Miten laki suhtautuu seuraavaan tapaukseen?
Pariskunta A ja B ostavat maaseudulta vanhan meijerikiinteistön ja muuttavat kiinteistöön asumaan. Käsistään kätevä A pystyttää eri puolille kiinteistöä viisi itse suunnittelemaansa kipsipatsasta. Etupihalla hän rakentaa ympäri vuoden isokokoisia maitolaitureita, ja tämän vuoksi kiinteistön pihalla on rakennustarvikkeita monessa eri kokoisessa kasassa. Kiinteistön yhdelle sivulle A rakentaa aidan isoista kivistä, joita on metsästä kerännyt ja tuonut. Pariskunnan naapuri C katselee viiden vuoden ajan, kuinka A ja B keräävät aivan tien vieressä olevalle tontille aina lisää tavaraa ja muuttavat tontin ulkoasua. Eräänä kesäpäivänä C:n vieraat ihmettelevät naapurin tonttia epäsiisteydestä, jolloin C suivaantuu ja päättää että asialle on tehtävä jotakin. C kirjoittaa kunnan rakennusviranomaiselle tiukkasävyisen kirjeen kunnan maisemanhoidosta ja siisteyden ylläpitämisestä. Kirjeessään C mainitsee, että "Vanhan meijerin ympäristö muistuttaa lähinnä kaivostyömaata tai jäteasemaa" Lisäksi C toteaa, että "kiinteistölle pystytetyt patsaat eivät sovi maaseutualueen yleisilmeeseen ja rumentavat maisemaa". C ei mainitse kirjeessään meijerikiinteistön omistajien nimiä. C ei halua henkilöityä ympäristöaktiiviksi eikä asian nousevan häntä itseään vastaan, joten hän laittaa kirjeeseen vain nimimerkkinsä. Omaa nimeään ja yhteystietojaan hän ei kirjeessä ilmoita.
Viikon kuluttua C:n kirjeen lähettämisestä kunnan rakennusviranomaiselle, C hakee tilaamansa paikallislehden aamulla postilaatikosta. Lehden etusivun pääotsikkona on "Kunnan rakennusviranomaiselle nimetön valituskirje". C:n kirjoittama kirje on kokonaisuudessaan kopioitu lehden pääartikkeliin ja lisäksi artikkelissa kunnan rakennusviranomainen ihmettelee ja puolustelee asiaa sekä paheksuu nimimerkin taakse kätkeytymistä. A:lle ja B:lle tulee sama paikallislehti, josta he lukevat tämän kirjoituksen. He havaitsevat meijerikiinteistöä koskevat, edellä esitetyt lausumat ja arvaavat
että naapuri C on kirjeen takana. A ja B ottavat lehtiartikkelista useita kopioita, joiden kääntöpuolelle he kirjoittavat, että "asia ei jää tähän". Nämä kopiot he sitten postittavat C:n lähisukulaisille. C:n sukulaiset ovat ihmeissään tällaisesta C:n naapurien lähettämästä postista ja ottavat yhteyttä C:hen kysellen mitä tämä tällainen on.
Kuka on toiminut lainvastaisesti ja ketä voidaan mitenkin rangaista? C ei tarkoittanut rakennusviranomaiselle lähettämäänsä kirjettä julkiseen levitykseen, johon rakennusviranonmainen ja paikallislehden päätoimittaja sen saattoivat. Mikä on C:n, kunnan rakennusviranomaisen ja paikallislehden päätoimittajan vastuu? Entä A:n ja B:n?
Mikä on jutun vanhenemisaika ja missä ajassa syytteet olisi ollut nostettava?
Tapaus on todellinen ja sattunut 90-luvulla. Henkilöt ja paikat on muutettu siten, ettei tapausta voi tunnistaa ja yksilöidä.
