Tiedän, että aiheeni herättää paljon tunnekuohuja, mutta on myös aihe, joka vaatisi enemmän yleistä, ASIALLISTA keskustelua.
En lakkaa monen työvuoden (lastentarhanopettajana) jälkeen ihmettelemästä sitä, että vanhemmat tuovat esikoisen päiväkotiin hoitoon, kun sisaruksia syntyy. Mietittekö yhtään miltä vanhemmista lapsistanne tuntuu, kun he tietävät äidin jäävän kotiin vauvaa hoitamaan?
Olen lukenut jostakin, että sisarusten syntymä aiheuttaa lapsissa samankaltaisia tunteita, kuin se jos puolisonne toisi kotiin uuden elämänkumppanin.
Usein kuulen, että perusteena on sosiaalisten suhteiden luominen. Mutta sosiaaliset taidot eivät voi kehittyä, mikäli perusturvallisuuden ja itsensä rakastetuksi tuntemisen kokemukset perhepiiristä puuttuvat. Ja ainakin alle 3- vuotias tarvitsee ennenkaikkea rakkautta, aikaa, syliä, syliä ja vielä kerran syliä! Totuuus on se, ettei yksikään päiväkoti, ei yksikään henkilökuntaan kuuluva henkilö eikä yksikään kaverisuhde voita oman perheen kanssa vietettyä aikaa!!!!
Ymmärrän hyvin, mikäli perheessä on sellaisia tekijöitä, jotka eivät edesauta lapsen kehitystä (esim. masennus, päihteidenkäyttö ym.) tarjotaan päivähoitoa kasvatuksen ja hoidon tueksi. Samoin esikouluikäiset ovat ryhmä, jolle vuosi ryhmässä on usein miten hyödyksi ennen koulumaailmaan astumista.
Ja näin joulun tienoilla on ihmeellistä, että lapsia on hoidossa, vaikka vanhemmat itse lomailevat. Sama tahti tuntuu olevan myös kesäaikoina. Oletko ajatellut, että myös lapsesi tarvitsee lomaa?
Nauttikaa lastenne ensimmäisistä ikävuosista, iloineen ja suruineen...sitä elämä on! Ei laiteta lapsia turhaan mukaan oravanpyörään, he ehtivät sinne myöhemminkin!
Hyvää alkavaa vuotta 2004 jokaiseen kotiin ja voimia vanhemmuuteen!
En lakkaa monen työvuoden (lastentarhanopettajana) jälkeen ihmettelemästä sitä, että vanhemmat tuovat esikoisen päiväkotiin hoitoon, kun sisaruksia syntyy. Mietittekö yhtään miltä vanhemmista lapsistanne tuntuu, kun he tietävät äidin jäävän kotiin vauvaa hoitamaan?
Olen lukenut jostakin, että sisarusten syntymä aiheuttaa lapsissa samankaltaisia tunteita, kuin se jos puolisonne toisi kotiin uuden elämänkumppanin.
Usein kuulen, että perusteena on sosiaalisten suhteiden luominen. Mutta sosiaaliset taidot eivät voi kehittyä, mikäli perusturvallisuuden ja itsensä rakastetuksi tuntemisen kokemukset perhepiiristä puuttuvat. Ja ainakin alle 3- vuotias tarvitsee ennenkaikkea rakkautta, aikaa, syliä, syliä ja vielä kerran syliä! Totuuus on se, ettei yksikään päiväkoti, ei yksikään henkilökuntaan kuuluva henkilö eikä yksikään kaverisuhde voita oman perheen kanssa vietettyä aikaa!!!!
Ymmärrän hyvin, mikäli perheessä on sellaisia tekijöitä, jotka eivät edesauta lapsen kehitystä (esim. masennus, päihteidenkäyttö ym.) tarjotaan päivähoitoa kasvatuksen ja hoidon tueksi. Samoin esikouluikäiset ovat ryhmä, jolle vuosi ryhmässä on usein miten hyödyksi ennen koulumaailmaan astumista.
Ja näin joulun tienoilla on ihmeellistä, että lapsia on hoidossa, vaikka vanhemmat itse lomailevat. Sama tahti tuntuu olevan myös kesäaikoina. Oletko ajatellut, että myös lapsesi tarvitsee lomaa?
Nauttikaa lastenne ensimmäisistä ikävuosista, iloineen ja suruineen...sitä elämä on! Ei laiteta lapsia turhaan mukaan oravanpyörään, he ehtivät sinne myöhemminkin!
