asialliseen mielipiteen vaihtoon? Kirjoitin allaolevan kommentin palstalle, joku aika sitten. Miksi te ette vastaa ja osoita, että teillä on edistyksellisiä, rakentavia vaihtoehtoja. Näitä alaarvoisia alapään ilmaisuja saa lukea pääsääntöisesti, joka keskustelunavauksen jälkeen, sairasta.
Eihän yhteiskunnassa niin toimita.
"Minä haluaisin lukea pastalta oikein 100 prosenttisen metsästyksen vastustajan ajatuksia.
Miten hirvikannat pidetään normaaleina?
Miten hirvet hoidetaan jos syntyy keskittymiä?
Miten karhu entä susi?
Pienriistan osalta voi olettaa, että nälkä ja keskinäinen kilpailu ruoasta rajoittaa kantoja.
Suurilla riistaeläimillä kuten hirvillä ilmenee välittömästi keskittymiä, kannan noustessa ja ruoka ei lopu. Olen nähnyt saaristossa esimerkin.
Kai teiltä löytyy ihminen, joka pystyy ilmaisemaan ajatukset ilman törkyilmaisuja.
Eihän yhteiskunnassa niin toimita.
"Minä haluaisin lukea pastalta oikein 100 prosenttisen metsästyksen vastustajan ajatuksia.
Miten hirvikannat pidetään normaaleina?
Miten hirvet hoidetaan jos syntyy keskittymiä?
Miten karhu entä susi?
Pienriistan osalta voi olettaa, että nälkä ja keskinäinen kilpailu ruoasta rajoittaa kantoja.
Suurilla riistaeläimillä kuten hirvillä ilmenee välittömästi keskittymiä, kannan noustessa ja ruoka ei lopu. Olen nähnyt saaristossa esimerkin.
Kai teiltä löytyy ihminen, joka pystyy ilmaisemaan ajatukset ilman törkyilmaisuja.
Vastaukset 25
Vanhimmat
...odottaessasi kysymyksiisi vastauksia tiedätkö,miksi saaristossa on joka syksy niin paljon hirviä?Kuitenkin niitä vähennetään kuulemani mukaan reippaasti joka syksy.Miten pitkiä matkoja hirvi voi uida?
Olen kuullut täällä saaristossa, että ovat uineet 1-1,5 km matkan.
Hirvi on tullut veneilijää vastaan.
Talveksi ne siirtyvät mantereelle.
"Miten hirvikannat pidetään normaaleina?"
Mikä on normaali?
Jos katsotaan normaalia hirven kannalta, se on sellainen, jossa metsästäjiä ei tarvita ollenkaan. Luonto hoitaa kantaa ja sen normaaliutta. Ihmisen kannalta ja varsinkin metsästäjien kannalta tämä tarkoitaa hunninkoa. Joten perustele tuo termi normaali.
"Miten hirvet hoidetaan jos syntyy keskittymiä?"
Mikä on keskittymä? Jos hirviemolla on kaksi vasaa ja niiden seuraan lyöttäytyy sonni, niin onko tämä mielestäsi keskittymä? Minusta se on lauma, joka hirvillä on hyvin tyypillinen olomuoto. Hirvilaumat myös lyöttäytyvät yhteen. Ruotsin Sakerkin kansallispuistosta tiedetään talvisin muodostuvan yli kahdensadan hirven suurlaumoja. Tällaisessa suurlaumassa hirvet elävät talven ja hajaantuvat sitten keväällä kukin taholleen. Ovatko Suomen keskittymät mielestäsi jollainlailla erilaisia kuin Ruotsissa? Miksi?
"Miten karhu entä susi?"
Normaalitilassa, siis hirven tai luonnon normaalitilassa, karhu ja susi ottavat omansa. Sairaat, heikot tai vanhat menevät hyvään käyttöön. Ihminen sensijaan ottaa aina parhaat päältä.
"Pienriistan osalta voi olettaa, että nälkä ja keskinäinen kilpailu ruoasta rajoittaa kantoja."
Näin on pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä jotkut voivat puhua tuhoeläimistä siinä tilanteessa, kun saalistajien sykli on runsastumassa ja tehokkaasti harventamassa saaliseläinten kantoja. Kun sykli menee eteenpäin, myös saalistajat häviävät, koska ruokaa ei ole, joka taas sitten mahdollistaa saaliseläinten kannan nousun. Tätä sykliä vain ei nykyisen tehometsästyskulttuurin aikana nähdä.