Pariskunta A ja B ostavat maaseudulta vanhan meijerikiinteistön ja muuttavat kiinteistöön asumaan. Käsistään kätevä A pystyttää eri puolille kiinteistöä viisi itse suunnittelemaansa kipsipatsasta. Etupihalla hän rakentaa ympäri vuoden isokokoisia maitolaitureita, ja tämän vuoksi kiinteistön pihalla on rakennustarvikkeita monessa eri kokoisessa kasassa. Kiinteistön yhdelle sivulle A rakentaa aidan isoista kivistä, joita on metsästä kerännyt ja tuonut. Pariskunnan naapuri C katselee viiden vuoden ajan, kuinka A ja B keräävät aivan tien vieressä olevalle tontille aina lisää tavaraa ja muuttavat tontin ulkoasua. Eräänä kesäpäivänä C:n vieraat ihmettelevät naapurin tonttia epäsiisteydestä, jolloin C suivaantuu ja päättää että asialle on tehtävä jotakin. C kirjoittaa kunnan rakennusviranomaiselle tiukkasävyisen kirjeen kunnan maisemanhoidosta ja siisteyden ylläpitämisestä. Kirjeessään C mainitsee, että "Vanhan meijerin ympäristö muistuttaa lähinnä kaivostyömaata tai jäteasemaa" Lisäksi C toteaa, että "kiinteistölle pystytetyt patsaat eivät sovi maaseutualueen yleisilmeeseen ja rumentavat maisemaa". C ei mainitse kirjeessään meijerikiinteistön omistajien nimiä. C ei halua henkilöityä ympäristöaktiiviksi eikä asian nousevan häntä itseään vastaan, joten hän laittaa kirjeeseen vain nimimerkkinsä. Omaa nimeään ja yhteystietojaan hän ei kirjeessä ilmoita.
Viikon kuluttua C:n kirjeen lähettämisestä kunnan rakennusviranomaiselle, C hakee tilaamansa paikallislehden aamulla postilaatikosta. Lehden etusivun pääotsikkona on "Kunnan rakennusviranomaiselle nimetön valituskirje". C:n kirjoittama kirje on kokonaisuudessaan kopioitu lehden pääartikkeliin ja lisäksi artikkelissa kunnan rakennusviranomainen ihmettelee ja puolustelee asiaa sekä paheksuu nimimerkin taakse kätkeytymistä. A:lle ja B:lle tulee sama paikallislehti, josta he lukevat tämän kirjoituksen. He havaitsevat meijerikiinteistöä koskevat, edellä esitetyt lausumat ja arvaavat
että naapuri C on kirjeen takana. A ja B ottavat lehtiartikkelista useita kopioita, joiden kääntöpuolelle he kirjoittavat, että "asia ei jää tähän". Nämä kopiot he sitten postittavat C:n lähisukulaisille. C:n sukulaiset ovat ihmeissään tällaisesta C:n naapurien lähettämästä postista ja ottavat yhteyttä C:hen kysellen mitä tämä tällainen on.
Kuka on toiminut lainvastaisesti ja ketä voidaan mitenkin rangaista? C ei tarkoittanut rakennusviranomaiselle lähettämäänsä kirjettä julkiseen levitykseen, johon rakennusviranonmainen ja paikallislehden päätoimittaja sen saattoivat. Mikä on C:n, kunnan rakennusviranomaisen ja paikallislehden päätoimittajan vastuu? Entä A:n ja B:n?
Mikä on jutun vanhenemisaika ja missä ajassa syytteet olisi ollut nostettava?
Tapaus on todellinen ja sattunut 90-luvulla. Henkilöt ja paikat on muutettu siten, ettei tapausta voi tunnistaa ja yksilöidä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei kukaan.
Nimettömien kirjeitten arvo on nolla. Voidaanko nimettömien oikeuksia polkea?
Kopioiden postittaminen ei ole siistiä, mutta tuskin siitä rangaista voidaan, olikohan niissäkään edes lähettäjänimiä?
Nytkö muka pitäisi joku saada vastuuseen jostain, voihan v****. Toivottavasti C kaatuu ja katkaisee jalkansa ja oikeus näin tapahtuu.
Yhtä ja samaa juoruakkojen ja kateellisten naapureiden välisiä sotkuja joita Suomi valitettavasti on jo ennestään täynnä.
Kaikki viranomaiselle toimitetut asiakirjat ja kirjeet ovat julkisia asiakirjoja. Viranomainen ei siis voi kieltäytyä luovuttamasta näitä asiakirjoja toimittajalle. Toimituksella on sanavapauden perusteella oikeus julkaista tiedot.
Patsaanpystyttäjän toiminta lähettää kirjeitä asiasssa C:n omaisille on myöskin laillista. Kirjeiden sisällöstä (et kertonut kovin paljon) vaikea sanoa, olisiko mahdollisesti syyllistytty kunnianloukkaukseen C:tä kohtaan. Vanhentumisaika kunnianloukkauksella on viisi vuotta rikoksen tekohetkestä.