Kerron eka vähän taustoja, jotta ymmärtäisitte. Olen itse 22vuotias ja mieheni 48vuotias. Meillä on 2vuotias lapsi ja olemme olleet naimisissa 3vuotta.
N. kuukaus sitten mieheni on ruvennut pahoinpitelemään minua. Kun en halua seksiä aina kun olen väsynyt vauvan hoidosta yms. Hän puristaa käsiäni ja lätkii minua päähän. Joskus kun en suostu seksiin hän vain hankaa kulliaan rintojeni väliin ja lennättää mällit naamalleni tai pakottaa ottamaan suuhun.
Joskus hän on potkaissut. Ja kun en tee jotain niinkun hän pyytää hän lätkäisee tai vetää hiuksiani ja on todella vihainen.
Kuitenkin rakastan häntä YLI KAIKEN, enkä voi tehdä mitään ilmoitusta, mitä siis teen????
Auttakaa :(
N. kuukaus sitten mieheni on ruvennut pahoinpitelemään minua. Kun en halua seksiä aina kun olen väsynyt vauvan hoidosta yms. Hän puristaa käsiäni ja lätkii minua päähän. Joskus kun en suostu seksiin hän vain hankaa kulliaan rintojeni väliin ja lennättää mällit naamalleni tai pakottaa ottamaan suuhun.
Joskus hän on potkaissut. Ja kun en tee jotain niinkun hän pyytää hän lätkäisee tai vetää hiuksiani ja on todella vihainen.
Kuitenkin rakastan häntä YLI KAIKEN, enkä voi tehdä mitään ilmoitusta, mitä siis teen????
Auttakaa :(
Vastaukset 21
Vanhimmat
hyvän sään aikana. Tilanne ei parane, pahenee vaan.
Aja kalju ja osta suojanaaamari.
Tai levitä jalat ja anna ukon touhuta. Itse voit miettiä siinä seuraavan päivän kauppalistaa.
Et ainakaan saa turpaan.
Henkisesti on homma tosi rankkaa.
Koeta kestää tai LÄHDE.
ehkä vaan syyttää sit itseäsi jos et saa aikaiseksi lähteäkään.
Jos todella rakastat miestäsi,niin vaihtoehdot
ovat vähissä,mutta jos hän väkisisin haluaa
niin ei ole paljon vaihtoehtoja!!!!Eli mies
käymään psykkalla!!!Ps.Usko pois.
Hän rauhoittuu sen jälkeen(mikäli haluaa olla
sinun kanssa).No kerron taustoja raapaisten sen
verran,että meillä on asiat toisinpäin!!!!!
Johtuen siitä että otan ns.perjantai pullon ja
silloin avovaimoni tulee kimppuuni,mutta koska
meillä on eri mentaliteetit asian suhteen niin
otan iskut vastaan.Ps.kokoero on M185cm/105kg ja
avovaimo 162/50kg,joten olisi vähän naurettavaa
hakea apua!!!Mutta kun olen päättänyt sellaisen
asian että naiseeni en koske pahoinpidellen niin
tämä päätös pitääääääääääääää!!!!!!!Ps.Enkä vaadi
häneltä mitään väkisin,eli olemme abaut 33v molemmat ja olemme rakastelleet n.5 kertaa/vko ja
yhdessäoloa on 13vuotta eli uskon että tekin
saatte homman kuntoon!!!Mutta jos ei niin mailaa
mulle/[email protected]
ÄIJÄ RANKASEE.. JA TYHMÄT KÄRSII, HANKI ELÄMÄ!! :D
Kyllä sinun nyt olisi paras lähteä avunhankintaan. Yleisen käsityksen mukaan perheväkivallalla on taipumus jatkua jos siihen ei puututa. Ensimmäiseksi miehesi pitäisi saada pysäytettyä miettimään tekojaan. Nykyään kuitenkin on tahoja, jotka ohjaavat väkivaltaisia miehiä, ja ilmeisesti toiminnasta on hyötyäkin. Seksuaalisen väkivallan vuoksi voit ottaa yhteyttä tukinaiseen (www.tukinainen.net) jossa voit asioida nimettömästikin. Olen itse ollut tukinaiseen yhteydessä ystäväni asian vuoksi, ja voin vakuuttaa että siellä suhtauduttiin erittäin asiallisesti ja huomioonottavasti. Ensi- ja turvakodit ovat toinen pätevä avunpyyntipaikka. Minusta sinun olisi hyvä hankkiutua sellaiseen viivyttelemättä jos väkivalta ei lopu. Vaikka miehesi on väkivaltainen, hän kuitenkin on ihminen, ja uskoakseni se että jätät hänet hetkeksi yksin, saa hänet edes hiukan miettimään tilannetta.
Jos et uskalla ryhtyä mihinkään suoriin toimiin, pyytäisin sinua kuitenkin selvittämään, mitä mahdollisuuksia tilanteeseen puuttumiseksi on tarjolla. Yksin jääminen tuollaisessa tilanteessa on hirvittävän tuskallista - siitä kertoo jo se että kirjoitit viestin tälle palstalle. Muista kuitenkin, että tämä palsta on avoin kaikenlaisille idiooteille, eikä kenelläkään täällä ole mahdollisuuksia tehdä mitään konkreettista hyväksesi.
