Osaako dippainssit mitään käytännössä ? Oma kokemus oli AMK:ssa, että lukiosta tulleet opiskelijat eivät osanneet oikeastaan mitään elektroniikan labratöissä. Mittalaitteiden tuntemus ja mittauskytkentöjen tekeminen oli lähes hepreaa, verattuna ammattikoulusta tulleisiin, joihin itsekkin kuulun. Osaako lukiosta yliopistoon suoraan menevä opiskelija, yliopiston jälkeenkään käyttää mittalaitteita ja rakentaa kytkentöjä. Onko yliopistossa yleensäkään mitään labroja missä vähan oppii "käytäntöä"?
Inssi vs. dippainssi
Inssi(AMK)
10
5196
Vastaukset
- Juupa juu
Kurssit on yliopistoissakin näitä juttuja varten aivan kuten teilläkin siellä amiksessa. Enpähän tunne vielä yhtään asentajaa tahi insinööriä, joka syntyessään olisi saanut lahjan käyttää mittalaitteistoa.
Se että joku valitsee lukion ja sen jälkeen yliopiston ei tarkoita sitä, että olisi automaattisesti tollo, tynnyrissä kasvatettu. Vai jumalan armostako sinä siellä amk:lla niitä nappuloita kääntelet ? - dippa-I
DI:n Ja inssin ero on siinä, että Insinööri tietää miten ja DI miksi. Eli tiedättekö te siellä AMK:ssa vieläkään miksi teette jotain työtä?
- 0piskelija
Yliopistoissa on kyllä labroja kemian ja fysiikankin opiskelijoille, ja molemmissa on paljon pakollisia labratöitä joissa kytkennät ja laitteet pitäisi tulla tutuiksi. Lukiossa taasen voi hyvinkin käydä niin ettei koko opiskeluaikana labrasta ole tietoakaan. Ja siis, lääkärit, farmaseutit, biologit, jne, kaikki ovat yliopiston käyneitä, luuletko että ne ihan teoriapohjalta alkaa elukoita ja ihmisiä sorkkimaan?
- Häh
Miksi ihmeessä lukiosta tulleen pitäisi osata rakentaa ja mittailla? Eikös sinne kouluun mennä oppimaan juuri näitä asioita?
Teknillisissä yliopistoissa on kyllä labroja, mutta niiden laajuus muuhun opiskeluun on aika mitätön. Eipä niillä labroilla perusopintojen jälkeen mitään opetusarvoa olekaan. Toisin sanoen, on niin paljon muutakin mitä pitää opetella, eli turha sitä on aikaa tuhlata missään hanttihommissa.
AMK = Valmentaa suoraan johonkin tiettyyn ammattiin, sen kustannuksella että insinööri joutuu ehkä samantien opettelemaan uutta, ei etene urallaan niin nopeasti ja omaa näkemyksen ainoastaan siitä omasta koulutusalastaan.
Yliopisto = Antaa laaja-alaisen ja pitkän koulutuksen, jota ei ihan kuka tahansa klaaraa. Diplomi-insinöörin voi palkata aika moneen tehtävään ja pitää itseisarvona sitä että tämä on nopea oppimaan uutta ja soveltamaan oppimaansa. Pitkien ja vaikeiden yliopisto-opintojen jälkeen sitä selviää melkein hommasta kuin hommasta.- VVV
Hyvin tiivistetty! o_0
- Jerpo
>Toisin sanoen, on niin paljon muutakin mitä >pitää opetella, eli turha sitä on aikaa tuhlata >missään hanttihommissa.
-Joo, totta...
Kaikki riippu paljon siitä mistä ihminen on kiinnostunut. Alunperin, kun tulin TKK:lle, halusin kovasti itse päästä ruuvailemaan ja mittalemaan, ns. oikeasti tekemään jotain. Sitten kun olin ekassa kesätyöpaikassa ja sain tehdä juuri sitä mistä siihen asti olin unelmoinut, huomasin että se mittailu yms oli hauskaa ekat kaks viikkoo, mutta sen jälkeen olisin jo halunnut olla se joka käskee jonkun toisen tehdä ne hommat...heh, totuus on, että jokaiselle on paikkansa; tarvitaan sekä insinöörejä ja asentajia, koska se on typerää resurssien hukkaanheittämistä jos laitetaan DI tekemään käytännön töitä.