Hyvää alkavaa vuotta 2004 jokaiseen kotiin ja voimia vanhemmuuteen!
Vastaukset 38
Vanhimmat
Jos viestisi on totta, niin pahalta tuntuu lasten puolesta!!!
täällä on myös äiti ja lastenhoitaja. On kamalaa nähdä näiden lapsien pahaolo. Usein tuntuu,että äidit tekevät sen päästäkseen itse helpommalla,vaikka lapsen parhaasta puhuvat..
käytännön tulevan, kun laki lapsen (oikeasti vanhemman!) subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon tuli. Silloinhan ns. tarveharkinta poistui eli vaikka koko suku olisi kotona, lapsukainen on lain nojalla otettava päivähoitoon. Aivan hirveää. SOsiaalisia suhteitahan opitaan kotona juuri siinä, että syntyy sisaruksia ja äidin huomio on jaettava.
Pieni vinkki opelle:Minä ainakin olen työssä enkä lomaile yksinäni. Oman alani työehtosopimuksessa on vapaata jouluaatto-tapaninpäivä uuden vuoden aatto. Edes näin paljon ei kaikilla aloilla ole (esim. kauppa tai ravintola)vapaata. Mistä revin ne ylimääräiset vapaapäivät välipäiviksi?? Otanko kenties palkatonta vapaata? Hoitomaksu kuitenkin täytyy maksaa kokonaisuudessaan, vaikka lapsi olisi kuinka paljon vaan pois "huvikseen" (alle kuukausi). Olisiko tässä syy, miksi lapset joskus ovat hoidossa vanhempien ollessa vapaalla (kun kerran maksetaankin hoidosta jne.) Tämä ei tietenkään sinun syytäsi ole. Teette hienoa työtä lastentarhoissa ihan liian pienellä palkalla.
Mutta yhtä kaikki; on myös kurjaa olla työssä, jos kuvitellaan minun vaan makaavan kotona...
Tuo on ihan totta, että kun useampikaan ylimääräinen vapaapäivä ei vaikuta mitenkään hoitomaksuihin, tulee monille ajatus, että kun kerran maksan hoidosta, niin myös vien lapseni hoitoon.
Maksusysteemin pitäisi olla sellainen, että etukäteen ilmoitetuista poissaoloista saisi edes pienen alennuksen hoitomaksuun. (esin 1% alennus/päivä) Varsinkin näiltä päiviltä, jolloin osa päiväkodeista on suljettuna, kun kaikki lapset eivät ole hoidossa, pitäisi saada hyvitystä, kun lapset eivät ole hoidossa. Meidän piti tuoda lasten tavarat pois päiväkodista joulun ajaksi, koska se päiväkoti päivystää nämä välipäivät, eli sinne tulee muiden päiväkotien lapset, jotka tarvitsevat nyt hoitoa. Eli meidän lapsilla ei näinä päivinä ole käytännössä hoitopaikkaa olemassakaan.
hoitomaksuista on jo joissakin kunnissa olemassa, en tiedä onko vakituisesti vaiko vielä kokeiluasteella. Muistaakseni yhdessä kunnassa kokeillaan "kellokortin" käyttöä päivähoidossa. Alustavissa tuloksissa lasten hoitopäivän pituus on lyhentynyt huomattavasti kun maksu määräytyy läsnäolotuntien mukaan. Toivoisin itsekin hoitajana tämän tulevan jokaiseen kunnalliseen hoitopaikkaan, josko se oikeasti herättelisi meitä vanhempia.
Sillä on aivan totta, että lapset ovat hoidossa "aina", vanhemmat kyllä pitävät arkivapaansa ja välipäivävapaansa, mutta pienet lapset ovat pitkät päivät hoidossa.