Jos pelkäät miehesi tulevaisuuden puolesta, haluan muistuttaa että häntä rangaistaan sinun tahtoasi vastaan vain törkeissä tapauksissa. Tosin en tiedä missä törkeän raja menee.
Jos mies lyö naista kerrankin, se tulee lyömään useammankin kerran. Se lyö, lyö ja lyö. Se on kuin sairaus, jolle ei voi mitään, tai no aina voi yrittää esim.käymällä psykologilla yms. mutta se, mitä minä tekisin jos olisin sinun tilassasi, ottaisin viipymättä eron siitä miehestä.
Surullista, uskon kyllä(voi olla että en edes tajua aivan täysin kuinka surullista), mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole, ellet halua elää pahoinpideltävänä.
se olisi kyllä paras vaihtoehto. Olemme asuneet pari päivää siskoni luona. Mies soittelee ja uhkailee kaikkea. Olen todella peloissani. Olen sanonut hänelle etten halua nähdä häntä enään ja että otan eron.
Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin. Ja että kaikki tavarani korvataan sillä mieheni on sanonut että heittänyt roskiin tavarani ja hajoittanut paikat kämpässä ja vannoo että lapsellemme tapahtuu jotain jos en tule takaisin.
Sun miehesi on ihan selvästi sekaisin tai ihan hullu. Ota ihmeessä yhteyttä poliisiin ja kerro pahoinpitelystä ja uhkailusta. Kyllä sä saat apua sieltä ja sosiaaliviranomaisilta ja vaikka mistä. Hae lähestymiskieltoa. Kyllä poliisi ja muut viranomaiset auttaa ja neuvoo. Hae apua ennenkuin on myöhäistä. Noissa tilanteissa ei yleensä ole muuta keinoa. Tsemppiä ja voimia sinulle ja lapsellesi.
Tällä palstalla tuli jo viestejä, joissa oli hyviä neuvoja paikoista joista saa apua.
Toivotan voimia kestää vaikeudet. Älä palaa enää asumaan sen ukon kanssa, tietyt asiat eivät muutu.
Anna lapsesi ainakin adoptoitavaksi. Älä pakota lastasi olemaan tuollaisen todistajana. Lapsi kärsii tuollaisesta suhteesta, tuskin ukkosi jättää pientäkään rauhaan. Se on oma asiasi jos et halua luopua tuollaisesta miehestä ennen kun olet ollut teho-osastolla pariin otteeseen paikkauttamassa murtunutta nenääsi, poskipäitäsi tai murtunutta yläleukaa.
Se on sinun oma valintasi kun muka rakastat ukkoasi, mutta toivottavasti luovut lapsestasi nopeasti, ennen kun se on hakattuna teholla.
Painu helvettiin sieltä !!!
Miksi vitussa käytit ajan tänne kirjoitteluun, kun olisit voinut käyttää sen tavaroiden pakkaamiseen. Ja jos miehesi ei "anna" pakata ota vain mitä tarviit, lapset ja vaikka vanhempies työ siksi aikaa että saat oman kämpän. ei se ole ole hävettävää tms, sitten vaan kerrot kaikille "mikäs nyt tuli"- kysyjille toin saman tarinan. Turhaan täällä mariset, ei täällä kukaan voi sinua auttaa. Miten helvetissä ylipäätään luulet että täällä joku voisi auttaa ??? Tässä maassahan on 2,5 mahdollisuutta kuka naikkonen sinä olet !!! Ja millaista apua kaipaat, että joku Ritari ässä tulee ja vetää ukkoos turpaan ????
Itse olet soppasi keittänyt niin itse se sinun täytyy myös selvittää. Muista että se pahenee kerta kerran jälkeen.....
Mikäs se nyt noin pistää vihaksi? Kyllä kai täällä saa purkaa mieltäänkin kun tällainen osasto on olemassa. Vai älähtääkö tässä se kuuluisa koira johon kalikka kalahtaa. Ihmettelen vain että joku viitsii heittää lisää paskaa niskaan, taitaa olla itselläsi huono omatunto....
varsinainen kuspää olet.
Tokihan täällä saa mieltään purkaa. Kerro sinä nyt sitten kun olet tuollainen tietäjä, että pystyt minunkin omaatuntoa arvostelemaan, että mitä ehdotat tälle kesk. aloittajalle avuksi kun hän sitä kysyy ???
Uskon saavani sinulta konstit koko maailman perheväkivallan poistamiseen, odotan ohjeitasi oi suuri ja viisas tietäjä.....
.....ja kun minulla on huono omatunto, sanoo vaistoni että sinulla on varmaan likaiset alushousut ja rasvainen tukka, homo !!!!
