Elikkäs olen jonkin aikaa tässä nhb:tä reenannut
ja huomannut että otan hirmuisia paineita harjoituksista. Haluaisin nauttia harrastuksesta ja että se olisi mielekästä...olenkin mukana lähinnä kuntoilumielessä mutta ongelma on että se ei oikein onnistu. Niin valmentaja, kuin myös muut harrastajat ottavat harjoitukset todella vakavasti...kuin se nyt joku elämäntyö olisi. Ongelma ei ole ettenkö pärjäisi tai kestäisi iskuja. Se ongelma on pään sisällä. Olen harkinnut että kannattaisiko vain suosiolla lopettaa ja jatkaa sellaisen harrastuksen parissa joka tuottaa nautintoa eikä stressiä. Tuo touhu alkaa olla liian totista.
ja huomannut että otan hirmuisia paineita harjoituksista. Haluaisin nauttia harrastuksesta ja että se olisi mielekästä...olenkin mukana lähinnä kuntoilumielessä mutta ongelma on että se ei oikein onnistu. Niin valmentaja, kuin myös muut harrastajat ottavat harjoitukset todella vakavasti...kuin se nyt joku elämäntyö olisi. Ongelma ei ole ettenkö pärjäisi tai kestäisi iskuja. Se ongelma on pään sisällä. Olen harkinnut että kannattaisiko vain suosiolla lopettaa ja jatkaa sellaisen harrastuksen parissa joka tuottaa nautintoa eikä stressiä. Tuo touhu alkaa olla liian totista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lähditkö reenaamaan jonkun kaverin kanssa? Sitähän voi käydä vaikka painissa ja potkunyrkkeilyssä plus sitten ottaa kaverien kanssa vapaammilla säännöillä. Näin itse tekisin.
Ei ole tuttuja treenikavereina
Vaihda lajia tai seuraa.
Sopiva ilmapiiri löytyy, kun vähän etsit.
Missä kaupungissa asut?
Ei siittä välttämättä kannata stressiä ottaa, mutta parhaansa täytyy kyllä tehdä. NHB kun kuitenkin on kilpailulaji, jossa suuri osa kisaa tai lähtee tulevaisuudessa kehiin, on muiden kannalta suorastaa epäreilua ottaa liian löysästi. Se ei ole kenenkään mielestä matsissa kiva huomata, että nyt on sitten ensi kertaa tosissaan ottava ukko edessä...
Kokeile vielä vähänaikaa, jos saisit oman spirittisi kuntoon. Jos ei motivaatiota sittenkää löydy, voi olla parempi vaihtaa johonkin hiukan vapaamuotoisempaan lajiin.
Mutta sekin on ongelma että en pääse läheskään kaikkiin reeneihin (älä kysy miks, oikee syy mutta en jaksa selittää :D) ja siksi olen tekniikaltani myös heikompi :(
Ei sillä nyt mitään merkitystä ole, jos ei kaikkiin treeneihin pääse. Kyllä meilläkin on tyyppejä, jotka käyvät vain kerran kahdessa viikossa. Kaikki on hyvin niin pitkään kun tekee parhaansa, ja vaikkei pärjäisikään niin varmasti oppii. Mutta kuten jo sanoin, minua ainakin vitutta treenata sellaisen kanssa, joka ottaa hommat silleen "ihan rennosti". Kyllä se on niin, että kun sparrataan niin silloin ei puhuta paskaa. Sen voi tehdää treenien jälkeenkin.