Tämä on jatko-osa tähän: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000001905572
-Lähteenä tähän on käytetty: Luther-kronikka (1893), Andrea von Dülmen, tietosanakirja (1966), sekä yhtä artikkelia Lutherista ja katolisesta kirkosta.
-Staupitzin kuolinaika oli virheellinen. 1924 -> 1524
Lupasin palata asiaan, toivottavasti lisätietoja asiasta kaivannut käy tämän lukemassa. Olisi nimittäin kiva kuulla myös teidän versionne asiasta. Kirjatietoa enempää en aiheesta omista, mutta yritän lainauksien avulla valottaa Lutherin ja Staupitzin välistä kanssakäymistä:
”Luther jatkaa teologian opintojaan pääasiassa Staupitzin johdolla” (1508)
”Luther itse lienee nähnyt Raamatun kaksikymmenvuotiaana ja lukenut sitä ainoana munkkina Erfurtissa. Huomattavana poikkeuksena hän ylistää Staupitzia, joka halusi uudistaa teologian opiskelua Raamatun selityksen suuntaan.” (1507)
”Riita reformoitujen ja ei-reformoitujen luostarien yhdistymisestä jatkuu. Erfurtin luostari kuuluu suunnitelman kiivaimpiin vastustajiin: vain vähemmistö puolustaa von Staupitzin suunnitelmia, ennen kaikkea Johann Lang ja hänen ystävänsä Luther. Erfurtin luostarissa vallinnut kiusallinen tilanne ratkaistiin siirtämällä Luther ja Lang Wittenbergiin.” (1511)
”Luther osallistuu Staupitzin kanssa munkkikunnan kapituliin Kölnissä, missä pitkään jatkunut luostaririita ratkeaa. Luther nimitetään samassa yhteydessä Wittenbergin luostarin aliprioriksi ja sen vastaavaksi opettajaksi. Staupitz toivoo, että Lutherista tulisi hänen seuraajansa Wittenbergin yliopiston Raamatun professuurin hoitajana. Samoihin aikoihin Staupitz määrää Lutherin luostarin saarnaajaksi.” (1512)
”1516 Luther asettuu kiertelemättä vastustamaan Saksin vaaliruhtinaan suunnitelmaa tehdä Staupitzista Chiemseen piispa, sillä ”piispana oleminen tarkoittaa mässäilyä, sodomalaisuutta ja elämää roomalaiseen tapaan”.”
”Lutherin kollegat pahentuvat aluksi teeseistä. Nikolaus von Amsdorf, Staupitzin veljenpoika ja vannoutunut skolastikko, on aluksi torjuva. Hänestä tulee kuitenkin Lutherin vaikutuksesta vuoteen 1517 mennessä Augustinuksen ja Paavalin teologian innokas kannattaja ja Lutherin läheinen työtoveri.”
”Augustiinolaiseremiittien kenraali Gabriel Venetus syyttää Staupitzia Lutherin lähimpänä esimiehenä siitä, ettei tämä ole pidellyt alaistaan, minkä johdosta koko munkkiveljeskuntaa nyt epäillään kerettiläisyydestä. Lutherin olisi pidättäydyttävä esittämästä uusia mielipiteitä”
Staupitzin kuoleman lähentyessä erimielisyyksiä alkaa näkyä.
”Kirjeessään Staupitzille Luther ilmaisee pettymyksensä siitä, että tämä on sittenkin taipunut selvästi kirkon painostuksen edessä. ”Tuomitseeko paavi sitten bullassaan kaiken, mitä te tähän saakka olette opettaneet ja mihin te olette uskoneet. Sitä ei ole vielä aika pelätä, vaan on korotettava äänensä kuuluviin. Aivan yhtä paljon kuin te vaaditte minua nöyrtymään, vaadin minä teitä kohottamaan päänne ylpeänä ylös” (1521)
”Pitkän vaikenemisen jälkeen Luther kirjoittaa Staupitzille, joka aikoo vaihtaa veljeskuntaa. Tämä tosiaan valitaankin 2. elokuuta Salzburgin Pyhän Pietarin benediktiiniläisluostarin apotiksi. Luther epäilee, seuraako Staupitz Jumalan tahtoa sillä, ”että teistä tulee apotti, eikä se tunnu minusta sopivalta, en kuitenkaan halua olla teidän henkeänne vastaan enkä teitä tuomita”
Sitten Luther-kronikasta muihin lähteisiin -->
Vaikka Lutherin isällinen ystävä Johan Staupitz loppuun asti pysyi paavikirkolle uskollisena, keskinäinen kirjeenvaihto jatkui. Viimeisessä kirjeessään (1/4 1524) Lutherille Staupitz edelleen vakuuttaa pysyneensä pyhän evankeliumin opissa, jonka edelläkävijänä hän on ollut. Mutta hän varoittaa Lutheria tämän jyrkästä asenteesta paavikirkkoa vastaan. Seuraavan vuoden aivan alussa Luther julkaisi paavi Clemens VII:n bullat ja liitti niihin huomautuksiaan. Niissä hän mitä jyrkimmästi vaatii tietoisia kristityitä eroamaan paavikirkosta. Lutherin elämäkerran kirjoittaja Th. Kolde pitää todennäköisenä, että Lutherilla niitä kirjoittaessaan on ollut mielessä Staupitzin mahdoton kanta - samalla kertaa sekä pysyä evankeliumin opissa että puolustaa pysymistä paavikirkossa. Staupitz kuoli juuri niihin aikoihin 28/12 1524.
