Inssi vs. dippainssi

Inssi(AMK)

Osaako dippainssit mitään käytännössä ? Oma kokemus oli AMK:ssa, että lukiosta tulleet opiskelijat eivät osanneet oikeastaan mitään elektroniikan labratöissä. Mittalaitteiden tuntemus ja mittauskytkentöjen tekeminen oli lähes hepreaa, verattuna ammattikoulusta tulleisiin, joihin itsekkin kuulun. Osaako lukiosta yliopistoon suoraan menevä opiskelija, yliopiston jälkeenkään käyttää mittalaitteita ja rakentaa kytkentöjä. Onko yliopistossa yleensäkään mitään labroja missä vähan oppii "käytäntöä"?

10

5086

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Juupa juu

      Kurssit on yliopistoissakin näitä juttuja varten aivan kuten teilläkin siellä amiksessa. Enpähän tunne vielä yhtään asentajaa tahi insinööriä, joka syntyessään olisi saanut lahjan käyttää mittalaitteistoa.

      Se että joku valitsee lukion ja sen jälkeen yliopiston ei tarkoita sitä, että olisi automaattisesti tollo, tynnyrissä kasvatettu. Vai jumalan armostako sinä siellä amk:lla niitä nappuloita kääntelet ?

    • dippa-I

      DI:n Ja inssin ero on siinä, että Insinööri tietää miten ja DI miksi. Eli tiedättekö te siellä AMK:ssa vieläkään miksi teette jotain työtä?

    • 0piskelija

      Yliopistoissa on kyllä labroja kemian ja fysiikankin opiskelijoille, ja molemmissa on paljon pakollisia labratöitä joissa kytkennät ja laitteet pitäisi tulla tutuiksi. Lukiossa taasen voi hyvinkin käydä niin ettei koko opiskeluaikana labrasta ole tietoakaan. Ja siis, lääkärit, farmaseutit, biologit, jne, kaikki ovat yliopiston käyneitä, luuletko että ne ihan teoriapohjalta alkaa elukoita ja ihmisiä sorkkimaan?

    • Häh

      Miksi ihmeessä lukiosta tulleen pitäisi osata rakentaa ja mittailla? Eikös sinne kouluun mennä oppimaan juuri näitä asioita?

      Teknillisissä yliopistoissa on kyllä labroja, mutta niiden laajuus muuhun opiskeluun on aika mitätön. Eipä niillä labroilla perusopintojen jälkeen mitään opetusarvoa olekaan. Toisin sanoen, on niin paljon muutakin mitä pitää opetella, eli turha sitä on aikaa tuhlata missään hanttihommissa.

      AMK = Valmentaa suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, sen kustannuksella että insinööri joutuu ehkä samantien opettelemaan uutta, ei etene urallaan niin nopeasti ja omaa näkemyksen ainoastaan siitä omasta koulutusalastaan.

      Yliopisto = Antaa laaja-alaisen ja pitkän koulutuksen, jota ei ihan kuka tahansa klaaraa. Diplomi-insinöörin voi palkata aika moneen tehtävään ja pitää itseisarvona sitä että tämä on nopea oppimaan uutta ja soveltamaan oppimaansa. Pitkien ja vaikeiden yliopisto-opintojen jälkeen sitä selviää melkein hommasta kuin hommasta.

      • VVV

        Hyvin tiivistetty! o_0


      • Jerpo

        >Toisin sanoen, on niin paljon muutakin mitä >pitää opetella, eli turha sitä on aikaa tuhlata >missään hanttihommissa.

        -Joo, totta...

        Kaikki riippu paljon siitä mistä ihminen on kiinnostunut. Alunperin, kun tulin TKK:lle, halusin kovasti itse päästä ruuvailemaan ja mittalemaan, ns. oikeasti tekemään jotain. Sitten kun olin ekassa kesätyöpaikassa ja sain tehdä juuri sitä mistä siihen asti olin unelmoinut, huomasin että se mittailu yms oli hauskaa ekat kaks viikkoo, mutta sen jälkeen olisin jo halunnut olla se joka käskee jonkun toisen tehdä ne hommat...heh, totuus on, että jokaiselle on paikkansa; tarvitaan sekä insinöörejä ja asentajia, koska se on typerää resurssien hukkaanheittämistä jos laitetaan DI tekemään käytännön töitä.

