Olen nyt seurustellut nelisen kuukautta ihanan naisen kanssa.Olen erittäin vahvasti ihastunut tähän naiseen mikä on minulle erittäin harvinaista.Viimeiset 5 vuotta olen niin sanotusti elänyt nuoruutta ja kokenut paljon yhden yön suhteita ja lyhyitä ei-vakavia suhteita, joissa päällimmäisenä on ollut pelkästään seksi.Nyt olen kuitenkin valmis sitoutumaan ja yrittämään jotain parempaa...
Kuten jo totesin olen nyt hyvää vauhtia rakastumassa tähän naiseen ja tunne on kyllä vahva molemmin puolin.Ainoa asia joka (skeptikkona) huolestuttaa on seksielämämme.Seksi on kyllä todella ihanaa ja nautinnollista mutta joissakin asioissa tyttöystäväni on aika varautunut.Usein minusta tuntuu että minä olen suhteessa se joka tuottaa nautintoa ja hän se joka vastaanottaa. Esimerkiksi suuseksiä hän ei ole halunnut minulle antaa vaikkakin sitä mielellään ottaa vastaan.Minusta on kylläkin erittäin nautinnollista nuolla hänelle orgasmeja mutta kaipaisin vastakaikua myös tällä saralla.Olemme puhuneet asiasta pari kertaa ja hän on sanonut että hänellä on huonoja kokemuksia suuseksistä.Yksityiskohdista en tiedä muuta kuin että hän on todennut omaavansa herkän oksennusrefleksin.En halua painostaa häntä ja toivoisin hänen olevan joskus valmis yrittämään.Jotenkin minua hieman arveluttaa suhde jossa seksi ei voi olla täysin vapautunutta ja jos tämän olisi tarkoitus kestää ehkä läpi elämän...
Tarkemmin ajatellen tämän(itsekkyyden?) voi yleistää myös muualle suhteeseemme.Esimerkiksi: hieron häntä usein työpäivän jälkeen illalla ja hyväilen sekä silittelen muuten vain mutta vain kerran on hän hieronut minua.En odota tietenkään mitään kirjanpitoa, jossa kaikki kosketukset ja hyväilyt jaettaisiin tasan mutta silti minusta tuntuu jotenkin hieman epäreilulta ja kaipaisin häneltä hieman enemmän vastakaikua niin sängyssä kuin muuallakin suhteessamme.Johtuuko tämä itsekkyydestä, erilaisesta luonteesta, minun liiallisista odotuksistani joissa kaiken pitäisi toimia :) ? Huolettaa hieman että olenko minä vain yksin se joka on hullaantunut ja haluaa sen osoittaa?Joskus hiipii ajatus, että pitäisiköhän suhteessa painaa jarrua...
Jos jollakin on samansuuntaisia kokemuksia tai muuten vaan ajatuksia asiasta kommentoi, olisin mielipiteistä kiitollinen.
ps. Onnellista ja hyvää joulunodotusta kaikille!
-Mies25-
Kuten jo totesin olen nyt hyvää vauhtia rakastumassa tähän naiseen ja tunne on kyllä vahva molemmin puolin.Ainoa asia joka (skeptikkona) huolestuttaa on seksielämämme.Seksi on kyllä todella ihanaa ja nautinnollista mutta joissakin asioissa tyttöystäväni on aika varautunut.Usein minusta tuntuu että minä olen suhteessa se joka tuottaa nautintoa ja hän se joka vastaanottaa. Esimerkiksi suuseksiä hän ei ole halunnut minulle antaa vaikkakin sitä mielellään ottaa vastaan.Minusta on kylläkin erittäin nautinnollista nuolla hänelle orgasmeja mutta kaipaisin vastakaikua myös tällä saralla.Olemme puhuneet asiasta pari kertaa ja hän on sanonut että hänellä on huonoja kokemuksia suuseksistä.Yksityiskohdista en tiedä muuta kuin että hän on todennut omaavansa herkän oksennusrefleksin.En halua painostaa häntä ja toivoisin hänen olevan joskus valmis yrittämään.Jotenkin minua hieman arveluttaa suhde jossa seksi ei voi olla täysin vapautunutta ja jos tämän olisi tarkoitus kestää ehkä läpi elämän...
Tarkemmin ajatellen tämän(itsekkyyden?) voi yleistää myös muualle suhteeseemme.Esimerkiksi: hieron häntä usein työpäivän jälkeen illalla ja hyväilen sekä silittelen muuten vain mutta vain kerran on hän hieronut minua.En odota tietenkään mitään kirjanpitoa, jossa kaikki kosketukset ja hyväilyt jaettaisiin tasan mutta silti minusta tuntuu jotenkin hieman epäreilulta ja kaipaisin häneltä hieman enemmän vastakaikua niin sängyssä kuin muuallakin suhteessamme.Johtuuko tämä itsekkyydestä, erilaisesta luonteesta, minun liiallisista odotuksistani joissa kaiken pitäisi toimia :) ? Huolettaa hieman että olenko minä vain yksin se joka on hullaantunut ja haluaa sen osoittaa?Joskus hiipii ajatus, että pitäisiköhän suhteessa painaa jarrua...
