pitääx paikkaans et mitä iloisempi ja elämänhaluisempi ihminen nii sitä pienempi syöpä riski? ja sit viäl piti mainita yks juttu? miks kaikille kilteille ihmisille tulee syöpä mut sit jos on paha ja tosi ilkee joka nauraa aina niin niille ei tuu syöpää HÄH!!!!!
todellako totta?
gdrohkfj
6688
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen vielä oikein kilttikin.Syöpä se vaan tuli.Laadultaan paha.Elinaika lyhyt.En ole silti masentunut.Olen edelleen samanlainen.Syöpä ei ole rangaistus mistään.Ihmeitä saisi nyt tapahtua.Uskon puolesta rukoilun voimaan.Toivottavasti ystävät jaksavat itseni lisäksi toivoa vielä ihmettä:)
nii mikä syöpä sulle tuli! ja mikä aiheuttaa sen kuoleman pliis vastaa!!!!!!!!!!!
Runsas stressihormonin eritys alentaa immuniteettia ja näin rajoittaa elimistön kykyä taistella sairauksia - siis myös syöpää - vastaan.
Ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko kiltti vai paha, vaan ne jotka osaavat ottaa asiat rennosti ovat tässä mielessä "vahvempia". Hyvin stressaava työ, kotiolot, taloudellinen tilanne yms. nostavat sairastumisriskiä, varsinkin jos ihmisellä muutenkin on taipumus ottaa asiat liian raskaasti.
Monilla vakavilla ja vähemmänkin vakavilla sairauksilla on siis psykosomaattiset juuret. "Liika kiltteys" - siis taipumus muista huolehtimiseen, tinkiminen omista tarpeista - on mainittu mm. rintasyöpään sairastuvien erääksi luonteenomaiseksi piirteeksi. Ei tietenkään koske kaikkia sataprosenttisesti, mutta on noussut merkitsevästi esiin.
Muistelen lukeneeni jostain lehdestä (Duodecim tai Suomen Lääkärilehti) ohimennen kommentin tutkimuksesta jossa selviteltiin onko negatiivinen elämänasenne lisäriski syöpätautiin sairastumiselle. Sellainen kuva jäi että näyttöä ei löytynyt vaan että iloiset ja surulliset ihmiset sairastuvat yhtä todennäköisesti syöpään.
Vähän aikaa sitten oli lehdissä tutkimuksesta, jossa kumottiin väite "nauru pidentää ikää".
Jutussa haastateltiin mm. poliisia.
Sydäntaudit eivät kierrä kaukaa humoristeja.
Minäkin ennen uskoin, että ihminen voi sairastua syöpään surun takia.
Eräs bioenergiahoitaja sanoi edesmenneelle, syöpää sairastaneelle anopilleni, ettei hän ollut toipunut miehestään erosta.
Erja Häkkinen sanoi jossakin lehtijutussa, että hän oli aikoinaan syyttänyt isäänsä äitinsä menehtymisestä syöpää. Ilmeisesti yli kymmenen vuotta sitten oli yleinen käsitys, että alakulo edistää tautia.
Aamun lehdessä oli juttua syöpään altistuvien sukujen rekisteristä. Kuinka moni haluaa antaa tietonsa tuollaiseen rekisteriin.
Syöpähoito on kehittynyt paljon viime vuosina.
Sanana syöpä ei enää kauhistuta. Vuosittain tautiin sairastuu noin 22.000 ihmistä. Heistä suurin osa yli 60-vuotiaita.
Itse olen kamppaillut jo monta vuotta ex-mieheni masennuksen ja alkoholismin aiheuttaman tragedian kanssa.
Välistä tuijotan liiaksi omaan napaani, enkä huomaa, miten paljon nuoria ja ihania ihmisiä sairastuu syöpään.
Vaikka mieliala ei vaikutakaan mihinkään vaivaan, niin hyvällä tuulella kannattaa siitä huolimatta olla. Tunnelma ja mieliala tarttuu lähiympäristöön. Kukapa haluaisi olla pahan ilman lintu.
Googletin eilen sanaa bioenergiahoitaja ja sukupolvigenogrammi. Kone heitti näytölle tämän vanhan viestin.
Ajattelin, että näyttää minun kijoittamalta kuten se sitten olikin. On melkoinen vastuu kirjoittaa nimettömille palstoille. Jutut säilyvät täällä ikuisuuteen.
Olin maanantainan kuuntelemassa selvännäkijä Johanna Bromania Helsingin Kampin palvelukeskuksessa. Jututin Johannaa.
Eilen tuli telkkkarista tutkimus naisten hormonilääkityksestä. Siinä kerottiin rintasyöpäriskin listääntymisestä lääkityksen sivuoireena.
Olen kirjoittanut vuosia tästä samasta aiheesta ja nyt Stakes teki tutkimuksen, joka tukee väitettäni.
Jouduin taas napit vastakkain tämä syöpäasian kanssa tällä viikolla. Tein vuosia sitten lisätyötä asian parissa.
Tutkin vuosia sitten genogrammiasiaa. En löytänyt aiheesta suomenkielistä kirjallisuutta.
Nykyään mietin melko vähän näitä asioita. Voin hyvin ja niin perhekin voi.
Selvännäkijätkin voivat olla väärässä ja sanoa mitä sattuu. Ihmettelin maanantaina miksi Johanna ei heti nähnyt lävitseni. Tiesi kuitenkin paljon vuosia sitten kirjeeni perusteella.
Elämässä kannattaa pitää jalat maassa. Elää vain tätä päivää ja iloita pienistä asioista.
Juon nyt kahvia ja herkuttelen kahden Kit-Kat minisuklaan voimalla. Selvisin tuolta mahdottomastsa lumipyrystä.
Rauha anopin sielulle. Kun tarkemmin muistelen, niin kyllä hän avioerostaan ihan hyvin selvisi kuten minäkin selvisin.
Elämä on ihana asia. Ihmisenä on ihana elää. Niin Johannakin sanoi.
Toivottavasti minun ei enää tarvitse palata tähän viestiketjuun vuoden päästä oikomaan lapsellisia ajatuksiani. Ihminen kehittyy ja toivottavasti aina parempaan suuntaan.
Netti on hyvä asia, mutta tähän jää liian herkästi koukkuun ja moni muu ihana asia jää vähemmälle.