Mutta:
Kommnetti tuohon kappaleeseen "Yliopisto =..."
Laaja-alainen ja pitkä koulutus? -Voi voi sentään, kehottaisin avaamaan silmiä; DI- ja maisteritutkinnot ovat kyllä melko kapea-alaisia, ja vaikka tohtoreihin nähden pintapuolisia ja helppoja...esitetynkaltainen DI:n yms ylistys on harhaanjohtava, koska nykyään on olemassa niin paljon ihmisiä joilla on korkeampi koulutus kuin DI ja maisteri, joten DI ei sijoitu hierarkiassa kovinkaan korkealle.
DI nopea oppimaan uutta ja soveltamaan oppimaansa? -Mistä nämä kommentit tulevat, vai onko tää vaan provo? -Nopea oppiminen ja soveltamiskyky on suurinpiirtein samaa kuin älykkyys, ja ei ihmisen tarvitse olla eritysen älykäs päästäkseen TKK:lle tai DI:ksi...lukemista se vaatii, ei muuta. Linjasta riippuen, tietysti.
Mitä ovat pitkät ja vaikeat yliopisto-opinnot? - Teekkari
Jerpo kirjoitti:
>Toisin sanoen, on niin paljon muutakin mitä >pitää opetella, eli turha sitä on aikaa tuhlata >missään hanttihommissa.
-Joo, totta...
Kaikki riippu paljon siitä mistä ihminen on kiinnostunut. Alunperin, kun tulin TKK:lle, halusin kovasti itse päästä ruuvailemaan ja mittalemaan, ns. oikeasti tekemään jotain. Sitten kun olin ekassa kesätyöpaikassa ja sain tehdä juuri sitä mistä siihen asti olin unelmoinut, huomasin että se mittailu yms oli hauskaa ekat kaks viikkoo, mutta sen jälkeen olisin jo halunnut olla se joka käskee jonkun toisen tehdä ne hommat...heh, totuus on, että jokaiselle on paikkansa; tarvitaan sekä insinöörejä ja asentajia, koska se on typerää resurssien hukkaanheittämistä jos laitetaan DI tekemään käytännön töitä.
Mutta:
Kommnetti tuohon kappaleeseen "Yliopisto =..."
Laaja-alainen ja pitkä koulutus? -Voi voi sentään, kehottaisin avaamaan silmiä; DI- ja maisteritutkinnot ovat kyllä melko kapea-alaisia, ja vaikka tohtoreihin nähden pintapuolisia ja helppoja...esitetynkaltainen DI:n yms ylistys on harhaanjohtava, koska nykyään on olemassa niin paljon ihmisiä joilla on korkeampi koulutus kuin DI ja maisteri, joten DI ei sijoitu hierarkiassa kovinkaan korkealle.
DI nopea oppimaan uutta ja soveltamaan oppimaansa? -Mistä nämä kommentit tulevat, vai onko tää vaan provo? -Nopea oppiminen ja soveltamiskyky on suurinpiirtein samaa kuin älykkyys, ja ei ihmisen tarvitse olla eritysen älykäs päästäkseen TKK:lle tai DI:ksi...lukemista se vaatii, ei muuta. Linjasta riippuen, tietysti.
Mitä ovat pitkät ja vaikeat yliopisto-opinnot?Kyllähän DI:n tutkinnon suorittaminen on kohtuullisen pitkä ja vaikea prosessi, kun sitä verrataan muihin teknisen alan tutkintoihin.
Laaja-alainen se ei tosiaankaan ole eikä ole tarkoituskaan. Ideahan on se että lukiossa käsitellään kaikkea laajalta alueelta, yliopistossa kapeammalta ja sitten tohtorin väitöskirjaa valmistelevat käsittelevät tosi kapean alan juttuja tosi syvällisesti.