Ajatelkaa oikeasti kaikkia osapuolia, lasta, hoitajia, itseänne, mikä se olisi pienelle parasta kuin oma koti, omat vanhemmat aina kun se on mahdollista. Se, että pääsee helpommalla kun vie lapsen hoitoon voi olla totta, mutta itse olette lapsenne kasvattajia, kannattaisiko kasvattaa lapsesta sellainen jonka kanssa myös itse pärjää?
joista on 2 päiväkodissa!tosin nytkin melkein kolmeviikkoa pois (joululomalla)maksu tosin täysmaksu ja kahdesta!oikeinko?ei ole oikein missään tapauksessa vaan aika törkeetä rahastusta asiansuhteen jolle me vanhemmat emme voi mitään.Muuten yks pieni kommentti ainakin osaltani joka teen vuorotyötä ja olen usein viikonloputkin töissä.niin esimerkiksi sairaala-poliklinikat ynm jutut kyllä silloin vien lapseni hoitoon vaikka itsellä vapaa olisikin.Perheessä on ongelmanuorikin jonka asiat ovat todella raskaita eivätkä soveliaita pienille korville,näinäkin asia päivinä vien pienet hoitoon.Itse en ymmärrä kyllä tätä ilmiötä että vauva tulee taloon"ja isompi hoitoon.ei siinä voi sisarus rakkaus mielestäni kukoistaa-kehittyä.Mutta halusin tuoda muutaman näkökannan tähän mukaan,eli sen että ei se äiti ihan aina kotona makaa,vaan hänellä voi olla todellakin muita syitä takana .joista ei ehkä kuitenkaan puhuta ääneen.
hoitomaksu olisi suurempi niinä aikoina, kun perheessä on äitys- tai vanhempainvapaaoikeus ja niinä aikoina, kun toinen vanhemmista on muutoin vapaalla... Kun tuntuu, että vain raha ratkaisee...
Itse teen 4-päiväistä työviikkoa, maksan TÄYDEN hoitomaksun ja lapsi on VAIN 4 päivänä hoidossa.
Tilanne on ollut tämä nyt "vasta" parin vuoden ajan, mutta jos laskee kokopäivähoidon hintaa (joka me maksetaan), niin, että 11 kk (maksetaan vuodessa) * 5 (vuotta hoitoa ennen esikoulua) * 200 € (hoitomaksu / kk)= 11 000 €
Josta minun lapseni todellisuudessa on hoidossa vain 4/5 = 8800 € PUHUMATTAKAAN niistä talvilomista ja arkipyhistä.
Maksan siis 11000-8800= 2200 € liikaa viiden vuoden aikana (edellyttäen, että tilanne pysyy tällaisena). Sillä rahalla pitäisi kyllä paljon palkatonta vapaata vaikka näin joulun aikaan.
Ei raha ratkaise tietenkään kaikkea, mutta väärinhän tuo on.
Niin ja minun lapsi on kyllä kotona aina kun minullakin on ollut lomaa tai vapaapäiviä. Eli kaikki eivät tuo lapsiaan turhaan hoitoon.
Ehdotus on hyvä, samoin näinä muinakin vapaapäivinä. Kannatetaan!
Joulun alla useat vanhemmat veivät lapsensa hoitoon mm. joulusiivuoksen ajaksi. (eikös nämä hommat ole juuri niitä tavallisia asioita joita tutkimusten mukaan lapset vanhempana kaipaavat ja lämmöllä muistelevat).
raha vain ratkaisee.ja nämä ovat minun tuntemiani jotka lapsen vievät hoitoon ollessaan työttömiä,äitysloma ynm.niin heillä ei ole muuten maksuakaan koska maksu lasketaan tulojen mukaan.on yksi tuttukin joka pitää lastansa vapaa päivillänsä yö-hoidossa kun lapsella 3 vuoro päiväkoti.lähtee miehensä kanssa ravintolaan,tallinaan jne.joo en pidä oikeana.
Mikäli luit kirjoitukseni ja ajatukseni hyvin, ymmärrät varmasti itsekin, että en tarkoittanut kirjoituksellani työssä käyviä vanhempia. On oikeasti surullista, että on olemassa vanhempia, joiden lapset tekevät 10 tuntia päivää, vaikka vanhemmat itse viettävät lomapäiviä! Joskus minua kummastuttaa vanhempien ajattelutapa, jossa raha ja lapsi asetetaan vaakaan punnuksiksi!
Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun päivähoidosta soitetaan vanhemman työpaikalle kertoaksemme, että lapsi on sairastunut ja vastaukseksi saamme, että vanhempi on ollut tämän viikon lomalla....ja lapsi tehnyt täyden viikon normaaleilla tunneilla!
Mutta tiedän, että on olemassa niitäkin perheitä, joissa lapsen etu laitetaan etusijalle!!!
