Semmonen kysymys olis että olisiko jenkeissä mahdollista opiskella yliopistossa kappatieteitä/liikealaa laadukkaasti ja edullisesti. Nimittäin ei ole kauheasti varaa maksaa huippu collegeitteitten lukukausimaksuja. Ja ylipäätänsä pääseekö Yhdysvaltoihin ja yhdysvaltain yliopistoihin helposti? Ja ovatko u.s.a:n "halvemmat" yliopistot kuitenkin verrattavissa tasoltaan suomalaisiin yliopistoihin vai ovatko ne astetta huonommat/paremmat? Entä tuet? Onko jenkeillä semmosia?
Kauppatieteitä U.S.A:ssa
köyhä
111944
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eiköhän ole parempi opiskella laadukkaassa yliopistossa Suomessa kuin jossain epämääräisessä oppilaitoksessa ulkomailla. Ei pelkkä ulkomailla opiskelu tee kenestäkään pätevää.
Ei pahalla mutta mielipiteesi ei kiinnosta. Kysyin ihan eri asiaa. Ja juuri yritin ottaa selvää että ovatko halvemmat yliopistot "epämääräisiä" kuten sanoit vai ovatko ne laadukkaita. Ja jos luulet että kaikki lähtevät opiskelemaan ulkomaille tultaakseen päteväksi olet väärässä.
Tarkoitin lähinnä sitä, että usein on järkevämpää suorittaa se tutkinto täällä Suomessa. Joillakin tuntuu olevan sellainen mielikuva, että jossakin ulkomailla opiskelu avaisi heille automaattisesti ovet hyviin työpaikkoihin. Voihan siinä käydä niinkin, että opinnot kärsivät kieliongelmien, erilaisen kulttuurin yms. vuoksi, jolloin Suomessa opiskelemalla olisi saanut paljon paremman ammattitaidon. Suomen koulutustaso on kuitenkin sen verran korkea ettei meillä ole mitään häpeämistä.
Minustakin on huono sijoitus mennä opiskelemaan jenkkeihin halpaan oppilaitokseen. Opetuksen taso ei aina edes parhaissa ole Suomen tasoa ja monessa oikeasti kv.firmassa kyllä tiedetään mitä missäkin opetetaan eikä ulkomailla suoritettu mikäänkään tutkinto ole kovaa valuttaa oikeastaan missään.
Ymmärrän kyllä että jos ei Suomessa pääse mihinkään sisään niin silloin täytyy mennä sinne minne kelpaa.
Ei kuitenkaan kannata intoutua liikaa kehumaan suomen kouluja. Tuo kommentti "opetuksen taso ei aina edes parhaissa ole suomen tasoa" on kyllä aika paksua. Väittäisin melkoisella varmuudella että Harvard, Wharton, Stanford, Kellogg tai MIT Sloan pesee kauppiksen ja hankenin aika reippaalla marginaalilla... ja tähän kyllä löytyy lukemattomia mittareita jotka osoittavat asian aika kiistatta.
Mistä vedit tuon "eikä ulkomailla suoritettu tutkinto ole kovaa valuuttaa oikeastaan missään" kommenttisi? Itse high tech sektorilla töitä tehneenä ja USAssa vuosia asuneena olisin ihan pikkasen eri mieltä. Miltei missä tahansa maailmassa amerikkalainen/UK tutkinto pesee suomalaisen mennen tullen... Saat aloittaa siitä että selität että suomi ei ole osa venäjää (tai grönlantia tai uutta seelantia)
Minun näkemykseni mukaan kannattaa mennä suomessa kouluun jos muuhun ei ole varaa...
Suomalaista koulutusta ei arvosteta missään muualla kuin Suomessa. Muualla Suomi painii samassa sarjassa Puolan ja Unkarin kanssa.
Toki noissa listaamissasi korkeakouluissa varmasti on hyvä opetuksen ja tutkimuksen taso. Kuinkahan moni suomalainen kuitenkaan juuri noissa ivy league ym. huippuyliopistoissa tutkintojaan suorittelee?