Mitä tulee DI:n sijoittumiseen jossakin hierarkiassa niin onhan se aika korkealla, pitää muistaa ottaa mukaan kaikki tekninen koulutus ammattikoulun asentajista alkaen. Tohtorin tutkinto valmentaa lähinnä tutkijan työhön eli ammattipätevyyttä muissa hommissa sillä on vaikea mitata. Toisaalta vain äärimmäisen harvassa paikassa muodollisena vaatimuksena on korkeampi kuin ylempi korkeakoulututkinto.
Tosiaankin yliopisto-opintojen tärkein tavoite on oppia valmius omaksua nopeasti isoja kokonaisuuksia ja etsiä omatoimisesti oleellinen asiaan liittyvä tieto. Niillä kyvyillä selviää DI:n työtehtävissä varsin mainiosti, olit sitten tutkija tai et.
- DIppis
Olisikohan nyt taas ja jälleen kerran syytä hiukan herättää...
Elikkäs eiköhän sinun, minun ja muidenkin tätä palstaa lukevien tulisi ymmärtää, että insinöörikoulutuksen (AMK tai KK) tarkoitus ei ole kasvattaa meistä asentajia. Jotkut osaavat nämä taidot käydyn amiksen, jotkut harrastusten ja osa meistä lähes pelkän lahjakkuuden vuoksi. Itse insinöörikoulutuksella ja sen tasolla ole tähän mitään vaikutusta. Joskus tämän kaltaiset taidot helpottavat asioiden ratkaisua, mutta eivät siitä huolimatta ole opetuksen olennainen osa vaan "oheisnäpertelyä".
Pitää paikkansa, etteivät ylioppilaat ole harkkatöissä keskimäärin yhtä hyviä kuin amiksessa hommia kolme vuotta harjoitelleet, mutta eipä tämä heistä kaikista täysin lahjattomia tee. Ok, joka joukossa on mustia lampaita, mutta...
Toisaalta tilanne kääntyy usein toisin päin, kun aletaan tekemään "oikeita insinöörin töitä", integroimaan, pyörittelemään matriiseja jne. jolloin lukiolaisten ajatukset amiksen käyneistä ovat aivan samanlaisia....
Mitä siis tulee DI:n, inssin ja mekaanikon "käytännön osaamiseen", niin tämä riippuu hyvin paljon henkilöstä, kokemuksesta ja työn vaateista. Koulutushan kullakin osa-alueella on vain marginaalinen osa työn (jonka luonne voi olla hyvinkin erilainen kuin koulun esitteissä) vaateista.
Tämän vuoksi on mielestäni lähes naurettavaa, kun näillä palstoilla keskustellaan "käytännön osaamisesta" tietämättä lähellekään mitä se oikeasti edes pitää sisällään. Asentajan ja DI:n käytännön osaamisen tarve kun on pikkaisen erilaista.- pitkänlinjan kulkija
Eiköhän se ole niin, että on ihan turha mennä vertaamaan asentajia, inssejä ja dippainssejä toisiinsa. Jokaisen koulutus tähtää omalle erikoisosaamisalueelle. Jokaisen kuitenkin tulisi tietää perusperiaatteet toistensa alueista, mutta ei osata niitä täydellisesti. Asentaja tekee lopullisen työn, inssi suunnittelee ja johtaa työtä, dippainssi suunnittelee yrityksen suuret linjaukset. Näin olen ainakin itse antanut itseni asiat ymmärtää, kun olen tässä koulutusputkessani asentajasta dippainssiksi edennyt :)
- Kalle
diplomi-insinööri tietää miksi, ammattikoulun käynyt tietää miten, mutta insinööri ei tiedä mksi taikka miten!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2804733Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1353056Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k492939Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281531Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2271232- 471179
Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa
Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.7986Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme
Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu58971Paskalaista valokuitulakiin
Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais52959Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?
Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu78941