Ainakin täällä Sievin ja Ylivieskan seudulla ammuttiin hirviä liian paljon.Olkoon Rautakoski ja kumppanit mitä mieltä tahtoo.Lupia jäi paljon käyttämättä ja isoja alueita on täysin tyhjänä.Hirvivahinkoja on suuresti liioiteltu ja suurinta ääntä on pitäneet sellaiset metsänomistajat joiden metsässä ei ole mitään syötävääkään.Hakattu lohkoksi eikä ole vielä edes istutettu.Tuleva vuosi näyttää tuleeko muualta hirviä,vai onko ensi vuonna vain muutama lupa.
Hirviä ammuttu liikaa.
Panu
9721
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"..suurinta ääntä on pitäneet sellaiset metsänomistajat joiden metsässä ei ole mitään syötävääkään.Hakattu lohkoksi eikä ole vielä edes istutettu."
Onko käynyt mielipuolessa, että nykyisillä hirvimäärillä ei palon viitsi taimia käydä mettään tuuppaamassa. Varsinkaan kun korvausmenettely on aikalailla pers... Ja ihan vain pieneksi vinkiksi, että kyllä hirviä on vieläkin liikaa. Soon vaan niin että osa mettästäjistä tykkää että noita pitäis olla enemmän, jotta saa lihhaa lissää - mielellään helpolla.
On totta että ns.talvilaitumilla tulee taimistotuhoja sopivassa kasvuvaiheessa olevissa taimikoissa.Mutta onko tullut kellekkään mieleen, kuinka paljon hirvet auttaa uudenmetsän seimmenkylvöissä(luonnoll.siemenkylvöksillä,jotka tukevat myös istutus kuvioita täydentävästi,kunhan pysytään järkevissä uudistusaloissa kokonsa puolesta) hirvet liikkuessaan poleksivat siemmeniä maahan ja näin edesauttavat uuden metsän kasvuunlähtöä. Puulajin valinnanllakin istutusaloilla on suuri merkitys lopputulokseen riskialoilla.
meillä jäänyt lupia käyttämättä. Hirvikiintiöpankista saatiin muutamama lisälupakin ja tuli nekin kaadettua. Alueeelle jäi laskelmien mukaan 15 hirveä ja alueen koko n. 1500 hehtaaria. Alue on Sievissä.
Se aseman nurkka on vähän eri juttu.Siinä on kova läpikulku ollut aina.Ne asuntohirvet on vähän niin ja näin.Yks aamu ne on Kähtävässä ja teillä ei ole yhtään hirveä.Jotta noin.
Alue on kylläkin hirvien talvilaitumia, mutta viimevuosina hirviä on ollut runsaasti läpi metsästyskauden.
eikun nääs sitä mää vaan että se vähä riippuu alueesta. Meillä kauttaaltaan pohjois-hämeessä tuli hyvin luvat käytettyä. Meitin pieni porukkakin kaato vähä reilu kolmeltatuhannelta ha.ta 22 hirvee ja karjaa jäi vielä uskomattoman paljon. Onhan alueita vierellä joissa hirvimäärä on toisenlainen mutta yleisarvio oli täällä plussan puolella.
Noista taimikoista senverran että kyllä ne istutetaan lakikin sen määrää ja kuusihan on hirven kannalta paras vaihtoehto tosin metsäkauris tulee kovaa vauhtia ja sille kelpaa nekin. Seuraava ongelma..?
Eipä tässä muuta kun hyvää ja riista rikasta tulevaa vuotta muille hirvimiehille!
Jokke kirjoittaa asiaa, mutta tuosta kauriin ruokavaliosta olen eri mieltä.
Olin ristanhoitopiirin luennolla metsäkauriista ja meille kerrottiin kauriin käyttävän vain alle 2mm paksua tavaraa. Siis heinän korsi pitää olla ohuempi kuin 2 milliä, että se kelpaa. Sama pätee havuihin ja puun oksiin. Se siis syö vain aivan pieniä taimia ja niitäkin lähinnä talvella. Täällä pohjoisessa ne ovat talvella lumen peitossa (toisin kuin Ahvenanmaalla), joten ne säästyvät jo senkin vuoksi. Niillä ei ole hirvien tapaa syödä latvakasvustoa. Isommasta puuntaimesta jos napsivat neulasia, niin se ei juuri kasvua hidasta.
Luin muistaakseni metsästyslehdestä, että on tekeillä oikein tutkimus metsäkauriin aiheuttamista tuhoista. Sen väliraportissa todettiin kauriin käyttävän ravintonaan hyvin vähän puita. Puista ne syövät eniten pihlajaa ja muita lehtipuita. Havupuista eniten katajaa ja vain vähän mäntyä ja kuusta. Joten kauriista ei pitäisi olla oikein mitään haittaa talousmetsälle. Ainoa haitta lienee, kun urokset hankaavat sarviaan 1..2 metriä korkeisiin männyn taimiin.
Minä ainakin toivotan kauriit tervetulleeksi omiin metsiini.
Kuustahan hirvet ei juuri syö, mutta ei se ainakaan täällä Etelä-Pohjanmaalla anna parasta tuottoa, kuin murto-osassa metsäpinta-alasta.
verran vielä että näin metsuri miehenä ja keväällä kun tuo istutus tulee käsille olen kuullut etelä-suomen runsaimmilla kauris alueilla tulleen pahojakin tappioita juuri istutetuissa kuusen taimikoissa. Pohjois-hämeessä se ei vielä ole ongelma koska kauris vasta tulee.
Tosi on se että kuusi kelpaa vain aivan pottitaimi vaiheessa mutta mitä tapahtuu sitten kun kanta räjähtää samoihin mittoihin kuin naapurissa ruotsissa.
Toivotan myös uuden hirvieläimen tervetulleeksi ja tarjoaa se hienoja metsästys kokemuksia esim mäyräkoiralla ajettaessa ja haulikon kanssa passittaessa. Nimim. jahdissa tuusulassa viime viikolla.
Onkohan se kauris, kun on syönyt niitä kuusia. Meinaan se tutkijakin oli käyny jokaisessa (noin 20) kohteessa, kun oli ilmoitettu kauristuhoja. Monet tuhot paljastuivat hallan, tuholaisten tai jonkin muun aiheuttamaksi. Lopuista eli hirvieläinten aiheuttamista suuri osa oli peuran / peuran tai metsäkauriin aiheuttamia ja vain pieni murto-osa oli varmasti kauriin aiheuttamia.
Tutkimus vaikutti asialliselta ja aihetta pidän mielenkiintoisena. Toivottavasti sieltä Hämeestäkin tulee havainnot mukaan tuohon.
Muistaakseni jossain mainittiin, että Ruotsissa myös odottivat pelon sekaisin tuntein kauristuhoja, mutta ne jäivätkin sitten paljon pelättyä pienemmiksi.
Minäkin olen ollut kaurista passittamassa, mutta enpä ole päässyt ampumaan. Olen aika paljon pohjoisempana. Hienoa porukkametsästystä se on varsinkin jos on käytettävissä mäyris, joka ajaa haukkuen.
Eräs riistahenkilö totesi, että "Kauriin liha on parasta, mitä metsästä voi saada".
Hyviä metsästyshetkiä sulle ja muillekkin.