Jos jollakin on samansuuntaisia kokemuksia tai muuten vaan ajatuksia asiasta kommentoi, olisin mielipiteistä kiitollinen.
ps. Onnellista ja hyvää joulunodotusta kaikille!
-Mies25-
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuttuja murheita, ettenkö sanoisi. Kovin yksipuoliselta vaikuttaa suhde. Itse olin aikaa sitten samassa tilanteessa ja mitä pidemmälle sitä kesti, sitä pahemmalta se tuntui. Loppujen lopuksi erosimme ja kärsin siitä hyvin paljon, koska en tajunnut lopettaa suhdetta jo aiemmin. Asiaa ei kannata jättää hautumaan vaan jotain kannattaa tehdä heti ennen kuin on liian myöhäistä.
Hyvää Joulua teille molemmille!
Meidänkin suhteessamme kaikenlaiset huomionosoitukset ovat lähtöisin minulta vaimolleni, minä ole jäänyt niistä lähes tyystin osattomaksi. Suhdetta on kestänyt 16 v ja nyt ei ole enään edes minkäänlaista seksielämää. Vaikka mitä tekisi toisen hyväksi, kiitos on ainoa mitä saa. Jos noin lyhyen seurusteluajan jälkeen joudut miettimään tuollaisia, pelkäänpä, että joidenkin vuosien päästä olet melko tyytymätön tilanteeseen. Kannattaa miettiä ajoissa mitä suhteelta haluaa.
Tiedätkös, kun aikaa kuluu niin pikkumurheet saattavat muuttua isoiksi. Tee jotain ennen kuin näin tapahtuu..
Mulla on itselläni samanlainen tilanne, tosin oles se nainen suhteessa ja aika paljon samanlainen kuin sun naisesi. Siis mulla on menossa eka pitempi suhde tässä tai sellanen joka tuntuis oikealta, ja pidän tästä miehestä tosi paljon, mutta jotenkin en vielä ihan uskalla tehdä kaikkea mitä haluaisin, jotenkin tuntuu että juttu on vielä sen verran uusi (5kk) että tuntuu että täytyisi opetella tuntemaan toista enemmän ennenkuin pystyy täysin vapautumaan. Mieheni osoittaa minulle tunteitaan selvemmin kuin minä hänelle, vaikka aivan varmasti pidän hänestä yhtä paljon. en vaan ihan vielä osaa olla täysin avoin, sanoisinkin sulle että anna ajan kulua ja anna tytölle aikaa painostaminen ei auta asiaa yhtään. Mä uskon että hän on suhteessa yhtä paljon kuin sinäkin, hän ei ehkä vaan uskalla vielä olla ihan sellainen kuin haluaisi tai pitäisi olla. Ei kannata vielä huolestua, seuraile tilannetta ja jossei muutamien kuukausien sisällä ala yhtään muuttua niin ehkä sitten kannattaa jutella asiasta. itse ainakin toivon että mieheni ei ala painostaa minua missään ja uskon kyllä hänen tietävän tunteeni on ollut puhetta vaikken aina niin selvästi näytäkään. Tsemppiä, älä vielä luovuta!!!
Mä voisin naisena sanoa tuohon sen verran, että loppujen lopuksi 4 kk on aika lyhyt aika, ja ainakin itse käyttäytyisin varmaan aika samalla lailla (tai nuorempana oisin käyttäytyny). Riippuu paljon siitä, miten vanha tyttöystäväsi on ja onko hänellä liiemmälti kokemuksia (ja millaisia kokemuksia) aiemmista suhteistaan miesten kanssa. Mun mielipiteeni on, että älä ota liikaa stressiä tässä vaiheessa asiasta äläkä missään nimessä painosta naistasi mihinkään (tappaa aivan varmasti viimeisetkin hellyydenosoitukset ja halut), vaan anna asioiden mennä enempi omalla painollaan. Ja voithan noin niinkuin ohimennen ilmaista jossain sopivassa tilanteessa (tai tavallaan "ohjata" naistasi vaikka hieromaan hartioitasi tms.), että tykkäisit, jos hän vaikka silittelisi sinua samoin kuin sinä häntä (kiepsahda vaikka kainaloon =). Ja keskustelut siitä, mistä molemmat tykkää, on mun mielestä tärkeää. Eli anna tyttöystävällesi aikaa, mutta jos tilanne ei vaikkapa vuoden sisällä muutu, ei kannata kuitenkaan loputtomiin odottaa. Jos sitten tuntuu, ettet saa suhteesta sitä mitä haluat, kannattaa miettiä, saatko sitä sitten mahdollisesti 50 vuodenkaan kuluttua. Elämä on kuitenkin aika lyhyt, varsinkaan tuhlattavaksi suhteeseen josta ei oikeasti nauti...