        Mutta:

        Kommnetti tuohon kappaleeseen "Yliopisto =..."

        Laaja-alainen ja pitkä koulutus? -Voi voi sentään, kehottaisin avaamaan silmiä; DI- ja maisteritutkinnot ovat kyllä melko kapea-alaisia, ja vaikka tohtoreihin nähden pintapuolisia ja helppoja...esitetynkaltainen DI:n yms ylistys on harhaanjohtava, koska nykyään on olemassa niin paljon ihmisiä joilla on korkeampi koulutus kuin DI ja maisteri, joten DI ei sijoitu hierarkiassa kovinkaan korkealle.

        DI nopea oppimaan uutta ja soveltamaan oppimaansa? -Mistä nämä kommentit tulevat, vai onko tää vaan provo? -Nopea oppiminen ja soveltamiskyky on suurinpiirtein samaa kuin älykkyys, ja ei ihmisen tarvitse olla eritysen älykäs päästäkseen TKK:lle tai DI:ksi...lukemista se vaatii, ei muuta. Linjasta riippuen, tietysti.

        Mitä ovat pitkät ja vaikeat yliopisto-opinnot?


      • Teekkari
        Jerpo kirjoitti:

        >Toisin sanoen, on niin paljon muutakin mitä >pitää opetella, eli turha sitä on aikaa tuhlata >missään hanttihommissa.

        -Joo, totta...

        Kaikki riippu paljon siitä mistä ihminen on kiinnostunut. Alunperin, kun tulin TKK:lle, halusin kovasti itse päästä ruuvailemaan ja mittalemaan, ns. oikeasti tekemään jotain. Sitten kun olin ekassa kesätyöpaikassa ja sain tehdä juuri sitä mistä siihen asti olin unelmoinut, huomasin että se mittailu yms oli hauskaa ekat kaks viikkoo, mutta sen jälkeen olisin jo halunnut olla se joka käskee jonkun toisen tehdä ne hommat...heh, totuus on, että jokaiselle on paikkansa; tarvitaan sekä insinöörejä ja asentajia, koska se on typerää resurssien hukkaanheittämistä jos laitetaan DI tekemään käytännön töitä.

        Mutta:

        Kommnetti tuohon kappaleeseen "Yliopisto =..."

        Laaja-alainen ja pitkä koulutus? -Voi voi sentään, kehottaisin avaamaan silmiä; DI- ja maisteritutkinnot ovat kyllä melko kapea-alaisia, ja vaikka tohtoreihin nähden pintapuolisia ja helppoja...esitetynkaltainen DI:n yms ylistys on harhaanjohtava, koska nykyään on olemassa niin paljon ihmisiä joilla on korkeampi koulutus kuin DI ja maisteri, joten DI ei sijoitu hierarkiassa kovinkaan korkealle.

        DI nopea oppimaan uutta ja soveltamaan oppimaansa? -Mistä nämä kommentit tulevat, vai onko tää vaan provo? -Nopea oppiminen ja soveltamiskyky on suurinpiirtein samaa kuin älykkyys, ja ei ihmisen tarvitse olla eritysen älykäs päästäkseen TKK:lle tai DI:ksi...lukemista se vaatii, ei muuta. Linjasta riippuen, tietysti.

        Mitä ovat pitkät ja vaikeat yliopisto-opinnot?

        Kyllähän DI:n tutkinnon suorittaminen on kohtuullisen pitkä ja vaikea prosessi, kun sitä verrataan muihin teknisen alan tutkintoihin.

        Laaja-alainen se ei tosiaankaan ole eikä ole tarkoituskaan. Ideahan on se että lukiossa käsitellään kaikkea laajalta alueelta, yliopistossa kapeammalta ja sitten tohtorin väitöskirjaa valmistelevat käsittelevät tosi kapean alan juttuja tosi syvällisesti.