"Suurilla riistaeläimillä kuten hirvillä ilmenee välittömästi keskittymiä, kannan noustessa ja ruoka ei lopu."
Tähän jo totesin, että keskittymät eivät ole pysyviä ja luonnon normaalitilanteessa saalistajat pitäisivät esimerkiksi hirvet liikkeessä ja tuhojaan tekemästä.
Juuri mainitsenasi 800:n hirven lauma on keskittymä. Normaali on sellainen hirvikanta, joka ei aiheuta ympäristössään mainittavaa haittaa, liikenteessä ja puutahoissa. Tilanne muuttuu kestämättömäksi, jos maksava väestönosa joutuu kokemaan tylynä yhteiskunnan. Vaalit on määrä vuosina ja lait muuttuvat ja hirvet joutuvat vaaraan, koska eivät osaa äänestää.
Kuinka suuri peto- ja hirvikanta miekestäsi eteläsuomessa on tulevaisuudessa sopiva, jos sinä saat päättää.
Pitääkö Yhteiskunnan kantaa vastuu eläinten tekemistä vahingoista?
Esittämäsi näkökohdat ovat ne ongelmien ydinkohdat, hirvet siirtyvät petovapaille alueille, eli asutuksen läheisyyteen ja pedot seuraavat helpon ruuan perässä.
Kuinka petovapaana rakennettu yhteiskunta suhtautuu runsastuviin susi- ja karhukantoihin? Kuka asettuu eturiviin puollustamaan vääjäämättä runsastuvia petovahinkoja (lähinnä ihmisen ja pedonv.).
Olen lähinnä huolissani harvaanasutulla alueella pienten koululaisten turvallisuudesta. Meillä pieni lapsi lähtee pimeällä koulumatkalle, jos edellisenä yönä on susilauma raadellut koiran, on ihme ellei pieni sydän jyskytä.
Silloin kun meillä oli edellisen kerran susilaumoja, suomessa ei ollut oppivelvollisuutta.
Miten sinä nämä ongelmat järjestät?
Eikäku se oli kahdensadan (200) hirven.
Hienoa Nilla, että astuit esiin, kun oikein 100 prosenttisen metsästyksen vastustajan ajatuksia täällä on kaivattu.
Koita ymmärtää Päkkiä. En tunne henkilöä, mutta uskon, että häna on umpihumanisti. Hänen ajattelun lähtökohta on varmaan se, että ihmisille ei saisi koitua surua ja kärsimystä (mm.)liikenneonnettomuuksien muodossa. Hän varmaan tarkoitti, että hirvikannat pitäisi saada ja pitää (paljon) pienemmällä tasolla kuin ne nyt ovat. Käytti siitä aivan erheellisesti nimitystä 'normaali' kanta.
Kirjoitit tuossa, että: "Normaalitilassa, siis hirven tai luonnon normaalitilassa, karhu ja susi ottavat omansa. Sairaat, heikot tai vanhat menevät hyvään käyttöön. Ihminen sensijaan ottaa aina parhaat päältä." Tuo AINA oli kyllä kärjistystä. Kyllä hirvenmetsästäjät ottavat vasojakin. Tai edes nykyisellä (muinaisaikoja) tehokkaammalla hirvenmetsästyksellä EI OTETA mitään, vaan saadaan sitä useammin mitä useammin ollaan asialla PYYTÄMÄSSÄ. Myös todella laihoja, sairaita ja loukkaantuneitakin yksilöitä ovat kuulemma nuo talkoolaiset nähneet ja ponnistuksiaan säästämättä saaneet myös kaadetuksi. Noille sairaille yksilöille ei yleensä ole mitään hyvää käyttöä, vaan ne joudutaan hautaamaan tautivaaran vuoksi maahan. Hirviporukoilla on usein myös sääntöjä, joilla turvataan niiden parhaiden jääminen. Näin valinta toimii samaan tapaan, kuten luonnontilassa. Eikä se hirvenmetsästys muutenkaan ole läheskään 100 prosenttista; Mitä lujempaa hirvi pystyy juoksemaan, sitä varmenpaa on, että passissa kukaan ei uskalla ampua. Voimakas eläin pystyy etenemään myös paksussa lumihangessa, mikä Darwinismin mukaan myös parantaa sen mahdollisuuksia pysyä hirvikoiran ja metsästysluodin ulottumattomissa.