Kiitos kaikille jotka olette osallistuneet keskusteluun ja mukavaa ja antoisaa vuotta 2004!
jota en itse todella ymmärrä on toi juuri.lapset ovat hirmusia päiviä hoidossa ja lomaaikoinakin.kyllä minä ainakin lapsiani kaipaan ja tahdon olla heidän kanssa.
minun pakko kysyä, miksi maksat täyden hoitomaksun, siis viideltä päivältä viikossako?
Minä teen 30-tuntista viikkoa. Kuopuksen hoitoaika on max 7 h/pv ja hoitomaksu 80 % täydestä, keskimmäinen on esikoulussa 4 h/pv ja hoidossa max 3 h/pv ja maksu 45 % (muistaakseni) täydestä. Siis 5 pv/vko. Hoitopaikkana kunnallinen päiväkoti ja maksut siis määräytyvät lain mukaan. Juttelepas hoitajan/johtajan kanssa (sikäli kuin hoitopaikka on kunnallinen tai ostopalvelusellainen).
"Jos lapsi on jatkuvasti poissa päivähoidosta osan kalenterikuukautta, peritään hoidosta tulojen mukaista alempaa hoitomaksua ennalta sovittujen hoitopäivien mukaisesti ENINTÄÄN 16 päivää kk kestävästä päivähoidosta. Muutoin maksu on koko kuukauden hoitomaksu, Päivähoito tarpeen määrästä sovitaan aina etukäteen ja säännöllisen jakson pitää olla vähintään 3 kk. Jos hoitopäivät ylittyvät, peritään koko kk maksu." sanotaan meille jaetussa "laissa".
Maaliskuussa 2004 17 työpäivää
Helmikuussa 16
Maaliskuussa 19
Huhtikuussa 17 jne.. 4-päiväisellä työviikolla määrä ylittyy lähes aina, eikä ole montaa työnantajaa, joka sopisi työvuorot 3 kk etukäteen.
tarkennuksesta.
Oma kuntani sanoo näin:
"Säännönmukainen poissaolo
Milloin lapsi on säännönmukaisesti pois päivähoidosta osan kalenterikuukaudesta, vahvistetaan kuukausimaksu hyvittämällä maksu keskimääräisen poissaolopäivien lukumäärän mukaan."
Muistelen, että neljäpäiväisellä hoitoviikolla maksu olisi jotain 80 % kokoaikaisesta.
Tämä asia, koska se on mielestäni aika kankea toimimaan vanhempien hyväksi. Toisin päin toimii kyllä, jos on maksanut liian vähän.
Meilläkin asia on juuri noin, eli jos lapset olisivat 4-päiväistä viikkoa päiväkodissa, olisi maksu n. 80 %.
Ja päiväkotimme henkilökunta ainakin sanoi, että säännönmukaisuudeksi riittää, kunhan on nuo 4 päivää per kk poissa - ei tarvitse olla edes joka viikko, vaan voi olla välillä pidemmänkin jakson poissa. Liekö sitten oman päiväkotimme joustavuutta, vai kunnan joustavuutta.
Ja näitä pidempiä jaksoja tuppaa tulemaan luonnostaan jo sairastelutapauksissa...
Maksamme kuitenkin täyden maksun, ettei tule eteen pakkotilanteita.
Perheellä on edessä muutto toiselle paikkakunnalle. Äiti jää töistä pois viikkoa ennen muuttoa. Lapset (2 alle 4 vuotiasta) ovat hoidossa muuttopäivään asti. Mummo on äidin apuna pakkaamassa. (Isä on jo töissä uudella paikkakunnalla. Äiti jää kotiin lasten kanssa joksikin aikaa muuton jälkeen.)
Olen itse kerran muuttanut pienten lasten kanssa, ja olisin tehnyt tuossa tilanteessa ihan saman ratkaisun.
Nelihenkisen perheemme molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja lapsistamme maksamme tietenkin täydet päivähoitomaksut,koska asuntolainaa,joka on kova pääkaupunkiseudulla ei oteta millään lailla huomioon.Olen opettaja,joten kesälomat,hiihtolomat,joululomat yms. "vapaat" vietän tietenkin lasten kanssa(isä usein tällöin töissä).Emme tietenkään saa nytkään alennuksia,vaikka lapset ovat yli kaksi viikkoa pois hoidosta,mutta ei se mitään...Se mikä ottaa päähän on se,että "tarhassa" ihmetellään,jos en "open" lyhyiden työpäivien jälkeen heti tuntien päätyttyä säntää lapsia hakemaan päiväkodista. Kyllä minun on suunniteltava seuraavan päivän tunnit,korjattava kokeita,tavattava vanhempia ja yhä enenevässä määrin muita viranomaisia,mutta käyn kyllä hoitamassa virastokeikat,mahdolliset lääkärikäynnit ja kauppareissut mielummin yksin ja nopeammin, kun raahaan toppapukuisia lapsia Helsingin ruuhkissa.Lasten on mukavampi olla kavereiden kanssa leikkimässä sekin aika, kun tuskastua pakollisten ostoreissujen aikana ja silti haen lapseni hoidosta viimeistään klo 15.45.