Ja toisaalta itse olen kuullut, että undergrad. tasolla suht. hyvässä jenkkiyliopistossa (Chapel Hill, North Carolina State) kurssit ovat aika tavalla erityyppisiä kuin suomalaisissa yliopistoissa. Ystäväni kertomuksen perusteella kuulosti lähinnä siltä, että opiskelu on kuin meillä lukiossa (toki hieman vaativampaa). Kotitehtäviä on hirveästi joka viikko, mutta ne eivät vaadita mitään järin syvällistä prosessointia, kurssin aikana on pistareita, läsnäolo on pakollinen jne. Olen myös kuullut että usein Suomesta jenkkeihin vaihtoon lähtevät perustutkinto-opiskelijat haluavatkin mielummin suorittaa grad.tason kursseja. Monihan lähtee vaihtoon juuri kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuotenaan, eli on täten periaatteessa samalla tasolla kuin undergrad.tutkinnon suorittanut jenkkiopiskelija.
Kun puhutaan jenkkiyliopistoista, niin ei noita top 10 huippukorkeakouluja kannattaisi välttämättä vetää lainkaan keskusteluun mukaan, ne kun kuitenkin edustavat varsin marginaalista osuutta jenkkien korkeakouluista. Suomessa korkeakoulutus on suht. tasalaatuista kautta linjan, etenkin perustutkintotasolla.
Ensinnakin tuskin kenellakaan suomalaisella on varaa IL:n lukukausimaksuihin tai sellaisia suhteista etta saisi NIIHIN stipendin. Ja jos vaikka olisikin niin siita huolimatta on sen lapikaytuaan vain IL:n lapikaynyt ulkomaalainen, joka tuskin kiinnostaa sielta rekrytoivia firmoja kuten P&Gta tai muita... Opetuksen tasohan ei niidenkaan kohdalla ole SE juttu vaan sinne paasyyn vaaditut ja siella solmitut suhteet.
Sen sijaan jos kay jonkun Keski-Lannen takahikian maamieskoulun kauppalinjan tai IT-linjan niin se on jenkeissa ihan yhta kova sana kuin Juupajoen tai Riihimaen samanlainen, toita loytyy koodaajalle, eiko niin Fathammer?
Ehkapa amerikan onnelassa. Itse majaan aasiassa ja taalla saa tosissaan selittaa etta ehkapa ne tutkimukset suomen kilpailukyvysta ja ihmisresursin tasosta on hieman pyoristettyja.
Tiedoksi, (1) suomalainen yliopisto-opiskelija on valmistuessaan PATEVIN maailmassa toihin. Suomalainen tyontekija on (keskimaarin ja vuonna 1999) laadukkain maailmassa.
Edullista opiskelu USAssa on varmasti harvoin, ellei lähde suomalaisen korkeakoulun/yliopston kautta vaihtoon, mutta siellä on hyvät stipendi mahdollisuudet jos osaa etsiä oikeasta paikasta. Valtion sisäistä tukea ulkomaisille opiskelioille harvoin annetaan.
Riippuu tietenkin koulusta ja kyseisen koulun suhtautumisesta ulkomaisiin opiskelioihin mutta, jos on lukiosta keskinkertaiset numerot ja saa hyvät testitulokset(SAT ja TOEFL), niin on suhteellisen helppoa päästä kouluun sisälle. Tasokkaita kouluja voi metsästää netistä, niistä tehdään joka vuosi ns. College Ranking jossa vertaillaan eri kouluja. Yleensä Undergraduate koulut vastaavat kandidaatti-tasoa.
Jenkkilassa yliopistot jakautuvat ns. yksityisiin seka state(osavaltio)yliopistoihin. Ns. Ivy League yliopistot ovat niita yksityisia. State yliopistot tarjoavat omasta osavaltiosta kotoisin oleville opiskelijoille kohtuuhintaisia opintoviikkoja. State yliopistotkin ovat ihan korkeatasoisia. Pelkkaa hinnan sijaan kannattaa tutkia, ovatko ko. oppilaitoksen myontamat tutkinnon akkreditoituja, ts. tunnustaako osavaltio tai liittovaltio tutkinnot pateviksi. Opintojen suorittaminen ei-akkreditoidussa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa on enemman tai vahemman rahan hukkaa. Usein erittain halvalla opintoja tarjoavat laitokset eivat ole valttamatta ole akkreditoituja. Tiettya varovaisuutta kannattaa harjoittaa.
Itse olen talla hetkella Wisconsinissa (mies tekee vaitoskirjansa osaa taalla) suorittamassa kirjastotieteen opintoja ja yksi opintoviikko muualta kuin Wisconsinista kotoisin olevalle maksaa vahan vajaat 800 dollaria. Kurssit ovat yleensa kolmen opintoviikon suuruisia. Yliopisto on hyvatasoinen.