääräisiä kustannuksia gm-satojen erilläänpitämisestä. Lisäksi esim. gm-soijan sadot ovat keskimäärin tavanomaista pienempiä ja kustannussäästöt syntyvät ainoastaan siitä, että torjunta-aineita voi käyttää entistä holtittomammin. Tavanomaisen ja gm-soijan hintaero, esim. Tanskassa 0,5 c/sianlihakilo, syntyy tavanomaisia lajikkeita käyttäville viljelijöille koituvista kustannuksista, ei gm-soijan paremmuudesta viljelijän kannalta.
Suomessa Elintarviketeollisuuden liitto on väläytellyt gm-rehujen sallimista. Nyt olisi tärkeää osoittaa tukea tavanomaisissa lajikkeissa toistaiseksi pysytelleille suomalaisille maanviljelijöille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suurehko osa kuluttajista haluaa halpaa hinnalla millä hyvänsä. Heidän tarpeitaan palvelee tuontilihaa tuovat firmat jotka eivät geenimanipulaatiosta välitä.
Suomalaisfarmarien on pakko pysyäkseen kilpailussa mukana siirtyä halvemman GMO-valkuaisen käyttöön jollei kulutta osoita riittävän voimakkaasti haluaan ostaa GMO-vapaata lihaa ja maksaa siitä vähän enemmän.
EU:ssa tästä juuri väännettiin. GMO:en aiheuttamat vahingot yritettiin saada ympäristövahinkovastuudirektiivin piiriin, jolloin olisi siirrytty saastuttaja maksaa -periaatteeseen. Parlamentissa (demokraattisesti valittu elin) olisi varmasti mennyt läpi, mutta komissio ja erilaiset virkamiehet saivat vedätettyä edustajia.