Sekä henkillökohtaista lohdutusta että jumaluusopillista selvyyttä hänelle antoi isällinen luostarin ylitarkastaja Johann von Staupitz. Hän ohjasi Lutherin syventymään Raamattuun ja osoitti hänelle, etteivät sisäiset ahdingot ole merkkinä Jumalan hylkäämänä olemisesta, vaan ne ovat Jumalan kasvatuskeinoja. (Tietosanakirja 1966)
1520: Staupitz etääntyi Lutherista ja jäi uskonpuhdistuksen suuressa jaossa katolisten leiriin. (-”-)
---------
Kirjoja lukiessani tuli myös mieleen, että Luther on voinut saada kosketuksen Jumalan valtakuntaan myös Johan Taulerin tai hussilaisten kautta. Tutkijat ovat todenneet, että Lutherin julistus ja ajattelu muuttui noin vuosina 1515-1518, eli juuri silloin kun hän oli Staupitzin kanssa tekemisissä. Hussilaisiin Luther saa kontaktin noin 1520. Tauler kuoli ennen Lutherin syntymää, mutta jotain erikoista hänessä oli, koska erään kristinuskon historian mukaan Luther arvosti Raamatun jälkeen eniten Augustinusta ja Johan Tauleria. Tauler kuului bogomileihin, eli ”Jumalan ystäviin”, ehkä Luther on löytänyt elävän uskon heidän keskeltään, eikä Staupitzin luota.
Ehkä tämä asia jää osittain selvittämättömäksi mysteeriksi.
-Lähteenä tähän on käytetty: Luther-kronikka (1893), Andrea von Dülmen, tietosanakirja (1966), sekä yhtä artikkelia Lutherista ja katolisesta kirkosta.
-Staupitzin kuolinaika oli virheellinen. 1924 -> 1524
Lupasin palata asiaan, toivottavasti lisätietoja asiasta kaivannut käy tämän lukemassa. Olisi nimittäin kiva kuulla myös teidän versionne asiasta. Kirjatietoa enempää en aiheesta omista, mutta yritän lainauksien avulla valottaa Lutherin ja Staupitzin välistä kanssakäymistä:
”Luther jatkaa teologian opintojaan pääasiassa Staupitzin johdolla” (1508)
”Luther itse lienee nähnyt Raamatun kaksikymmenvuotiaana ja lukenut sitä ainoana munkkina Erfurtissa. Huomattavana poikkeuksena hän ylistää Staupitzia, joka halusi uudistaa teologian opiskelua Raamatun selityksen suuntaan.” (1507)
”Riita reformoitujen ja ei-reformoitujen luostarien yhdistymisestä jatkuu. Erfurtin luostari kuuluu suunnitelman kiivaimpiin vastustajiin: vain vähemmistö puolustaa von Staupitzin suunnitelmia, ennen kaikkea Johann Lang ja hänen ystävänsä Luther. Erfurtin luostarissa vallinnut kiusallinen tilanne ratkaistiin siirtämällä Luther ja Lang Wittenbergiin.” (1511)
”Luther osallistuu Staupitzin kanssa munkkikunnan kapituliin Kölnissä, missä pitkään jatkunut luostaririita ratkeaa. Luther nimitetään samassa yhteydessä Wittenbergin luostarin aliprioriksi ja sen vastaavaksi opettajaksi. Staupitz toivoo, että Lutherista tulisi hänen seuraajansa Wittenbergin yliopiston Raamatun professuurin hoitajana. Samoihin aikoihin Staupitz määrää Lutherin luostarin saarnaajaksi.” (1512)
”1516 Luther asettuu kiertelemättä vastustamaan Saksin vaaliruhtinaan suunnitelmaa tehdä Staupitzista Chiemseen piispa, sillä ”piispana oleminen tarkoittaa mässäilyä, sodomalaisuutta ja elämää roomalaiseen tapaan”.”
”Lutherin kollegat pahentuvat aluksi teeseistä. Nikolaus von Amsdorf, Staupitzin veljenpoika ja vannoutunut skolastikko, on aluksi torjuva. Hänestä tulee kuitenkin Lutherin vaikutuksesta vuoteen 1517 mennessä Augustinuksen ja Paavalin teologian innokas kannattaja ja Lutherin läheinen työtoveri.”
”Augustiinolaiseremiittien kenraali Gabriel Venetus syyttää Staupitzia Lutherin lähimpänä esimiehenä siitä, ettei tämä ole pidellyt alaistaan, minkä johdosta koko munkkiveljeskuntaa nyt epäillään kerettiläisyydestä. Lutherin olisi pidättäydyttävä esittämästä uusia mielipiteitä”
Staupitzin kuoleman lähentyessä erimielisyyksiä alkaa näkyä.