        Mitä tulee DI:n sijoittumiseen jossakin hierarkiassa niin onhan se aika korkealla, pitää muistaa ottaa mukaan kaikki tekninen koulutus ammattikoulun asentajista alkaen. Tohtorin tutkinto valmentaa lähinnä tutkijan työhön eli ammattipätevyyttä muissa hommissa sillä on vaikea mitata. Toisaalta vain äärimmäisen harvassa paikassa muodollisena vaatimuksena on korkeampi kuin ylempi korkeakoulututkinto.

        Tosiaankin yliopisto-opintojen tärkein tavoite on oppia valmius omaksua nopeasti isoja kokonaisuuksia ja etsiä omatoimisesti oleellinen asiaan liittyvä tieto. Niillä kyvyillä selviää DI:n työtehtävissä varsin mainiosti, olit sitten tutkija tai et.


    • DIppis

      Olisikohan nyt taas ja jälleen kerran syytä hiukan herättää...

      Elikkäs eiköhän sinun, minun ja muidenkin tätä palstaa lukevien tulisi ymmärtää, että insinöörikoulutuksen (AMK tai KK) tarkoitus ei ole kasvattaa meistä asentajia. Jotkut osaavat nämä taidot käydyn amiksen, jotkut harrastusten ja osa meistä lähes pelkän lahjakkuuden vuoksi. Itse insinöörikoulutuksella ja sen tasolla ole tähän mitään vaikutusta. Joskus tämän kaltaiset taidot helpottavat asioiden ratkaisua, mutta eivät siitä huolimatta ole opetuksen olennainen osa vaan "oheisnäpertelyä".

      Pitää paikkansa, etteivät ylioppilaat ole harkkatöissä keskimäärin yhtä hyviä kuin amiksessa hommia kolme vuotta harjoitelleet, mutta eipä tämä heistä kaikista täysin lahjattomia tee. Ok, joka joukossa on mustia lampaita, mutta...

      Toisaalta tilanne kääntyy usein toisin päin, kun aletaan tekemään "oikeita insinöörin töitä", integroimaan, pyörittelemään matriiseja jne. jolloin lukiolaisten ajatukset amiksen käyneistä ovat aivan samanlaisia....

      Mitä siis tulee DI:n, inssin ja mekaanikon "käytännön osaamiseen", niin tämä riippuu hyvin paljon henkilöstä, kokemuksesta ja työn vaateista. Koulutushan kullakin osa-alueella on vain marginaalinen osa työn (jonka luonne voi olla hyvinkin erilainen kuin koulun esitteissä) vaateista.

      Tämän vuoksi on mielestäni lähes naurettavaa, kun näillä palstoilla keskustellaan "käytännön osaamisesta" tietämättä lähellekään mitä se oikeasti edes pitää sisällään. Asentajan ja DI:n käytännön osaamisen tarve kun on pikkaisen erilaista.

      • pitkänlinjan kulkija

        Eiköhän se ole niin, että on ihan turha mennä vertaamaan asentajia, inssejä ja dippainssejä toisiinsa. Jokaisen koulutus tähtää omalle erikoisosaamisalueelle. Jokaisen kuitenkin tulisi tietää perusperiaatteet toistensa alueista, mutta ei osata niitä täydellisesti. Asentaja tekee lopullisen työn, inssi suunnittelee ja johtaa työtä, dippainssi suunnittelee yrityksen suuret linjaukset. Näin olen ainakin itse antanut itseni asiat ymmärtää, kun olen tässä koulutusputkessani asentajasta dippainssiksi edennyt :)


    • Kalle

      diplomi-insinööri tietää miksi, ammattikoulun käynyt tietää miten, mutta insinööri ei tiedä mksi taikka miten!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      85
      4568
    2. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      86
      4416
    3. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      43
      3759
    4. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      16
      3493
    5. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      40
      2977
    6. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      10
      2764
    7. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      21
      2701
    8. IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.

      IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm
      Maailman menoa
      39
      2093
    9. Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi

      Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta
      Ikävä
      158
      1758
    10. Savon murteella viäntäminen asiakaspalvelussa?

      Olin äsken tekemisissä puhelimitse rahoitusalan firman asiakasneuvonnassa. Tyyppi väänsi leveää savoa oikein perusteelli
      Maailman menoa
      106
      1307
    Aihe