Ei ole huoltajien vika, jos päiväkotiin ei palkata sijaisia sairaslomia yms. varten....
että miten tämä sinun juttusi liittyy alkuperäisen kirjoittajan ajatuksiin?! Ehkäpä opettajan sisälukutaito on kadonnut johonkin....
... edellinen liittyy keskusteluun, että ainakin meillä on käynyt niin, että tarhasta on soitettu kotiin, jossa on sanottu, että minulla on ollut vain kaksi tuntia tänä aamuna opetusta. Sitten tarhan tädit valittelevat, että äiti on ollut kotona ja lapsi on sairaana tarhassa. Nyt on vain niin, että a) en ole tietenkään tiennyt, että lapselle nousee kuume päivän mittaan, nuhaa kun on aina ja b) opettaja tekee töitä kotona, vaikka ei ole opetusta (ainakin minä teen töitä kotona, kun asun kouluni lähellä eikä meillä ole koulussa mitään työhuoneita).
Eli lyhyesti: opettajia usein syyllistetään siitä, että heidän lapsensa ovat kokopäivähoidossa vaikka opettajavanhemmalla on vain "puolipäivätyö"... Jos tarhan tädit ymmärtävätkin, niin isoäidit sitten eivät...
miettii näitä kirjoituksia ja tuli tossa mieleen, että vanhemmat voisivat varmaan ilmoittaa hoitopaikkoihin, että jos jotain tulee, niin minut tavoittaa kotoa, jossa teen töitä. Miksi asiat pitää hoitaa niin kumman hankalasti ja salaisesti?
No, minähän en tiedä, kun tämä aihe ei minua kosketa henkilökohtaisesti.
meillä hoitohenkilökunnalla tietysti olisikin, että tietäisimme mistä tarpeen tullen vanhemmat saa kiinni. Joskus voi olla tilanne, ettei ole aikaa soitella kaikkia mahdollisia numeroita läpi. Poikkeavissa tilanteissa olisi suotavaa kertoa esim. työskentelvänsä tänään kotona. Avoimuus puolin ja toisin on se ideaali tilanne. Eikä päivähoidon tietenkään pitäisi valittaa lapsen hoitopäivien pituuksista, mutta kun joukossa on myös näitä väärinkäyttäjiä, ja pitäisikö ajatella että joskus voisimme valittaa lapsen puolesta? Minun tekee pahaa kun pienet ovat hoidossa 10 tuntia päivässä ja vanhemmat tekevät puolta päivää, ymmärrän 8 tunnin päivät
työmatkat. niin ja ihmisiä mekin olemme..
Onneksi nykyaikana on kännykkä keksitty, niin näitäkään huolia ei enää ole. Aina tarpeen tullen päiväkotihenkilökunta tavoittaa joko minut tai vaimon.
Eikä päiväkodissa tarvitse tietää koti-/työnumeroista mitään - kaksi kännykkänumeroa riittää.
vasta huolia tuokin.
Milloin se on kiinni ja milloin se "unohtui" johonkin, selityksiä riittää :)
Siksi olisi kuitenkin hyvä olla työnumerotkin ja kotinumero lapsen hoitopaikassa ja tieto siitä missä vanhempi päivänsä viettää, ei se ole uteliaisuutta, se on loppujen lopuksi lapsen parhaaksi saada heti vanhemmat kiinni. Voisi sen myös ajatella esim. työnumeron annon luottamuksen osoitukseksikin, täällä olen töissä, täältä saat minut kiinni jos tarvitsee tai tiedon missä olen tai jtn.
Muista pitää kännykkäsi päällä ja mukana, ja jopa vastata siihen, silloin jo aika hyvällä mallilla ;)
No joo, en osannut ajatella vanhempia, jotka haluavat "karata" päiväkodin valvovista silmistä :)
Minulla on kännykkä aina juuri mm. tämän takia auki. Tietysti se on äänettömällä, jos olen tilanteessa jossa en voi vastata. Tarkkailen tällöinkin näyttöä melko tiheään, eli näen onko tullut puheluita, ja jos on, niin mistä.