Ja kun taas joskus juttelet jonkun pienpetopyytäjän kanssa, niin kysyppä millainen osuus hänen saaliistaan on ollut kapisia supia ja kettuja, joista ei ole hyötyä kuin lannoitteena syvällä maassa. Ja jotkut vielä kehtaavat parjata metsästäjiä ahneiksi.
"Normaali on sellainen hirvikanta, joka ei aiheuta ympäristössään mainittavaa haittaa"
Tämä on se n o r m a a l i ihmisten kokema normaalitilanne hirvikannan osalta, mutta kuinka normaali on normaali? Väestö, niin maksava kuin ei-maksava, joutuu ottamaan riskejä elämässään. Hirvi sellaisenaan aiheutaa tuskin havaittavaa riskiä tai häiriötä kenellekään. Sen mukanaan tuomat riskit sensijaan voivat aiheuttaa häiriötä. Hirvikolarit, petoeläimet, laidunnuksen aiheuttama kuluminen... Näihin kaikkiin pystyttäisiin puuttumaan osin muutenkin kuin metsästyksellä, mutta nyky-yhteiskunnalle ne tavat eivät ole normaaleja. Ne ovat itseasiassa liian hitaita keinoja useimmille. Ampuminen sensijaan on helppo ja nopea tapa hoitaa ongelmat pois metsistä kuljeksimasta. :)
Miten paljon eteläsuomeen mielestäni mahtuisi hirviä? Enemmän kuin nyt, sillä nykyinen hirvikanta ei elättäisi niitä toivottavasti tännekin vaeltavia susia, vaan niiden olisi pyydettävä helpompaa ruokaa, kuten vaikkapa koiria ja kissoja. Ja siitähän rähinä nousisi.
"Olen lähinnä huolissani harvaanasutulla alueella pienten koululaisten turvallisuudesta."
Olen kanssasi samaa mieltä tuosta turvallisuusasiasta, mutta siitä voin olla eri mieltä, miten todellisia nuo pelot ovat. Pohjoissuomessa on tiemmä Venäjän puolelta rajan yli käynyt villiintyneitä koiria porojahdissa. Niitä minäkin pelkäisin, jos eteen tulisi. Susista sensijaan ei ole tietoa niiden himoista pikkulapsia kohtaan muualta kuin tarinassa Punahilkasta.
Sä ohitat tosiasiat, jos susilauma ajaa hirveä takaa eteläsuomen alueella on se liikenteelle vaara. Ne hirvet aiheuttavat todella paljon ongelmia asutulla alueella. Ei hirvi pelkää ihmistä, jos on tottunut ihmisiin. Minä olen ollut alueella, jossa hirvi käänsi vain perseen ihmiselle ja jatkoi ruokailua.
Jos sinä asut hajaasutusalueella ja sinulla on pieniä lapsia, olet lapselle huono isä, ellet suojele häntä. Se että, ei ole tietoa susien käyttäytymisestä pieniä lapsia kohtaan, tekee monta isää varovaiseksi. Haluaisitko kokeilla omalla lapsella.
Minä ajan takaa kokemusperäistä tietoa, miten ja kuinka? Onhan keniasta kokemuksia villieläinten metsästyksen rajoittamisesta. Onko sieltä tietoa?
Ruotsin kokemukset hirvien suhteen ovat hepposia. Eihän siellä ole, kuin muutama susi ja eläintarhassa karhuja.
Minun muistini mukaan, vahinkoja tehneet villieläimet, ovat tutkijoiden mukaan aina olleet villiintyneitä koiria. Miten lie?
erä lehden tai oliko metsästys ja kalastus lehden viime numero jossa oli juttu varsinais-suomen susista 1800 luvun loppupuolelta. Saattaa käsitys muuttua itärajan asukkaiden huoleen pienten lasten turvallisuudesta koulu tiellä.
Muistaakseni 28 pikku lasta syönyt susi aiheutti sillon kauhua ja asiansa osaavia metsästäjiä jouduttiin pyytämään venäjältä saakka.
Kukaan tuskin haluaa että oma jäklkikasvu olisi taas ensimmäinen joka päätyy suden suuhun ja sama kierre saattaisi alkaa taas jolloin susi oppivaisena eläimenä huomaa että pienet lapset ovat huomattavasti helpompaa saalista.