Ollanpas sitä ärhäkällä päällä. No siitä vaan. Vastasin tuossa ylempänä aloittajalle nimimerkillä "apua" että katso sieltä ne tietäjän ohjeet.
Sitäpaitsi kuspäisyydestä puheenollen sitä täällä riittää vaikka kuinka pitkälle jos haluat lähteä kilpasille. Se on nimittäin niin että täältä saa mitä pyytää enkä helpolla jää toiseksi.
Olet lähinnä säälittävä homottelija.
Saatko jotain tyydytystä siitä otat iskuja vastaan?Et kyllä kuulosta yhtään normaalilta.
Ja rakkaus on kyllä aika kaukana hakkaamisesta.Oletko sitten tyytyväinen kun ukkosi lyö kerran niin lujaa että lapsesi äiti menee mullan alle ja isä vankilaan?Sitäkö vain odotat?
minun mieheni pahoinpitele minua, mutta rakastan silti 3 vuoden jälkeen. en pysty jättämään vaikka joskus olen todella kipeä riitojen päätyttyä. mutta kun itse itkee tuntuu hyvältä että joku lohduttaa ja pyytää anteeksi tekojaan... ei se vaan toimi niin että jätä ja lähde. yksin ei vaan jaksa on helpompi jäädä. ihania hetkiäkin on paljon. ehkä tää on sairasta ehkä mieheni on aivopessyt minut uskomaan että tämä on normaalia.
Ei ole normaalia!!! Väkivaltainen mies syyllistää aina naisen ja aina ilmoittaa pahoinpitelyn jälkeen että "ei enää koskaan" ja " parannan tapani" sekä vielä "rakastan sinua" eli vetoaa syvimpiinkin tunteisiin mutta ÄLÄ KOSKAAN USKO sillä nämä ovat vain keinoja saada jatkaa hakkaamista!
Siis se kaveri pääsi 45 vuotiaana naimisiin 19vuotiaan kanssa? se jätkä on mun jumala! siis miten? ooks joku jäätävä laardiperse vai miks menit naimisiin noin saatanast ittees vanhemman kans? mieti ny, miehelles iskee iha just eturauhas-syöpä, ja sit et saa vaikka haluisit.
mutta siis suosittelen et lähet menee ja otat muksun mukaan. kyl sä löydät jonkun suunnilleen oman ikäses ja jonkun jota ei haittaa et olet yh-äiti. Yksikin lyönti on liikaa. koskaan ei saa lyödä, ei mistään syystä.
Tilanne ei tuosta parane. Isäni on väkivaltainen ja jokaisessa suhteessa monttu tulee eteen paljosta lupailusta huolimatta, aina kun nainen tulee riittävän tutuksi nyrkki puhuu. Aluks se on täyttä kultaa koko äijä mutta jatkossa ite piru. Ja katua sekin osaa pyytää kauniisti anteeksi muttei tilanne siitä parane, äiti katteli tilannetta parikyt vuotta ennenkuin myönsi ettei tilanne muutu. Hukkas oman ittensä ja elämänsä ja aiheutti aika suuria traumoja meille seitsemälle lapselle.--> Joista isä raiskaamalla alulle pani viisi. Vanhemmat luulee ettei lapset näe, kuule tai ymmärrä mutta kyllä se totuus selvis jo pari vuotiaana. Hoida ittes äkkiä ulos sieltä, unohda kaikki arvostelijat jotka alunperin käski harkita suhdetta noin vanhaan mieheen. Jos jatkat tuhoat paitsi ittes myös lapsesi elämän. Nöyrry ja myönnä virhees. Löydät varmasti ympäristöstä ihmisen joka auttaa ulos tilanteesta, jos et hae apua ensikodista.
Oman elämäni sain kasaan vain suurella työllä paljolla läheistuella ja ajan kanssa. Kotoa muutin viisitoista vuotiaana, parisuhteeseen astuin seitsentoista vuotiaana. Järkeä oli etsiä vastakohta isästäni mieheksi. nyt yhdeksän vuotta avioliitossa, oma talo ja pari lasta. mutta töitä tämä kaikki vaati. Nyt 32 vuotiaana olen kuitenkin pystynyt antamaan myös isälleni anteeksi. Ja äidilleni. Miehesi ikä on sitä ettei häntä ehkä helposti perheterapiaan ohjata mutta nähdäkseni se on ainut keino pelastaa tuo suhde, pelkkä rakkautesi olkoon kuinka vahva tahansa ei siihen riitä.
Kyllä luulisi että olisi jo rakkaus loppunut aikoja sitten kun kuuntelee millainen miehesi on. Vaikea uskoa että tuo on edes totta!!!Sinulla on vain yksi elämä elettävänä eikä se ole pitkä joten miksi ihmeessä kärsiä sairaan ihmisen takia???
Ei KUKAAN voi sinua auttaa, ainoa joka tarvitsee apua olisi miehesi joten sinulle jää vain yksi mahdollisuus: kerro miehellesi että väkivalta ja pahoinpitelyt loppuu NYT tai te eroatte. Anna hänelle vielä tämä mahdollisuus!