Mutta meitähän lienee näemmä moneksi.
kuule "teikäläisistä" eli vanhemmista.Luku kootut selitykset olisikin mukavaa luettavaa. Nämä ovat yksi ryhmä, jotka ovat teillä tietämättömillä päivät.
Koetko päiväkodin tms. "valvovana silmänä"?
Tietysti tämäkin asia voi valvomiselta kuulostaa, mutta perustellen ja keskustellen "normaalien" ihmisten kanssa pääsee aika hyvin yhteisymmärrykseen asiasta kuin asiasta.
Itse omien lasten kanssa halusin myös olla aina tavoitettavissa, se oli hankalaa ennen kännyköitä :)
Valitan valvovaa käytöstä päivähoidossa, mutta tietyt säännöt on ja ne pitäisi varmaan miettiä ja hyväksyä jo ennen päivähoitopaikan valintaa, en nyt vain tarkoita numeroita.
Iloista kevättä kuitenkin kaikille ;)
Tästä aiheesta on tosiaan hyvä keskustella, ja tätä on ihan omallakin kohdalla tullut mietittyä monelta kantilta.
Ja tämä, kuten monet muutkin keskustellut aiheet ovat usein tapauskohtaisia - lapsia on niin monenlaisia. Ja tietysti lasten välinen ikäerokin vaikuttaa.
Kirjoitit:
----
Mietittekö yhtään miltä vanhemmista lapsistanne tuntuu, kun he tietävät äidin jäävän kotiin vauvaa hoitamaan?
Olen lukenut jostakin, että sisarusten syntymä aiheuttaa lapsissa samankaltaisia tunteita, kuin se jos puolisonne toisi kotiin uuden elämänkumppanin.
----
Tämä varmasti pitää monellakin tapaa paikkansa. Mutta tälläkin asialla lienee toinen kantti, josta asiaa voi katsoa. Miltä vanhemmasta lapsesta tuntuu, kun hän joutuu kotona "syrjään", ja vierestä seuraamaan, kuinka äiti on suuren osan ajasta sidottuna täysin uuteen vauvaan, eikä enää kerkeä hänen kanssaan yhtä paljon olemaan?
Lapsen suhtautuminen on tietysti hyvin tapauskohtaista, mutta väistämätöntä on, että vauva vaatii esim. ruokailuunsa äitiä usein, ja joskus pitkiäkin aikoja kerrallaan. Ja tällöin ei tietenkään vanhemman lapsen aiemmat rutiinit jatku kotonakaan samalla tavalla.
Tietysti, jos vanhemman lapsen aikoo laittaa päiväkotiin, kun uusi lapsi syntyy, tulisi tämä tehdä ennen vauvan syntymää, ettei tule liikaa muutoksia samalla kerralla. Ja jos taas vanhempi lapsi jo on päiväkodissa, olisi minusta kummallista ottaa häneltä tämä rutiini pois, jotta hän voisi seurata kotona joka päivä, kuinka äiti hoitaa vauvaa.
Eiköhän kuvaamasi tilanne ole juuri normaalia perhe-elämää tai ainakin niin haluaisin ajatella. Ei kuopuksetkaan tarvitse koko aikaa vanhempien keksimää aktiviteettiä, ei vanhempien tarvitsekaan olla 24 tunnin ohjelmatoimisto lapsille.
Itsekin olen monilapsisen perheen lapsi ja täytyy sanoa, että ei minun vanhempani kanssani juurikaan leikkineet. Leikkikaverit haettiin naapurin pihalta tai sisaruksista. Silloin ei ollut mahdollisuutta (luojan kiitos) viedä vanhempia lapsia hoitoon kun nuorempia syntyi. Itse muistan, kuinka tärkeää minusta oli auttaa vauvojen hoidossa.
Mutta muistetaan, että jokainen on yksilö ja jokainen perhe ja elämän eri vaiheet luovat erilaiset hoidon tarpeet.
