Moron!Mä haluisin pieniä vinkkejä ja kokemuksia
teiltä hyvät lukijat...eli jos vain on
kiinnostusta,niin ette viitsisi kertoa minulle
mitenkä teillä on kihlautumisenne jälkeen ollut
yhteyksiä kavereihin, perheeseen,
kihlattuunne...onko suhteenne muuttunut jotenkin
vai jotain muuta...? Kauan olitte
seurustelleet/tunteneet toisenne, kun päätitte
kihlautua ja lupautua toisillenne? Mulla on tässä
vain ollut pieniä tai voiko niitä nyt
pieniksikään sanoa...ongelmia...Eli menimme
poikaystäväni kanssa kihloihin uudenvuoden
aattona puolen vuoden seurustelun/yhdessäolon
jälkeen... sen jälkeen minusta on tullut kuin
toinen ihminen(jota kyllä kihlattuni ei
myönnä)...mutta itse olen huomannut,että suhteeni
perheeseen,sisaruksiin on ollut huonoa...on
riidelty useammin yms... minusta on tullut
määräilevä ja suutun kaikista pienistäkin
asioista.En ymmärrä mistä nämä kaikki
johtuu,koska suhteemme poikaystäväni kanssa ovat
vain parantuneet ja meillä menee ns
hyvin...olemme jo hieman suunnitelleet häitä
ym... Mitä voin tehdä? Mitä ajattelette
tilanteestani? olin meidän perheen sisaruksista
ensimmäinen, joka meni kihloihin ja en ole edes
vanhin!
Kiitos että olette edes vaivautuneet lukemaan
tämän viestini ja olemaan kiinnostunut
ongelmistani!!
teiltä hyvät lukijat...eli jos vain on
kiinnostusta,niin ette viitsisi kertoa minulle
mitenkä teillä on kihlautumisenne jälkeen ollut
yhteyksiä kavereihin, perheeseen,
kihlattuunne...onko suhteenne muuttunut jotenkin
vai jotain muuta...? Kauan olitte
seurustelleet/tunteneet toisenne, kun päätitte
kihlautua ja lupautua toisillenne? Mulla on tässä
vain ollut pieniä tai voiko niitä nyt
pieniksikään sanoa...ongelmia...Eli menimme
poikaystäväni kanssa kihloihin uudenvuoden
aattona puolen vuoden seurustelun/yhdessäolon
jälkeen... sen jälkeen minusta on tullut kuin
toinen ihminen(jota kyllä kihlattuni ei
myönnä)...mutta itse olen huomannut,että suhteeni
perheeseen,sisaruksiin on ollut huonoa...on
riidelty useammin yms... minusta on tullut
määräilevä ja suutun kaikista pienistäkin
asioista.En ymmärrä mistä nämä kaikki
johtuu,koska suhteemme poikaystäväni kanssa ovat
vain parantuneet ja meillä menee ns
hyvin...olemme jo hieman suunnitelleet häitä
ym... Mitä voin tehdä? Mitä ajattelette
tilanteestani? olin meidän perheen sisaruksista
ensimmäinen, joka meni kihloihin ja en ole edes
vanhin!
Kiitos että olette edes vaivautuneet lukemaan
tämän viestini ja olemaan kiinnostunut
ongelmistani!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
hmmh.. mä oon tällanen esimerkki nuorena
kihlautuneesta.. oon vasta 14..täytän 15.. oon
ollut kohta rakkaani kanssa kihloissa puoli
vuotta... yhdessä oloa on kertynyt jo yli vuosi..
kihlauduttiin koska tunsimme sen olevan oikein..
meillä menee todella hyvin.. tosin perheeni
kanssa on tullut ongelmia.. noh.. mitä pienistä.
ystäviä mulla ei koskaan ole ollut.. noh.. ehkä
muutama, niin enpä niistä voi mitään sanoa.. mut
ne harvat ketä mulla on arvostavat mun ja kultani
pitkää liittoa.. ja palavaa rakkautta.. meiän
suhteessa on kyllä alamäkiä, mut ei ilman niitä
voi olla onnellinen.. ei aina voi olla hauskaa..
itketty on, huudettu on.. jopa läiskitty poskille
ja pidetty mykkäkoulua.. mut kaikki järjestyy..
kihlaus ei ole sitoumus joka määräis olemaan vain
aina poikaystävän kanssa..tietenkin välit
perheeseen ja ystäviin kannattaa säilyttää..