Susi kannat olivat sillon suuret ja samassa kirjoituksessa oli myös tilastoja karjalle, lampaille,poroille, koirille yms samana vuonna syntyneet vahingot. Listassa oli tuhansia eläimiä. Sehän tarkoittaa sitä että liian suuri susi kanta kun syö metsän riistan vähiin ja siirtyy helpompaan ruokaan ihmis asutusten piiriin.
Suomessa on tällä hetkellä vähän susia, MUTTA se vähä keskittyy muutaman itärajan kunnan alueelle mikä siellä tällä hetkellä merkitsee samaa kuin suomessa 1800 luvun lopulla. Huoli on aiheellinen.
Susi on runsas lisääntyjä ja lisää tulee rajan takaa. Jos nykyinen vähäinenkin metsästys kiellettäisiin mitä vihreät koko ajan ajaa takaa valittamalla brysseliin kanta räjähtäisi käsiin.
Virossa esim on en muista tarkkaa lukua mutta 1000-2000 sutta ja viron metsästysmatkaajana olen jutellut paikallisten kanssa kuinka vaikeaa ja lähes mahdotonta kantaa on hallita ja vieraille paikalliselta metsästyksen johtajalta annetut ohjeet että jos jätät suden ampumatta kun näet ei ole tänne asiaa metsälle enään.
Villisika jahdissakin kun pääsääntöinen jäljen jättäjä on susi.
Suomessa kantaa voidaan vielä hallita, vaikka pahalta vaikuttaa eu jäsenyyden takia kun brysselistä on helppo huudella tänne.
Itärajan lisäksi viron tuleva tilanne eu.hun liittymisen takia huolestuttaa kuinka päälaelleen mahdollisesti tilanne susien osalta menee. Mielenkiintoista olisi huomata se mitä tapahtuu kun ylisuuri susi lauma menee kehä kolmosen sisäpuolelle herrojen ja päättäjien perheitä vainoamaan. Muuttuisiko ääni kellossa?
on tehty kirjakin, jossa on käsitelty kysisiä tapahtumia sekä suomen susipolitiikkaa kyseisenä aikana. En nyt muista kirjan nimeä, mutta sen kertomaa oli, että kyseiset (monikossa) nelijalkaiset olivat silminnäkijöiden mukaan suden ja koiran risteymiä elleivät sitten puhtaita villiintyneitä koiria. Susivihaa tapahtumat silloin lietsoivat niin, että se lainehtii vielä nytkin monien kirjotuksissa.
1800-luvulla hirvet oli muuten metsästetty suomesta lähes sukupuuttoon. Muutakaan suurriistaa susille tai susi-koirille ei riittänyt, siitä seurauksena kotieläinvahingot.
Nykypäivän riistatilanne ei ole lähelläkään sitä, mikä tilanne oli tuolloin. Nykypäivänähän metsissä on jopa(?) liikaa hirvieläimiä, jota susien on hyvä osaltaan harventaa.
En ala tappelemaan kenenkään kanssa siitä, mikä olisi oikea kantaluku susille, joku raja niillekin pitää tietty laitta jossain vaiheessa, mutta nykyiset 100-150 ovat kuin pisara Saimaassa. Suomeen mahtuisi hyvin ainakin tuo Viron kokoninen kanta. Sen yli menevät voitaisiin sitten jo hyvällä omallatunnolla jalostaa karvahatuiksi.
pitää etsiä maakuntaarkistosta.
Tutustuin Valitut palat lehteen, siinä oli arvio, että yksi susilauma tappaa n. 3 saksanhirveä viikossa. Se tekee ehkä 4 meittin hirveä viikossa. Vuodessa n. 200 yksilöä. Millaisia näkymiä tämä nostaa esiin, ajatellen eteläsuomen aluetta?
Täällä kun me kirjoitamme oman mielipiteemme, ei kannata provosoitua, vaikka provosoidaan.
Mielipiteen vaihto auttaa ymmärtämään toisen ajatuksia ja se on arvokas asia.
Se että yksi nimimerkki, kykenee perustelemaan metsästyksen vastustamista asiallisesti on minulle ylläri. Odotin useampaa.
Tuo Nillahan on ihan kiva keskustelukumppani. Mä en ainakaan yhtään kaipaa mitään sössöttäjää tähän keskusteluun, jonka ajatuksenkulkua ei kykene ymmärtämään. Ehkä ajankohtakin oli otollinen. Katsotaan vain tuleeko tähäkin keskusteluun ensiviikolla uusia aineksia. Nilla on sivistynyt väittelijä. Laatupisteitä Nillalle.
