Auttakaa mua! Tunnen itseni tavallaan yksinäiseksi, vaikka mulla on muutamakin aivan rakas ystävä ja paljon kavereita! Multa vaan puuttuu se kainalo, lämpö yms. Aina ku tutustuu jätkään, vähän aikaa jutellaan ja sit se tuumaa et sä oot ihan sairaan kiva tyyppi kaverina -sä tuut liian hyvin juttuun poikien kanssa-. Tottahan se on et tuun niitten kaa juttuu, mun rakkaimmat ystävät on poikia (miehiä).Auttakaa! Miten mä löytäsin ihmisen joka ei ajattelis sitä tolleen...
Yksin taivaltaen...
tytsy
2296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä hoppuile.. Kyllä sä löydät vielä sen oikean,tollasissa asioissa ei pidä kiirehtiä. Kärsivällisyyttä,frendi rakas!
Sä oot varmaan murrosikänen.. Niin oon mäkin,joten voin sanoo,et on ihan normaalii tuntee yksinäisyyttä ihmistenkin keskellä! Mäkin poden yksinäisyyttä kauheen usein.. Jos haluut,jätä mailiosottees,tiiät,ettet oon yksin!!
toivottavasti et ole vaipunut ongelmasi kanssa epätoivoon. on arvokas asia että tulet toimeen poikien tai miesten kanssa ja ne hyväksyvät sinut tosi hyvänä kaverina. todellaki ole kärsivällinen ja älä etsi liikaa. jokaiselle kuitenkin on olemassa joku jota rakastaa ja se tulee vastaasi ihan varmasti, ennemmin tai myöhemmin.
mulle kävi silleen et ku mäki olin tavallaan samanlainen ku sä eli et mulla oli paljon kavereita jotka oli siis tyttöjä ja mä en todellakaan ajatellu niistä yhtään mitään sen enempää ku kaveri mut sit yks päivä eräs kavereista ni sai vieraan viikonlopuksi. ja siitä se lähti ja nyt ollaan onnellisia ja rakastetaan toisia.
k'rsivällisyys palkitaan