Ravun sanotaan olevan tunteellinen ja herkkä, mutta mua on usein sanottu kylmäksi ja tunteettomaksi ihmiseksi! Onko kellekään muulle sanottu näin, ja onko ehdotuksia mistä mahtais johtua?
Entä rapujen kanssa elävät: Onko rapu ristiriitainen luonne?
Entä rapujen kanssa elävät: Onko rapu ristiriitainen luonne?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ehkä et vain uskalla näyttää tunteitas muille..tai sitte et oo perus-rapu :)
Rapujen tunteet tulevat suoraan sydämestä ja aitoja. Jos sua on sanottu kylmäksi ja viileäksi se johtuu varmaan siitä, että olet ollut sellainen jotain sellaista henkilöä kohtaan, joka on sen ansainnut. Kaikillehan ei kannata lämpöään tuhlata koska se menisi aivan hukkaan.
OOt oikeessa. Rapunainen osaa näyttää viileältä kylmältä ja tunteettomalta, jos haluaa. Se on ravun kuori ulkopuolisia kohtaan. MUTTA oon ihan varma, että sulla niinkuin kaikilla ravuilla on se ydin, joka on todella pehmeä, herkkä ja sydämellinen, mutta vain niitä kohtaan, jotka rapu päästää lähelleen ja se onkin jo toinen asia. Täytyy olla tosi ystävä, rakastettu ihminen, joka sen ravulta ansaitsee. Pitää kyllä mulla paikkansa, olen syntynyt 19.7. Rapu on itseasiassa pirullisen vaikea luonne, jota toisten on vaikea käsittää. Toisaalta oot pehmeä ja tunteellinen, toisaalta itse piru, osaat olla tosi inhottavakin. Joskus on ittekin vaikea ymmärtää, kuinka mieli voi muuttua niin nopeasti. Yhtenä päivänä kaikki on yhtä hymyä ja mukavaa elämää, sitten yhtäkkiä uit syvissä vesissä, aivan pohjalla. Mutta sieltä kyllä rapu aina nousee pintaan ja vanhemmiten on tyytyväinen elämäänsä, ehkä siksi että on oppinut tuntemaan itteensä vähän paremmin ja hyväksyy ittensä sellaisena kuin on, siinä samalla hyväksyy muutkin paremmin, eikä ehkä yritä muuttaa asioita oman mielen mukaiseksi niin helposti.
- tästä kaikesta yhteenvetona voisin todeta, että kyllä joku sanoo rapunaista viileäksi, mutta kunhan oppii tuntemaan paremmin, niin mieli muuttuu..... Lämpimin terveisin anse.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä!! Perus-Rapu tekee juuri näin, koska tunteet mitä hän näyttää tulee suoraan sydämmestä eikä ne ole vain pinnallista "hössötystä", niin kun itsekkin olit asiaa kommentoinut!!
Hauskaa rapu vuotta kaikille jotka itsensä tästä tunnisti:)
Kyllä mäkin olen tunteellinen ja toisinaan herkkä, mutta se on mun kuori. Vaikutan kylmältä, eritoten jos en tahdo näyttää tunteitani. Ja jos en 'muka välitä'.
Toisille ihmisille on helppo avautua ja päästää heidät lähelleen mutta toiset joutuvat ikäänkuin ansaitsemaan sen luoton.
mulle ei olla koskaan sanottu että oisin kylmä tai tunteeton, ainakan suoraan. mutta monet ovat sanoneet että kätken tunteet hyvin. musta ei esim. saa selville jos olen kiinnostunut jostakusta. olen mahdollisimman viileä ja välinpitämätön, mutta kuoren alla sykkii lämmin sydän ja tunteet roihuaa. =)
ja vielä aika useinkin nykyään on tullut huomattua!Oon herkkä ja tunteellinen niitä kohtaa jotka on lähellä sydäntä, mutta välillä ovat hekin sanoneet mua kylmäksi. Tosin poikaystäväni sanoo tämän olevan välillä mukave piirre! Oon syntynyt 29.6!
IHANIA! Tunnen kax ja molemmat oli alux viileitä mutta sitten yli-ihania ku oppi tuntemaan. Jos niitä loukkaa ne joko laittaa kuoren eteen tai saksasee, mut ei koskaan ilman syytä.
Fiksu fisu! Tämä rapu ei vetäydy kuoreensa vaan napsuttaa saksiaan vimmatusti, mutta sille on aina hyvä syy. Nopsa leppymään ja ystävällinen sielu taustalla.