Saa nähdä vain vastaako kaikkiin esitettyihin kohtiin.
Nyt herää kysymys niistä petomääristä Uudenmaanläänin alueella (teoreettinen). Jos susilauma tarvitsee n. 150 hirveä/v pienriistaa ruokkiakseen lauman (tammikuun Valitut palat).
Kuinka paljon tarvitaan susilaumoja, että uudenmaan läänissä ei tarvitse ampua hirviä lainkaan?
Mikä oli tänä vuonna uudenmaan alueella kaadettu hirvimäärä?
Lisäksi herää kysymys kuinka paljon pienenee metsästäjä/lihamäärä, jos uudenmaan alueella pidetään yhtä susilaumaa?
Laskukoneet esiin.
100,200 tai 300 vuotta sitten hirvieläinkanta oli harva,ja peuran,kauriin tai hirven metsästys ei ollut kovin merkittävää päivittäisen ravinnon kannalta.Metsäkaurista ei silloin Suomessa ja norjassa edes ollut,se levisi ruotsista vasta sata vuotta sitten.Niinpä hirvenliha ei ollut entisaikaan mitenkään hallitsevalla sijalla Suomessa pienriistakanta ja sen pyynti oli epäilemättä ennen huomattavasti nykyistä laajamittaisempaa.
Suulliset ja kirjalliset metsästäjien kertomukset entisajoilta kertovat lähes satumaisista riekko-,metsälintu ja muista pienriistasaaliista.Pienriistakanta oli tuohon aikaan niin suuri,että se antoi yhtä paljon lihaa,kuin nykyään saadaan hirvieläimistä.Hirviä ei vaan ollut tuohon aikaan kovin paljon ei niitä metsästetty paljoakaan vaan enemmän pienriistaa.Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan suomessa kaadettiin vuonna 1999 noin 49 000 hirveä ja vuonna 2000 noin 64 000 hirveä,mikä lihana tekee noin 8500 tonnia.Vertailun vuoksi kerrottakoon viellä ,että pienriistaa kaadettiin vuonna 1999 noin 1.7 miljoonaa eläintä,toisin sanoen metsälintuja,riekkoa,jänistä,sorsaa,tavia ynnä muita.Vaikka pienriistasaalis entisaikaan olikin huomattavasti nykyistä suurempi,sopii epäillä saatiinko lihaa tuolloin yhtä paljon kuin nykyään hirvenlihaa."1800-luvulla hirvet oli muuten metsästetty suomesta lähes sukupuuttoon".tuo väittämäsi on väärää tieto koska hirvikanta oli luonnostaan pieni siihen aikaan.Alan historian kirjoista voit helposti tuon asian tarkistaa,jos asia kiinnostaa...
hirvikantaa aina vai levinnyt vasta luonnolista reittiä? Tuo metsäkauriin leviämissuunta? Onko se istutettu aikoinaan ruotsiin?
Mielestäni kanalintu kärsii nykyään tehokkaasta metsänhoidosta, avohakkuut eivät sovi kanalinnulle. Metso on aivan turvaton siirtyessään paikasta toiseen, se on helppo saalis haukalle. Eihän kankealiikkeinen lintu pysty avoimessa maastossa eksyttämään petoa, vaan toista on tukkipuita vilisevässä ympäristössä.
Samasta syystä hirvien ruokamaitten tuotto on noussut ja kannat runsastuneet. Jos metsässä on isoa tukkipuuta ei aluskasvillisuudessa ole hirvelle paljon syötävää.
Oliko menneinä vuosisatoina hirville epäedullisempi tilanne?
"1800-luvulla hirvet oli muuten metsästetty suomesta lähes sukupuuttoon".tuo väittämäsi on väärää tietoa..."
Näkemyskanta lienee meillä erilainen ja se luo vaikutelman väärästä tiedosta.
HIrvi on ollut kautta aikain kantasuomalaisten ja saamelaisten metsästyksen kohteena. Aikaa taaksepäin sudet ja muut petoeläimet saivat pääasiallisen ravintonsa hirvistä ja peuroista. Se kanta mikä niiltä jäi, oli sitten ihmisen metäsätyksen kohteena. Makuasia on sitten se, aiheuttiko ihminen vai petoeläimet hirvikannan pienuuden 1800-luvulla. Väärää tietoa ei tässä asiassa ole, vain näkemyskanta ero.
