Mietin tässä, että onko teidän mielestänne säälittävää/outoa/noloa/hyvä juttu/jotain muuta olla 18-vuotias neitsyt, joka ei oo ees koskaan seurustellu? Johtuneeko sitten siitä, että oon liian nirso, tai siitä ettei "sitä oikeaa ole kohdalle sattunut"..? Oon vaan niin kyllästynyt elämäään ilman poikaystävää, että itsetunto alkaa hieman laskea :(
Kohtalotovereita? Mielipiteitä?
LostDays
13699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mä oon 17, enkä mäkään oo koskaan seurustellu...vaikka mä haluisinikin, mulla ei olekkaan sit kauheesti pojista kokemusta, mut ei todellakaan oo outoo...kyl mäkin haluisin poikaystävän ja äkkiä, mut mistähän sen löytäs... :(
Itsekin olen miettinyt, että mistähän sen tyttöystävän löytäisi. Ei sitä niin vain helposti löydä, pitäähän ennen sitä ihastua. Sekään ei varmasti ole mitään helppoa, jos toista osapuolta ei kiinnosta. Onhan se tietysti niin, että se hetki koittaa ihan yhtäkkiä, kun sitä vähiten osaa odottaa.
ei musta, jokainen on normaali mitä haluaa ja mitä ei. Ei siitä kannata stressiä ottaa. LIPPU KORKEALLE! :)
ei oo yhtään noloo... tai outoo, ainakaa mun mielest...
Kiva kuulla, että en oo ainoo yksinäinen...tiesinhän mä sen tietty, mut ei se tätä tilannetta kovasti paranna. Sitä paitsi on niin vaikeeta uskoa, että sillon kun vähiten odottaa, niin unelmienprinssi laukkaisi eteen. Ei silti, en mä epätoivoon aatellu vaipua, vaan jatkaa sopivan urhon etsimistä, vaikka sitten kivien ja kantojen alta :)
Mutta kirjotelkaa lisää!
tuotanoin, nyhjäätkö yksin kotona vai käytkö jossain (missä?) yleensä sun ikäset jätkät ajaa autolla ympyrää kylällä/istuu baarissa miettimässä ''mis vitussa kaikki kissat on'' kylältä kun ei löydä kuin pissiksiä joilta on ihan turha odottaa mitään syvällisempää. uskallan väittää että kaikkia jätkiä rupeaa sitten pidemmän päälle kyllästyttämään se meininki ja aletaan etsimään kunnollista tyttöystävää, mutta missä te ootte?
Enhän mä kotona aina istu...yritän aina mennä mukaan, jos vaan ois ees pieni mahdollisuus tavata mukavia poikia :) Mä käyn siis kavereiden kanssa siellä täällä baareista puistopiknikkeihin, joten tulkaa etsimään ;)
mä oon kohta 18,seurustellut kerran.mua pidetään "tosi upeena",ikinä kukaan sanonu pahaa ulkonäöstä ja luonteessakaan ei "mitään vikaa" ja niin edelleen ja niin edelleen...mut kyl se vika jossain on??!! ite oisin vaikka kuinka monta vastaantulijaa huolinut "kokonaan" mutta ei niin ei..kieltämättä toi itsetunto laskee.. :/
olisko näin että sä oot niitä ihmisiä jotka ei kolahda, tervetuloa kerhoon
en nyt heti menis tuohonkaan...kyllähän sitä johonkin kolahtaa muttei niihin (ja niitä on kyl monta) ketä ite tosissaan haluis :/kaikki selittää miten upean näköinenkin muka on ja kiva ja plaaplaa mutta ikinä ei haluta sit enempää..kyrsii erittäin pahasti,mutta sitä kai se sit on..ei vaa kolaha..jossaiha se vika pitää olla
joo sama tilanne, oon melkeen yhtä "vanhakin" ja vaikka oon kuuluisa sekoilustani, oikeenlaista jätkää ei oo kävelly vastaan, enkä oo menny sekoileen vääränlaistenkaan kanssa ihme kyllä. Käsittämätöntä=) mut tässä sitä ollaan. Ja kyl mä joskus säälin itteeni=)...
Ai kun kiva kuulla et vastaavia yksilöitä on olemassa.
Oikea ihminen löytyy varmasti, kun ei mieti liikaa omia vikojaan tms.Itsekin löysin oikeastaan ensimmäisen kunnon poikaystävän hieman yli 2vuotta sitten eli 18-vuotiaana.Myöhemminkin kerkeää eikä oo lainkaan säälittävää.Luulen et ainakaan järkeviä miehiä ei haittaa se ettei ole niin "kokenut"
Kerro mulle vanhempana ja viisaampana, että mistä järkeviä miehiä löytyy. Onko niitä baareissa? Ei oo ainakaan tullu vastaan. Oon sen verran ujo tyttönen etten itse tohdi tosta noin vaan lähestyä jotain vierasta kundia baarissa, eikä kukaan jätkäkään kyllä tee aloitetta. Luultavimmin mussa vika... Mutta vinkkejä kaipaisin, että mistä etsiä, kun en baareissakaan käy kuin harvoin.