Kertokaa miten kestän vauvakuumeeni. Minulla on ollut se jo 4 vuotta ja ei tahdo laantua päin vastoin. Täytän kohta 18. Olenko liian nuori saamaan lapsen? en seurustele tällä hetkellä kenenkään kanssa, mutta jos seurustelisin luulisin että olisi jo vauva tulossa. Haluan miehen jonka kanssa voisin perustaa perheen, mutta tuntuu että ei sellaisia löydy. Tiedän, että olisin hyvä äiti ja niin sanovat lähimmäisenikin. Kanattaako jättää koulu vähäksi aikaa ja tehdä se niin kaivattu lapsi? miten pitkään pitäisi seurustella, että olisi valmis tekemään lapsen? Ovatko mihet minkä ikäisenä valmiit isäksi? KERTOKAA KOKEMUKSIANNE VAUVAKUUMEESTANNE yms!!!
VAUVAKUUME:) :(
Yksinäinen
6905
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vaikka kuudella kakaralla.
Hei, älä ihmeessä hätäile sen lapsenm tekemisen kanssa-olet todella nuori vielä. Käy koulusi loppuun rauhassa. Kyllä se elämän kumppani sitten vaan meille jokaiselle löytyy ajallaan. Pitäähän sitä ensin seurustella (ainakin 2-3 vuotta), että tuntee toisen paremmin, sitten vasta lasta tekemään.
Olet aivan liian nuori, kyllä sitä ehtii sitoutumaan muutamaa vuotta myöhemminkin.
Terveisin 2:n lapsen äiti
Olen samaa mieltä että 18 vuotias on aika hurjan nuori jos on koulutkin käymättä, mikäs kiire niitä lapsia on hankkia kun paras nuoruusikä on menossa. mutta mikäs aika tuo 2-3 vuotta yhdessä ennen lapsen hankkimista oikeen on? kyllä sen vähemmässäkin ajassa aika monesti tietää kannattaako kyseisen tyypin kans alkaa lapsia hankkia, ei sille mitään aikaa ole mun mielestä. Tietenkin on hyvä et tuntee toisensa hyvin ennen lapsen hankintaa, mutta aika yksilöllistä on missä ajassa se tapahtuu.
ensimmäisen lapseni 18-vuotiaana(lapsen isä 19.v).Toisen 20-vuotiaana...ja viidennen sitten kolmekymppisenä.Naimisissa ollaan nyt oltu reilu 20-vuotta.En tiedä mikä on oikea ikä saada lapsia,liekö sellaista onkaan??Minusta on ihanaa,että mulla on nyt isot lapset ja itse olen vielä alle nelikymppinen.Mutta ei sul nyt mikään kiire vielä ole!Omalle 20-vuotiaalle tyttärelleni olen sanonut,että vaikka minä en hänen "tekemistään"hetkeäkään kadu,niin ehkä jos nyt aloittaisin kaiken alusta nauttisin nuoruudestani muutaman vuoden pidempään.
Se on vaan pakko kestää niin munki on kestettävä.Oon 20 v. ja vauvakuume on ollu varmaan vaikka kuinka kauan mutta en varmaan tule saamaan lasta vielä moneen vuoteen itsestäni riippumattomista syistä.Välillä masentaa kun näkee pieniä lapsia/vauvoja.Se todella sattuu sydämmeen ja jopa kyyneleet valuu silmistä.Oma äitini oli 21 v. kun minä synnyin tähän maailmaan ja itse myös haluaisin lapseni saada nuorena.Täytyy vaan jaksaa elää vauvakuumeensa kanssa...vaikka helppoa se ei olekkaan.
Yrittäkää kestää kuumeilun kanssa. Vaikka olisittekin varmasti ihan hyviä äitejä, niin yksinhuoltajan elämä on niin rankkaa ettei siihen todellakaan kannata tieten tahtoen ryhtyä, ainakaan niin nuorena. Suokaa lapselle hyvä ja läsnäoleva isä. Te ehditte vielä, mitään kiirettä ei ole!
Ja älkää hosuko lapsen teon kanssa suhteessakaan. Olemme tietenkin yksilöitä, mutta omalta osaltani voin sanoa että opin tuntemaan mieheni OIKEASTI vasta noin kolmen vuoden jälkeen, kun olimme muuttaneet yhteen ja totutelleet elämään samassa kodissa. Vasta nyt, viiden vuoden jälkeen, olen täysin vakuuttunut siitä että meistä tulee ihan kelpo vanhemmat. Olimme 18 ja 19 tavatessamme.