Se kuitenkin tiedetään, että hirvi oli kovan metsästyspaineen alla, eikä tuolloin ollut välttämättä tapana ilmoitella 'kuolleina löydetyistä' hirvistä saati metsäpeuroista.
Kuvaavaa touhulle Suomen puolella on ja on ollut kuitenkin se, että Suomen puolella niin hirvi- kuin metsäpeura- ja susikannat ovat olleet pitkään henkitoreissaan, kun taas Venäjän puolella kannat ovat olleet hyvinkin runsaat. Mistähän lie moinen erikoisuus peräisin...? :) Kysyn metsästäjiltä? Otatteko vastuuta?
No hirvikannat ovat Suomessa tätä nykyä taas suojelun ja valvonnan myötä nousseet. Ihan viime vuosina myös metsäpeurakannat. Nämäkin edistysaskeleet ovat kylläkin vaatineet tiukkoja rajoituksia metsästykseen.
No hirvikannat ovat Suomessa tätä nykyä taas suojelun ja valvonnan myötä nousseet. Ihan viime vuosina myös metsäpeurakannat. Nämäkin edistysaskeleet ovat kylläkin vaatineet tiukkoja rajoituksia metsästykseen.Näin kirjoitit. Menetkö kertomaan näistä edistysaskelista hirvi tai peurakolareissa kuolleen omaisille?
Susien määrä pitäisi olla suomessa n. 400 susilaumaa, jos hirvikanta pysyisi ilman metsästystä kurissa. Nimim. Sonnin antaman hirven kaatomäärien mukaan.
Jos susilaumassa on n. 10:n yksilöä tulee susien lukumääräksi n. 4000 sutta.
Koska hirvimäärä kaupungeissat ja pohjoisen kunnissa on pinempi riittää tästä susimäärästä joka kuntaan 1-2 susilaumaa. On siinä ulvovia.
Metsästäjät joutuisivat ampumaan ja harventamaan, jopa pienempääkin susimäärää.
jokainen on ihan itse vastuussa tekemisistään, myös autoilijat. Suomen hirvikanta ennen tämän syksyn suurmetsästystä oli kait (muistelen jonkun aikaisemmin täällä kirjoittamaa) keskimäärin yksi hirvi pariakymmentä neliökilometriä kohden. Nyt tuon suurmetsästyksen jälkeen (kymmeniä tuhansia tapettuja hirviä!), keskimääräinen hirvitiheys on vieläkin pienempi.
Jos jollakulla on rohkeutta paahtaa autollansa sataa (plus viittätoista prosenttia) kelillä kuin kelillä, niin syyttäköön vain itseään, jos hirven kanssa yhteen törmää! Jos on rohkea jossakin, niin olkoon siten rohkeutta myös kantaa seuraukset omista teoistaan! Ja olkoon omaisilla älyä ja rohkeutta syyttää sitä osapuolta, jonka älykkyys olisi voinut estää tuon törmäyksen, jos hänen älykkyytensä olisi ollut suurempi kuin rohkeutensa painaa kaasutallaa!
Tuo minun tietous hirvikannoista on puhtaasti kirja tietoa.Vanhoista metsästäjien pitämistä päiväkirjoista ja muista metsästystä käsittelevistä kirjoista.Mistä sinä olet saannut tietosi muinaismetsästyksestä ja hirvi kannoista.Toki aina on hirvieläimiä metsästetty mutta tänä päivänä enemmän kuin 1800 luvulla,koska pääpaino oli silloin pienriistassa,joka oli kannaltaan huomattavasti suurempi kuin nykypäivänä.Nykyajan metsästyksessä aseet ja muut vempaimet ovat tehokkaampiakin 1800 luvulla.Niihin aikoihin oli hyvin paljon loukkumetsästystä.Varmasti löydät tietoa tietokoneeltakin tuon ajan eläinkannoista.