eikä kannata valita ystäviään poikaystävän
mieltymyksien mukaan.. mun rakkaani ei siedä mun
ystäviä.. ne ovat niin erilaisia kuin hän..
mä taas rakastan erilaisuutta.. mut joo.. eksyn
taas aiheesta..sori.. hmmh.. meiän suhteemme
parantui kihlauksen myötä.. pystymme nykyään
kekustelemaan kaikesta suoraan.. häpeilemättä..
se on ihanaa.. opimme olemaan yhdessä enemmän..
paremmin.. ja on ollut mukavaa..
tulevaisuuttakin on suunniteltu.. häitä joskus
muutaman vuoden päähän.. ööh.. oma kämppä on
jo..kunhan vähän kasvetaan isommiksi niin
muutetaan tampereelle kaksioon... se on jo
meiän.. :) ihanaa.. me rakastetaan toisiamme..
enkä uskonut että löytäisin ihmisen itselleni..
en uskonut kenenkään rakastavan minua.. mutta
toisin kävi.. onhan mulla muitakin pitkiä
suhteita ollut.. pidempi kuin tämäkin.. mutta
silloinen kultani kävi väkivaltaiseksi, niin
jätin.. en olisi kestänyt enää kauaa..
mutta.. onnea sulle "sormus"..
kyllä se siitä.. :)
Sori vaan, mutta tuo teinikihlausmeininki on pikkasen liikaa ainakin mulle.
Mieti nyt ite, että sun täysi-ikäisyyteenkin on vielä kolme vuotta! Aattele kuin pitkä aika
se on ja kuinka paljon sinä ja kundis muututte vielä?! Jos kundikamus ei siedä edes sun
kavereita niin mitä sä aiot tehdä. Sitoutua kundiin ja menettää ystävät?
Sori vaan, mutta tuo teinikihlausmeininki on pikkasen liikaa ainakin mulle.
Mieti nyt ite, että sun täysi-ikäisyyteenkin on vielä kolme vuotta! Aattele kuin pitkä aika
se on ja kuinka paljon sinä ja kundis muututte vielä?! Jos kundikamus ei siedä edes sun
kavereita niin mitä sä aiot tehdä. Sitoutua kundiin ja menettää ystävät?
miks en vois sitoutua mieheen jota rakastan??
okei
tiedän.. olen todella nuori, mutta tää vaan
tuntuu oikealta.. on tuntunut koko ajan..
ja miks mun pitäis luopuu ystävistäni mun kundin
takii? saanko kysyy? miks mulla ei sais olla omia
ystäviä ja kundillani omia?! *phuoh* anteeks..
menee vaa hermot.. ei kaikkien ihmisten pidä
tykätä toisistaan.. ainakaan mun mielestä.. mut
selviytyä pitäis oppia kaikkien kanssa.. ja kyllä
mun kundi nyt hetken niitten mun ystävien kanssa
jaksaa... ei siinä mitään.. ja on meillä
yhteisiäkin ystäviä...tosin vain kolme.. mutta
sentään jotai.
Itse olen seurustellut jo kolme vuotta, mutta
kihloihin tuskin menen koskaan. Kihlaus ei
itsessään mielestäni vielä merkitse mitään.
Sitoutuminen ja rakastaminen löytyy kahden
ihmisen päästä (ja sydämestä), ei mistään
sormuksesta.
Minulla ja poikaystävälläni oli kyllä aivan
toisenlainen näkökulma kihlautumiseen ja
sormusten ostamiseen... Ensinnäkin en ole koskaan
käyttänyt sormuksia ja en tule muita
käyttämäänkään kuin vasempaan nimettömään
kuuluvat...
ja meille kihlautuminen olli/on sitova koska sen
tarkoitus on lupautua toiselle aviovaimoksi/-
mieheksi! Ennenvanhaanhan kihlauksen jälkeen
pappi teki jo kuulutukset...eli sillä on todella
merkitystä,jos menee kihloihin!!!Ja ainakin me
olemme jo suunnitelleet yhteistä tulevaisuutta ja
omia häitämme.... oli mielenkiintoista lukea
viestini aiheuttamaa keskustelua... :(
Joo siis ei millään pahalla mut toi teiän juttu
ei tuu kestämään......
Joo siis ei millään pahalla mut toi teiän juttu
ei tuu kestämään......