”Kirjeessään Staupitzille Luther ilmaisee pettymyksensä siitä, että tämä on sittenkin taipunut selvästi kirkon painostuksen edessä. ”Tuomitseeko paavi sitten bullassaan kaiken, mitä te tähän saakka olette opettaneet ja mihin te olette uskoneet. Sitä ei ole vielä aika pelätä, vaan on korotettava äänensä kuuluviin. Aivan yhtä paljon kuin te vaaditte minua nöyrtymään, vaadin minä teitä kohottamaan päänne ylpeänä ylös” (1521)
”Pitkän vaikenemisen jälkeen Luther kirjoittaa Staupitzille, joka aikoo vaihtaa veljeskuntaa. Tämä tosiaan valitaankin 2. elokuuta Salzburgin Pyhän Pietarin benediktiiniläisluostarin apotiksi. Luther epäilee, seuraako Staupitz Jumalan tahtoa sillä, ”että teistä tulee apotti, eikä se tunnu minusta sopivalta, en kuitenkaan halua olla teidän henkeänne vastaan enkä teitä tuomita”
Sitten Luther-kronikasta muihin lähteisiin -->
Vaikka Lutherin isällinen ystävä Johan Staupitz loppuun asti pysyi paavikirkolle uskollisena, keskinäinen kirjeenvaihto jatkui. Viimeisessä kirjeessään (1/4 1524) Lutherille Staupitz edelleen vakuuttaa pysyneensä pyhän evankeliumin opissa, jonka edelläkävijänä hän on ollut. Mutta hän varoittaa Lutheria tämän jyrkästä asenteesta paavikirkkoa vastaan. Seuraavan vuoden aivan alussa Luther julkaisi paavi Clemens VII:n bullat ja liitti niihin huomautuksiaan. Niissä hän mitä jyrkimmästi vaatii tietoisia kristityitä eroamaan paavikirkosta. Lutherin elämäkerran kirjoittaja Th. Kolde pitää todennäköisenä, että Lutherilla niitä kirjoittaessaan on ollut mielessä Staupitzin mahdoton kanta - samalla kertaa sekä pysyä evankeliumin opissa että puolustaa pysymistä paavikirkossa. Staupitz kuoli juuri niihin aikoihin 28/12 1524.
Sekä henkillökohtaista lohdutusta että jumaluusopillista selvyyttä hänelle antoi isällinen luostarin ylitarkastaja Johann von Staupitz. Hän ohjasi Lutherin syventymään Raamattuun ja osoitti hänelle, etteivät sisäiset ahdingot ole merkkinä Jumalan hylkäämänä olemisesta, vaan ne ovat Jumalan kasvatuskeinoja. (Tietosanakirja 1966)
1520: Staupitz etääntyi Lutherista ja jäi uskonpuhdistuksen suuressa jaossa katolisten leiriin. (-”-)
---------
Kirjoja lukiessani tuli myös mieleen, että Luther on voinut saada kosketuksen Jumalan valtakuntaan myös Johan Taulerin tai hussilaisten kautta. Tutkijat ovat todenneet, että Lutherin julistus ja ajattelu muuttui noin vuosina 1515-1518, eli juuri silloin kun hän oli Staupitzin kanssa tekemisissä. Hussilaisiin Luther saa kontaktin noin 1520. Tauler kuoli ennen Lutherin syntymää, mutta jotain erikoista hänessä oli, koska erään kristinuskon historian mukaan Luther arvosti Raamatun jälkeen eniten Augustinusta ja Johan Tauleria. Tauler kuului bogomileihin, eli ”Jumalan ystäviin”, ehkä Luther on löytänyt elävän uskon heidän keskeltään, eikä Staupitzin luota.
Ehkä tämä asia jää osittain selvittämättömäksi mysteeriksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...
Lutherin teoksia. Olen lainannut kirjastosta mutta lainausaika on aina niin lyhyt.
Mielenkiintoista tietoa olit kirjoittanut Lutherista. Olen usein itse miettinyt, mistä Lutherin kääntymys sai alkunsa ja sain nyt siihen vastauksen.
Vaikea antaa mitään neuvoa, koska en itsekään löydä haluamiani kirjoja mistään. Vaikka puhutaan tietoyhteiskunnasta, niin silti suurin osa tiedosta lojuu arkistoissa, jonne vain harvoilla tutkijoilla on pääsy.
Sen kirjan mukaan Luther löysi Jumalan valtakunnan hänen kauttaan, mutta näin jälkikäteen historiasta on vaikea sanoa mitään varmaa. Todennäköisesti se tapahtui kuitenkin noin.
maailmankirjallisuuden klassikoita on niin vaikea ostaa! Kaikenmaailman roskakirjoja kyllä painetaan.
Esim palkittuja suomalaisia huippukirjailijoita lähes mahdoton saada ja selitys aina sama vanha ontuva: painos lopussa! Kas kuneivätvoi painaa lisää. Raha ei saisi olla syy: voihan yksittäiseltä teokselta pyytää vaikka suuren hinnan jotta kustannukset saa katettua.
Suuret kiitokset nimimerkille Mart. Luth. kirjoituksesta!