noin suutu yhdestä kysymyksestä. Miten minä voin olla siitä vastuussa kun haluan elättää perheeni ja joudun ajamaan työmaalleni 30 km yhteen suuntaan säällä kun säällä. Kun ajan säkkipimeällä työmatkojani ja joku häirikkö vielä roikkuu takapuskurissani kiinni niin jos hirvi tai peura tulee eteeni niin varmaan kolisee olkoon nopeutta vaikka vain 70 km tunnissa. Kyllä minä nyt ihmispetona puolustan itseäni ja perhettäni ja sanon, että hirvikanta kymmenesosaan nykyisestä. Kyllä meidän kaikkien on sen jälkeen paljon turvallisempaa ajella pimeässä koska toisilla se on pakon sanelemaa. En missään tapauksessa ole asiattoman ja turhan tappamisenkannattaja, mutta jos fanaattiset metsästyksen vastustajat pystyvät olemaan itselleen rehellisiä niin heidän täytyy myöntää, että jonkinlainen metsästys on pakollista,siitä ei pääse mihinkään. Tälläkin palstalla on turhaa härnäämistä puolin ja toisin ja varsinkin metsästäjien taholta koska luulisi heidän ymmärtävän tosiasiat paremmin kun näiden sinisilmäisten idealistien.
"Miksi te ette vastaa ja osoita, että teillä on edistyksellisiä, rakentavia vaihtoehtoja. "
Yhtään järkevää, metsästystä taloudellisempaa ja oikeasti toteutettavissa olevaa ideaa ei ole vielä tullut. En tajua kuka tosissaan tahtoisi nähdä sitä kaaosta mikä siitä tulisi jos ei metsästettäisi lainkaan.
Eläimen henki tuntuu muutenkin omituisesti menevän ihmisen hengen edelle kun näitä vastustajien mielipiteitä kuuntelee.
Laitetaan metsämiesten pyssyihin ehkäisypiikkejä (hirvien e-pillerit) toinen osa pyssymiehistä ampuu fluorisoivia värikuulia jotka pysyvät hirvien nahassa vuoden verran. Näin saamme yöllä loistavia ja hedelmättömiä hirviä, peuroja ym itsemurhanhimoisia eläimiä joita autoilijat voivat väistää yön pimeydessä helposti.
Itse en tajua minkä takia koiria pitää olla narun päässä jossain pihassa siellä periferiassa (eläinsuojelulaki kieltää narussa pidon) vaan minkä takia koirat eivät voisi viettää yönsä sisällä talossa tai jossain ulkorakennuksessa?
Kai tuo eka kappale oli vain jotain villiä ajatusvirtaa vailla realistista harkintaa. Jos olet edelleen sitä mieltä, että tuo on kaikin puolin toteutuskelpoinen suunnitelma, niin pistäppä faktoja esiin. Vai pitääkö mun eritellä kohdat jotka kaipaavat täsmennystä?
Sitten toinen kappaleesi: "Itse en tajua minkä takia koiria pitää olla narun päässä jossain pihassa siellä periferiassa (eläinsuojelulaki kieltää narussa pidon) vaan minkä takia koirat eivät voisi viettää yönsä sisällä talossa tai jossain ulkorakennuksessa?"
Tuo oli mulle uutta, että eläinsuojelulaki kieltäisi koiran pitämisen narussa. Missään talutushihnan (metrin parin) mittaisessa narussanan koiraa ei saa pitää kuin lähiöpubin ovipielessä. Tarkistaisitko vielä asian ja laita pykälien numerot tai koko lakitekstin pätkä tänne, niin mäkin valistun.
Täällä periferiassa eli maakunnissa on kato niin päin, että koiria ei pidetä sisällä, vaan saavat viettää päivänsä ulkona. Useimmat koirat HALUAVAT olla pihalla myös yöt. Monet koirat täällä maalla omaavat niin paksun turkin, että kärsisivät, jos joutuisivat olemaan sisällä 20°C kuumuudessa. Meidän koirat esimerkiksi eivät mene lämmitettyihin koppeihinsakkaan kun vasta kylmemmillä keleillä. Ovat muuten (huomattavasti normin määrittelemää minimikokoa suuremmissa) häkeissä ilman pantaakaan ja kovilla (
Että osa myös kaupunkilaiskoirista asustelee mieluummin pihalla kuin sisällä (spk itselläni).
Narulle on laitettu vähimmäismäärät, eli vähimmäistmitat. Joku korjatkoon jos muistan nämä väärin: vähintään 10 metriä pituussuunnassa mahduttava kulkemaan vapaasti, sekä vähintään 5 metriä leveyssuunnassa (vai olikohan 4 metriä). Eli siis juoksunarun oltava minimissään tälläinen.
Juoksunarun lähellä on oltava koppi tai muu suoja, jos koiraa pidetään ulkona, että pääsee suojaan.