En ole ikinä 25 vuoden mittaisen elämäni aikana tuntenut tarvetta polttaa. En edes yläasteella tai lukiovuosina, jolloin kaikki "kovat" tyypit kävivät nurkan takana välituntisin tupakalla. Olin tosin itsekin monesti mukana, lähinnä seurana. Tuohon aikaan saatoin polttaa silloin tällöin, useimmiten sillon ku join. En kuitenkaa oo ikinä halunnu polttaa siksi että muutki tekee niin. Itseasiassa oon kokenu olevani vähän parempi kun en polta, kun muut haluaisivat ehkä lopettaa, mutta jatkavat silti. Nyt kuitenki tämän syksyn aikana oon ollu tosi masentunu. Jostain syystä mulla on tehny hirveesti mieli vaan istua ulkona rappusilla ja polttaa ja polttaa... Eilen sitten osti ensimmäisen askin. Varotustarrassa luki miten vaarallista tupakointi on ja ÄLÄ ALOITA. Aika ironista, koska kuinka moni tupakan ostaja ostaa ensimmäisen askinsa. Eikä useimmissa mun tietääkseni varoteta alottamisesta vaan enemmänki ehkä painotetaan lopettamisen järkevyyttä...
Ostin eilen ensimmäisen askin
Omituinen otus
41234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
onnea valitsemallesi tielle
Poltin itse 6 vuotta, ja kyllä oli vaikea lopettaa. Ajattelin että lopetan sitten kun stressi on ohi, mutta siihen jäin koukkuun. Masennus tai stressi ei lähde tupakilla. Nyt olen ollut 10 vuotta ilman yhtään tupakkia, ja on hyvä olo !
päivän viisaus: tupakoitsijat kuolevat
maisteltu on mut irti pääsin eikä maistelu jatkunu polttamiseksi.... ja olen iloinen...
on tässä tarpeeks muutakin ongelmaa kun tupakan tuomat haitat...
20,5 vuotta polttaneena,tiedän että ei kannata.
eroon pääsy on uskomattoman vaikeeta.
nyt menee puoltoista askia päivä/6€.
3-vuotta oon yskiny,mut silti pitää polttaa.
älä alota,niin pahasti ei ole asiat,että
pitäisi röökää......