Olen aloittanut lukion ja kouluni on alkanut menemään todella huonosti. Tämän lisäksi ystävyyssuhteeni pitkäaikaiseen ystävääni on katkennut. Olen viettänyt monia iltoja kotona itkien ja syöpötellen. Suklaata, sipsejä, limua, pullaa, kaikkea mahdollista. Olen syönyt, syönyt ja syönyt. Eikä syömiselle tule mitään loppua. En vain pysty lopettamaan. Yhdeksännen luokan keväällä olin vielä 167cm/62kg, mutta nyt olen 167cm/86kg. Tuntuu aivan kamalalta. En pysty saamaan itseäni niskasta kiinni, syön aivan kamalasti, enkä liiku melkein ollenkaan. Kouluunkaan en jaksa mennä kuin muutaman kerran viikossa. Tämä on aivan hirveätä, en kestä enää.
Syön suruuni
Surullinen
1479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiedän, miltä sinusta tuntuu! Silloin, kun kaikki elämässä on hyvin, pystyn hallitsemaan painoni ja jaksan keskittyä terveelliseen ruokavalioon, mutta sitten kun jokin menee pieleen reagoin aina syömällä. Jotenkin syödessä pystyy sulkemaan mielestään pahat asiat ja hetken aikaa kaikki on hyvin...siihen asti kun syyllisyys iskee.
Minä sairastan tällähetkellä masennusta, ja sairastumiseni näkyy siinä, että vaatekoko on kasvanut parissa vuodessa 40-42:sta 46-48:aan - eli paino on noussut reippaasti. Usein sanotaan, että masennus vie ihmiseltä ruokahalun, mutta oletko kuullut ns. epätyypillisestä depressiosta - siihen liittyy mm. ruokahalun kasvu ja siitä seurauksena painon nousu. Lisäksi myös unentarve lisääntyy.
Mielestäni sinä kuulostat masentuneelta, ja suosittelen vahvasti, että haet ongelmaasi apua. Olet varmaan tällä hetkellä joululomalla, jos kerran käyt lukiota, joten kouluterveydenhoitajan luo et nyt voi mennä, mutta voisitko, ehkä vanhempiesi avulla, ottaa yhteyttä joko lääkäriisi tai mielenterveystoimistoon? Puhu vanhemmillesi asiasta, ja pyydä heitä auttamaan - näytä vaikka nämä viestit heille, jos et muuten pysty kertomaan. Masennus on hoidettava sairaus, ja masennuksen helpotettua saat varmasti painosikin putoamaan. Nyt, kun tätä kirjoitan, on maanantaiaamu, joten voisit toimia asian kanssa nyt heti, niin saisit murheitasi vähän helpottamaan. Eli nyt puhelin kouraan (tai pyydä äitiäsi soittamaan), ja hae apua - jo se, että saa tämän tehtyä helpottaa oloa.
Ja käy tutustumassa myös näihin nettisivuihin:
http://www.tukiasema.net
http://www.tukinet.fi