Unelmia kaikessa korniudessaan...

-E- kirjoitti:

Lasittuneiden silmien takana
ihoni alla joka on kuin lakana
huulteni verestävien alla
muhun suuresti sattuu
Ja mä yritän, olla jotain parempaa
mutta mä en jaksa,
ja tiedän et se huomataan
Eikä kukaan laita kättä mun olkapäälle
Kaivan loputonta avantoa Verijoen jäälle
Elän kammiossa jossa ei ole sanoja,
elän luolassa josta ei ole uloskäyntiä
Kuolen ilman ainuttakaan viestiä
Kaikki sanat mitä koitin sanoa oli syntiä:

Ei luoti tapa unelmaa
Ei sanat sydäntä rohkeaa
Ei lyijy valkopurjeista laivaa
On elämä vaaraa vaan

Lasittuneiden silmien takana,
siellä on se toisen maailma
siellä asuu vain pieni lapsi
Joka kaipaa hellyyttä ja rakkautta
-mutta mitä sitten jos haavat
yltää sydämeen asti?
Mitä sitten jos kurkottais
liikaa ja uppois kaivamaansa
kuoppaan
Ehkä sinne lopulta laskeutuukin
vapaaehtoisesti,
sinne mustaan tuhkaan.
Halusit tai et, niin lopulta kuitenkin
hiljenet.
Voit kuvitella päivän
jolloin kukaan ei enää rakasta
ei tahdo sulle hyvää toivoa...
Se on jollekin tänään.
Koita kestää vaikka sattuu,
koita ojentaa käsi sille joka kaatuu:

Ei silti luoti tapa unelmaa
Ei sanat sydäntä rohkeaa
Ei lyijy valkopurjeista laivaa
On elämä vaaraa vaan

Ei koskaan luoti tapa unelmaa
Ei sanat sydäntä rohkeaa
Ei lyijy valkopurjeista laivaa
On elämä vaaraa vaan....
Mutta mitä jos haavat yltää sydämeen?





Saa arvostella, juu...

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä