kuinka monet teistä on joutunut kokemaan sen, tullut petetyksi?
onko toinen osapuoli ollut tuntematon vai jopa oma kaveri?
miten olette siitä selvinneet?
oletteko toisen mahdollisuuden antanut ihmiselle?
miten suhden on sen jälkeen edennyt?
miks ihmiset pettää toisiaan? eikö yksi riitä? onko ihmisellä joku näyttämisen tarve, vai mikä! jos välittää toisesta, miks pitää mennä pettään?!
kertokaa se minulle.
onko toinen osapuoli ollut tuntematon vai jopa oma kaveri?
miten olette siitä selvinneet?
oletteko toisen mahdollisuuden antanut ihmiselle?
miten suhden on sen jälkeen edennyt?
miks ihmiset pettää toisiaan? eikö yksi riitä? onko ihmisellä joku näyttämisen tarve, vai mikä! jos välittää toisesta, miks pitää mennä pettään?!
kertokaa se minulle.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kundikaverini alkoi suutelemaan mun silmien edessä kaverini kanssa... jonka jälkeen kävin hakemassa sormukset poissa (oltiin kihloissa)nyt siitä on muutama kuukaus ja oon päässy melko hyvin sen yli( ensimmäisen kuukauden aikana yritin kaksi kertaa tappaa itteni). muija on edelleen mun kaveri mut välillä sekin on tosi vaikeaa. ex- lähinnä vain haukkuu mua, ihana elämä :)
Saanko kysyä miks ihmeessä olitte edes kihloissa...
Eikö pitäisi tuntea toinen ihminen läpikotaisin ennenkuin ajatellaankaan moista vakiintumista...
Muutoin: tuo kundihan oli/on aivan syvältä
piti saada parempi merkintä opintokirjaan
vaikeiden vaiheiden jälkeen
ollaan päädytty yhteen
no tämmönen homma että oon ite pettäny, ja en oo pystyny elämään sen asian kanssa...
luulin ennen että pystyn olin pettänyt monia miehiäni ennen häntä, mutta en ollut välittänyt heistä niinkuin nyt entisestäni.en voinut sanoa sitä sille koska pelkäsin että hän jättää minut ja hakkaa sen toisin, en voinut muuta kun vittuilla rakkaalleni ja olla tosi äkäinen. ja hän sitten itse lopetti seurustelun, oikkuiluni takia. mutta jos hän olisi jaksanut minun huonot puoleni niin olisi hän jaksanut väliaikaiset oikkuiluni.mutta tämä on parasta näin.koska petin.mutta rakastan vieläkin häntä ja toivon yhteistä tulevaisuutta mutta pystynkö elämään enää huonon omatunnon kanssa???
jos vielä pystyn rakastumaan niin en petä koska suhde menee siinä heti pilalle.
mutta on mun entinen nainut yhden mun "kaverin" kanssa ja senkään takia en voi enää haluta häntä vaikka se on niin vaikeaa....olen nyt sinkku ja haluan miehiltä vain munaa...
en voi mitään mutt pelkään sitoutumista, toivottavasti joku jaksaa lukea tämän...
onnea kaikille onnellisille pareille, ja ei kannata pettää vaikka ruoho näyttääkin vihreämmältä aidan toisella puolella...
on paljon kundeja, joilla on ollut
suhteita
ei ne kaikki vaadi neitsyyttä
mä en oo varsinaisesti muijaani pettänyt, tai hänen ja ehkä joidenkin muiden mielestä olen eli oon suudellut ja halaillut kännispäissäni yhtä tuntematonta hupakkoa aika kauan sitten. Sillä ei ollut mitään vaikutusta kehenkään ennenkuin pari päivää sitten jostain ihmeen syystä päätin keventää omaatuntoani (oli se kuitenkin vaivannut aina kun muijani oli ollut erityisen miellyttävällä päällä). Oon vitun ääliö. Ei meillä poikki mennyt eikä muijani vihoitellut mulle kuin sen yhden päivän, mutta hävettää kun murskasin hänen unelmansa 100%luotettavasta miehestä ja varmaan kolhaisin hänen itsetuntoaankin melko kipeästi.
No, eipä tässä muuta, mutta jos petätte kumppaninne luottamuksen niin pitäkää se omana tietonanne.
...kun petin rakastani hänen silmiensä edessä vaikka hän varoitti.
Ex- naiseni petti meikäläistä.. Mut "onneks" sain tietää sen vasta sittekun se oli jättäny mut.. Satuin aavistamaan sen jo jollakin ovelalla tavalla, kun me vielä seurusteltiin.. Mutta se ei muuttanu sitä mitenkään, vaikka sain tietää sen jälkeen päin.. Se jättäminen sattu vaan sitä enemmän sen jälkeen.. Jos tämän hetkinen nainen, kenen kanssa seurustelen pettää mua ja kertoo sen mulle ja pyytää anteeks.. Niin se ei oo niin helppoo, koska jos mua petetään pahasti, niin se on loppu kerta heitosta.. Sama pätee myös kaveruudessa.. Luottamus on yks elämän tärkeimmistä asioista.. Ajatelkaa, jos te ETTE voi luottaa kenenkään.. Ajatelkaa sitä ja ajatelkaa sen jälkeen sen seurauksia, kun eka teidän nainen/jätkä on pettäny teikäläistä.. Voitteko luottaa siihen enää samalla tavalla?
Täälä ihmiset vaan pölisee pettämisestä ja kiinni
jäämisestä kuin myös omantunnon tuskista. Kuka
tyhmä menee kertomaan jos on joskus "vahingossa"
erehtyny vieraaseen sänkyyn..? Mä voin kertoo
että mä itse elän juuri tällä hetkellä kahdessa
eri suhteessa. Eikä mulla oo minkäänlaisia
omantunnon tuskia. Mikäs sen hienompi tunne kun
tietää että kaksi miestä palvoo. Ja että mä
pystyn vielä pitämään molemmat onnellisena ja
tyytyväisinä. Mulla ei oo minkäänlaisia
aikomuksia kertoa kummallekkaan yhtään mitään. Mä
aijon pelata tän pelin loppuun asti. Voi
kuulostaa etten välitä kummastakaan, mutta ei se
pidä paikkaansa. Kyllä mä välitän molemmista,
välillä vähän liikaakin. Ja mä oon vielä sen
verran nuori etten halua sitoutua vielä kauheen
vakavasti. Mulla on omat juttuni ja jos joku ei
hyväksy niitä niin se ei sit taas oo mun ongelma.
Ittehän mä vastuun tästä kaikesta kannan, ei
kukaan muu...
mistähän mä alottasin....no mul oli
jätkäkaveri...joka petti mua sen ENTISEN
tyttökaverin kaa.ja petti toisen kerran...annoin
anteexi koska luulin rakastavani sitä.mutta se
oli viiminen tikki ku se petti mua mun parhaan
kaverin kaa....mä olin tappaa sen jätkän!!!ja sen
mun frendin....ja oon "muka" antanu anteex sille
mun "kaverille" ,vaikka tosiasiassa en koskaan oo
antanu sille anteex,enkä koskaan tuu
antamaankaan!!!olin tosiaan kuolla siinä
vaihees,ja viilsinki jo ranteet auki....se oli
mun elämäni hirveintä aikaa!!!!mut mä pääsin
siitä yli mun "todellisten" ystävien
avulla.........ja jätkille:ÄLKÄÄ SAATANA IKINÄ
MENKÖ PETTÄMÄÄN TYTTÖKAVEREITANNE!!!!!JA
TOISINPÄIN!!!!!!!!!!TE ETTE USKO KUINKA SE
SATTUU!!!!!