Mukavaa talven jatkoa kaikille:o)
miten omituiseen yhteiskuntaa olemme tulleet! Vanhemmalla lapsella on vaara saada trauma kotihoidossa, jos siellä on myös vauva. Kyllä. Erotellaan vain kaikki ikäryhmät parin vuoden tarkkuudella tarkasti eroon toisistaan, ettei vain tulisi minkäänlaista luonnollista perhe-elämän mallia kenellekään. Ja se kuvitelma, että kaikki kaverit ovat päiväkodissa ja lapsi jäisi kotihoidossa yksin, on ihan puppua. Kun menee puistoihin ja vanhempainpiireihin, kavereita kyllä löytyy. Eikä kaveria todellakaan tarvitse olla koko ajan.
niin surullista kuin se onkin. Yhteiskuntamme rakenne tuntuu suosivan todellakin ikäkausittain tehtyä lokerointia:o(
Eiköhän sille vanhemmallekin lapselle löydy aikaa vauvan hoidon välissä ihan riittävästi siellä kotonakin, se on vain järjestelykysymys! Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos lapsia hankitaan useampi, heille on kaikille riitettävä aikaa, kyllä se vanhempikin lapsi tarvitsee vanhempiaan uuden vauvan syntymän jälkeen. Jos vanhemman lapsen aika käy kotona pitkäksi ja päiväkodin kavereita tulee ikävä, on nykyään monissa päiväkodeissa mahdollista tehdä sopimuksia, että lapsi olisi tietyn määrän päiviä kuusta hoidossa. Ei siis tarvitsisi viedä lasta joka päivä hoitoon vaan vain esim. parina päivänä viikosta ja muut päivät hän saisi osallistua äidin kanssa vauvan hoitoon kotona. Hyvin monet ovat ylpeitä kun heistä tulee isoja siskoja ja -veljiä ja olisivat onnellisia kun saisivat osallistua vauvanhoitoon isomman sisaren roolissa. Ja kyllä ne vauvan yölliset heräämisten valvottaa isompaa sisarustakin, joten kyllä varmasti hänkin kaipaa "lepopäiviä" päivähoitopäiviäen väliin. Päivähoidossa olo on lapsen työtä, ei se oikeastikaan ole mikään lepokoti!!!
No jopas taas vedettiin ääripään narunvetoja. Jos ja kun ei pysty katsomaan maailmaa kuin kapean viirun läpi, niin ei sitten.
Alkuperäinen kirjoittaja kritisoi, että vanhempi lapsi saa traumoja, kun joutuu päiväkotiin, ja äiti jää vauvan kanssa kotiin. Koitin vain herättää ajatuksia, että ei kotona oleminenkaan ole ihan traumatonta, jos nyt kerran niin kauhean huolissaan ollaan lasten traumoista.
Ja eihän niitä lapsia pidetä päivähoidossa 24 tuntia 7 päivänä viikossa. On viikonloppuja, aamuja, iltoja, ja vapaapäiviä, jolloin eletään sitä ihan normaalia perhe-elämää.
Vielä kommentti tähän:
-----
Ja se kuvitelma, että kaikki kaverit ovat päiväkodissa ja lapsi jäisi kotihoidossa yksin, on ihan puppua. Kun menee puistoihin ja vanhempainpiireihin, kavereita kyllä löytyy. Eikä kaveria todellakaan tarvitse olla koko ajan.
----
Ehkä olen avuton ajattelemaan asioita, mutta kyllä minusta, jos olisin äiti, tuntuisi hankalalta viedä vanhempaa lasta puistoihin yms, kun vauva syö 1-2 tunnin välein rintamaitoa, lähimpään asukaspuistoon kävelee n. puoli tuntia suuntaansa (vanhemman lapsen tahdilla), ja ulkona on pakkasta. Kesällähän ei ongelmaa ole, kun ulkona voi rauhassa imettää, mutta sellaisia kelejä on Suomessa suht vähän. Ja tietysti pitäisi lapsenkin syntyä sopivaan aikaan.
syö 1-2 tunnin välein, ei ainakaan monen kuukauden ajan!! Meillä oli aikoinaan 5-vuotias, 2-vuotias ja vauva, joka ei osannut nukkua puolta tuntia pidempään päivällä. Vaikeaa se ulkoilu talvella oli ja hankinkin sitten MLL:n hoitajan käymään pari, kolme kertaa viikossa isompien lasten kanssa aamupäivällä ulkona. Iltaisin ja viikonloppuina isä oli tietysti apuna. Ei käynyt päässäkään, että olisimme vieneet isommat päiväkotiin!
Palauttakaamme nyt mieleen seuraavaa.
