Mun satuni menee näin: Oli tyttö ja poika, jotka rakastuivat toisiinsa. läpi karikoiden ja kantojen he pysyivät yhdessä päivästä toiseen, vain ja ainoastaan rakastaen toisiaan. Eräänä alkusyksyn päivänä tuli eteen surun hetki. Tytön oli löhdettävä vuodeksi pois. Vuodeksi toisene maahan vaihto-oppilaaksi... Vaikka molemmat uskoivat tunteitaan katsoessaan, ettei tämä rakkaus voi kuihtua mihinkään... Oli pelko valtava. Olla koko vuosi poissa rakkansa luota. Tutustua uusiin ihmisiin... satoihin uusiin ihmisiin. Löytää uusi ystävä piiri, mihin varmasti kuuluisi myös poikia. Ja ennen kaikkea... olla koko vuosi näkemättä kertaakaan toisen kasvoja. Ainoana toivona saunalahden sopimus, millä voi amerikkaan soittaa 1mk minuutti...
Yhtä suurena pelkona Hänen tunteidensa muuttuminen, kuin pelko, että itse unohtaa, tavatessan uusia mielenkiintoisia ihmisiä!
Tyttö siis lähti. yrittäen lohduttaa itselleen, että jos suhde katkeaa, se ei ollut tarpeeksi vahva kestämään, ja olisi kuihtunut jossain vaiheessa kuitenkin...
Olen vieläkin täällä... puolet vuodesta urheasti takana. Iloisia hetkiä, mutta myös ikävän ja tuskan kyyneleitä on tähän aikaan mahtunut.
Rakkaani odottelee vieläkin minua, ja on valmis olemaan siellä minua vastassa ensi kesänä, kun kotiin palaan...
Onko muilla vastaavia kokemuksia??? Miten teidän suhteenne kävi?
Olo vieläkin välillä epävarma, vaikka näin pitkällä jo ollaan... ja tilanteen pitäisi joka päivä helpottua, kun oäivittäin aika takana lisääntyy ja vähenee edestä!!!
Kirjottakaa ihmiset, ja kertokaa miten tästä selviää!!!!
Yhtä suurena pelkona Hänen tunteidensa muuttuminen, kuin pelko, että itse unohtaa, tavatessan uusia mielenkiintoisia ihmisiä!
Tyttö siis lähti. yrittäen lohduttaa itselleen, että jos suhde katkeaa, se ei ollut tarpeeksi vahva kestämään, ja olisi kuihtunut jossain vaiheessa kuitenkin...
Olen vieläkin täällä... puolet vuodesta urheasti takana. Iloisia hetkiä, mutta myös ikävän ja tuskan kyyneleitä on tähän aikaan mahtunut.
Rakkaani odottelee vieläkin minua, ja on valmis olemaan siellä minua vastassa ensi kesänä, kun kotiin palaan...
Onko muilla vastaavia kokemuksia??? Miten teidän suhteenne kävi?
Olo vieläkin välillä epävarma, vaikka näin pitkällä jo ollaan... ja tilanteen pitäisi joka päivä helpottua, kun oäivittäin aika takana lisääntyy ja vähenee edestä!!!
Kirjottakaa ihmiset, ja kertokaa miten tästä selviää!!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
OLI KERRAN ERÄS POIKA JOKA OLI IHASTUNUT ERÄÄSEEN TYTTÖÖN.JA POIKA OLI SEPPO HANSKIN NÄKÖINEN.JA JONKUN MUUNKIN.POIKA ASUI LAHDESSA JA HÄMEENLINNASSA.JA TYTTÖ FORSSASSA.POIKA EI VOINUT SIETÄÄ SUKULAISIAAN.JNE.NO MUSTA TUNTUU ETTÄ BUSSISSA OLEN KOKENUT KAUKORAKKAUTTA JA KUN KÄVIN TURKKUSESSA.JA BUSSISSA NR95,JA 3-KERTAA.JA MÄ KAIPAAN AIKA MONTAA TYTTÖÄ.JA RADIOSTA SAISI TULLA ON IHMEEN HYVÄ TULLA KOTIIN JA KESKIYÖN AIKAAN
Olet urhea! Koita jaksaa ja nauti uusista kokemuksistasi siellä maapallon toisella puolella. Jos rakkautenne on oikeaa, se kestää.