Ihmettelin kun ekan kerran eräs entinen poikeystäväni sanoi että oon toisinaan kylmä ja laskelmoiva. Ihmettelin suuresti kun en sitä omasta mielestäni todellakaan ole. Myöhemmin oon kuullut samanlaisia kommentteja ja yleensä tapauksissa missä en ole itse edes huomannut olevani moinen.
Mielialat heittää mun kohdalla aikamoista häränpyllyä. Voin olla tosi hyvällä tuulella ja yhestä väärästä sanasta tai pikku jutusta mennä ihan lukkoon ja tosi pahalle tuulelle. Kuitenkin jo parin minuutin päästä on mieli taas ilonen. Lintsin vuoristorata ei oo mitään mun mielenailahduksiin verrattuna! Tiedostan kyllä mielialan muutokset, mutten voi niille mitään.
Vastapainona kylmyydelle (?) oon tosi lempeä ystäviä ja perhettä kohtaan. Tykkään halailla kavereita ja muutenkin osottaa kiintymystä. Samoin poikaystävä saa osakseen jakamattoman huomion. :)
Huonolla tuulella ollessani tiuskin ja oon tosi välinpitämätön. onneks sitä tapahtuu harvemmin. Kommentteja rapuihmisiltä, kuulostaako tutulta? :)
kuin omasta elämästäni kirjoitat.En minäkään ole kyl
mä enkä laskelmoiva pikemminkin päinvastoin.
Se on silviisiin että minä ainakin otan ensin muut huomioon ja sitten vasta itseni.Jos sattuis vielä
kerran rakastumaan,niin se nainen ei varmasti jää
ilman joka päiväistä huomiota.Pidän naistani kuin kukkaa kämmenellä,samoin kaikki kanssa ihmiset ovat huomionarvoisia.
Sama se on miullakin mielialat voivat vaihdella todella nopsaankin tahtiin joskus ei tarvitse kuin
määrätynlainen katse,ele ja äänen painotus näissä
asioissa olen erittäin herkkä vaistoinen.
Ja yksi juttu vielä jos rapu ihmistä loukataan,
niin rapuhan sellaiset muistaa aina hamaan loppuun asti.
Sama se on täälläkin tiedostan ja tunnistan mielialan heilahtelut,mutta täytyy vain yrittää
elää sen kanssa.
Kiitos itsellesi kommentista kiva tietää etten ole
ainut kaltaisesi rapu,olemme silti ihania rapu
ihmisiä hyvää talven jatkoa.
Mietitkö ikinä että voisitkin antaa anteeksi jos joku on sinua todella loukannut? Onko se vaikeaa, antaa anteeksi? Varsinkin jos toinen näyttää että on pahoillaan ja katuu että on loukannut?
Ravulle se vain sattuu olemaan todella vaikeaa. Ainakin minun tapauksessani... Leijonamieheni tuntuu vähän väliä pahoittavan mieleni, mutta pakkohan sitä anteeksi on antaa kun naimisissa ollaan... Ja todella loukattu rapu antaa todella harvoin anteeksi, silloin tietää että on koskettanut rapua syvälle(tai rapu on välittänyt tosissaan) kun tuntuu ettei saa anteeksi vaikka kuinka pyytää ja pahoittelee...
Onhan se todella vaikeaa se anteeksianto.
Sehän menee mun kohdalla silviisiin että pienet
sanailut ja piikittelyt voin ihan hyvin antaa anteeksi,jopa unohtaa ne.Sitten on asia ihan toinen
kun loukataan todella pahasti,omaa minääni ja persoonaani, tällaista on todella vaikea antaa anteeksi.Voihan senkin antaa "anteeksi"noin niinkun
kuvaannolliseti, ei rapu silti unhoita moista loukkausta ikinä ne vaan tulee joissakin tilan-
teissa kuin filminauhalta esiin.
Loukkaaja joutuu tekmään todella suuren työn va-
kuuttaakseen ravulle,että hän katuu loukkaustaan.
Olen rapumiehenä tosi herkkä vaistoinen ja huomaan kyllä jos kaveri yrittää bluffata.
Kunhan vaan rapu saa rakkautta ja huomiota osakseen ja saa myös antaa sitä toiselle osapuolelle,elämä on todella ihanaa.
Olen omalta kohdaltani huomannut,että iän myötä
loukkaantumis kynnys on huomattavasti madaltunut.