Alkuperäisen kirjoittajan ongelmahan oli:
----
Mietittekö yhtään miltä vanhemmista lapsistanne tuntuu, kun he tietävät äidin jäävän kotiin vauvaa hoitamaan?
----
Ja otsikkohan oli:
----
Lasten oikeus vanhempiin vai päivähoitoon?
---
Täällä nyt on kovasti kritisoitu sitä, että vanhemmat lapset eivät saa olla kotona vauvan kanssa, vaan he joutuvat vieraiden aikuisten hoitoon, kun äiti jää vauvan kanssa kotiin.
Olen koittanut tuoda esille, että asia ei ole noin yksipiippuinen, tilanne kotonakin voi aiheuttaa vanhemmalle lapselle mielipahaa, ja että vanhemmat lapset tarvitsevat myös leikki- yms. seuraa ja aikaa.
Tätä "Vähän vanhempi äiti" kritisoi, mutta sitten ilmoittaakin ulkoiluttaneensa lapsiaan vieraalla hoitajalla useampana päivänä viikossa, kun ei itse vauvan kanssa siihen ole mahdollisuutta. Tietysti tässä on parin tunnin hereilläoloaikaero päiväkotipäivään verrattuna, mutta periaate aivan täsmälleen sama.
En millään ymmärrä, mikä se suuri peikko päiväkodissa on, että siellä lapsilla olisi hurjan paljon huonompi kuin jonkun toisen hoidossa? Meillä ainakin lapset viihtyvät päiväkodissa todella hyvin. Ja lähipiirikin on alun "epäilyjen" jälkeen joutunut toteamaan, että päiväkoti on ollut lapsillemme ehdottoman hyvä ratkaisu.
Kolmen lapsen isänä voin vielä sen todeta, että meidän jokainen vauva on syönyt ensimmäiset 4-5 kuukautta päiväsaikaan siten, että maksimi ruokailuväli on ollut 2 tuntia (ruokailujen aloitusaikojen väli), eikä kukaan ole syönyt maitoa pullosta.
päiväkotipäivän ja lapsen ulkoilukeikan välillä!! Hoitaja tuli kahtena tai kolmena päivänä viikossa kymmenen maissa meille. Ulkona olivat puolisentoista tuntia. Sitten syötiin yhdessä ja joskus hoitaja leikki pienen hetken lasten kanssa, ennen kuin lähti. Perhe oli yhdessä koko ajan lukuun ottamatta tuota puoltatoista tuntia ja mikä erittäin tärkeää, lapset saivat nukkua aamulla pitkään. Olin erittäin väsynyt siihen aikaan ja kylkiäisenä minäkin vähän virkistyin rupatellessani mennen, tullen iloisen ja ystävällisen hoitajan kanssa.
Myöhemminkin, kun nuorimmaisen täytettyä kolme vuotta, lähdin puolipäivätyöhön, otimme hoitajan kotiin. Se tuli sitä paitsi edulliseksi lasten kotihoidon tuen ansiosta. Lapset kävivät seurakunnan kerhossa ja hoitajan kanssa puistossa, niin että kaverikontaktejakin oli. Vanhin oli juuri aloittanut koulun ja saattoi tulla turvallisesti koulupäivän jälkeen kotiin. Homma sujui hienosti. Voin suositella!!
Joo, onhan noissa jonkin verran, hieman laitoin provokaatiota peliin.
Koitan vain sanoa, että on monia tapoja hoitaa asioita, eikä aina voi sanoa mikä on kenellekin parasta. Ei päiväkoti mikään kauhistus ole, kuten monet koittavat täällä antaa ymmärtää. Periaatteessahan ei kauheasti ole eroa, missä paikassa lapsi on päivähoidossa, jos lapsi ei ole vanhempiensa kanssa.
Ja päiväkodissahan ruoka tulee pöytään ja paikat siivotaan siten, että hoitajat voivat keskittyä lapsiin. Kotona useamman lapsen kanssa täytyy vanhemman hoitaa "huoltotyöt" siinä ohessa.
Vielä lyhyt kommentti tähän:
---
...ja mikä erittäin tärkeää, lapset saivat nukkua aamulla pitkään.
----
Tämä on tosiaan yksi tärkeä seikka. Meidänkään lapsia ei olla kai kertaakaan herätetty aamulla. Nukkuvat sen mitä nukkuvat, ja sitten lähdetään päiväkotiin. Kuten tänäänkin.