lämminvesivaraajan jäähtyminen

Eli rakennus on vuodelta -66, sähköä kuluu n. 30 MW vuodessa sisältäen siis myös kaiken taloussähkön. Puilla ei juurikaan olla lämmitelty. Sähköön menee n. 1800 euroa vuodessa. Lämmitykseen menee tietty suurin osa, yösähkön ja päiväsähkön kulutuksen suhde on noin 90/10.

Varaajassa on kaksi alavastusta ja yksi ylävastus. Tehoista en tiedä. Molempien termostaatit säädetty 90 asteeseen. Vastukset lämpenee oletuksena vain yösähköllä. Välillä toki joutuu kääntämään ne käyttämään päiväsähköä.

En nyt ole varma missä putkessa tuo lämpöpattereiden mittari on, kun se on aikamoinen putkihässäkkä, mutta siis sama mittari näyttää lämpötilan ja paineen. Lämpötila vaihtelee kyllä, mutta on lähestulkoon aina > 30 mutta < 60. Keskimäärin 43. Paineen en ole nähnyt ikinä näyttävän muuta kuin tuon 6 Mvp, paisuntasäiliö tosin on vintillä, ja voisin kuvitella sen olevan yli 6 metrin korkeudessa.

Edellisen asukkaan muistiinpanoista löysin, että järjestelmään oli lisätty ainakin kolme kertaa vettä, noin 40 litraa kerralla, vuosien 94-96 aikana. Mistähän noin suuri hävikki voi johtua? Jos oletetaan, että mikään paikka ei vuoda, niin voiko varaajan vastukset kuumeta niin, että vettä kiehumalla haihtuu? Vastusten termostaattien säätönupeissa on asteikot 120 asteeseen asti, yleensä pidän molempia siinä yhdeksässäkympissä, jolloin vesi lämpenee max. 85 asteeseen.

sirpa kylmissään kirjoitti:

Eli rakennus on vuodelta -66, sähköä kuluu n. 30 MW vuodessa sisältäen siis myös kaiken taloussähkön. Puilla ei juurikaan olla lämmitelty. Sähköön menee n. 1800 euroa vuodessa. Lämmitykseen menee tietty suurin osa, yösähkön ja päiväsähkön kulutuksen suhde on noin 90/10.

Varaajassa on kaksi alavastusta ja yksi ylävastus. Tehoista en tiedä. Molempien termostaatit säädetty 90 asteeseen. Vastukset lämpenee oletuksena vain yösähköllä. Välillä toki joutuu kääntämään ne käyttämään päiväsähköä.

En nyt ole varma missä putkessa tuo lämpöpattereiden mittari on, kun se on aikamoinen putkihässäkkä, mutta siis sama mittari näyttää lämpötilan ja paineen. Lämpötila vaihtelee kyllä, mutta on lähestulkoon aina > 30 mutta < 60. Keskimäärin 43. Paineen en ole nähnyt ikinä näyttävän muuta kuin tuon 6 Mvp, paisuntasäiliö tosin on vintillä, ja voisin kuvitella sen olevan yli 6 metrin korkeudessa.

Edellisen asukkaan muistiinpanoista löysin, että järjestelmään oli lisätty ainakin kolme kertaa vettä, noin 40 litraa kerralla, vuosien 94-96 aikana. Mistähän noin suuri hävikki voi johtua? Jos oletetaan, että mikään paikka ei vuoda, niin voiko varaajan vastukset kuumeta niin, että vettä kiehumalla haihtuu? Vastusten termostaattien säätönupeissa on asteikot 120 asteeseen asti, yleensä pidän molempia siinä yhdeksässäkympissä, jolloin vesi lämpenee max. 85 asteeseen.

Lue lisää

Usein vanhoissa rakennuksissa vintillä käytettiin tavallisesta mustasta raudasta tehtyja paisunta-astoita. Ne kestivät aikansa ja sitten sypyivät rikki. Olen itse joutunut vaihtamaan säiliön ruostumattomaksi 40 vuoden keston jälkeen. Silloin siitä meni peukalo läpi mutta vesi vielä onneksi kesti.

sirpa kylmissään kirjoitti:

Eli rakennus on vuodelta -66, sähköä kuluu n. 30 MW vuodessa sisältäen siis myös kaiken taloussähkön. Puilla ei juurikaan olla lämmitelty. Sähköön menee n. 1800 euroa vuodessa. Lämmitykseen menee tietty suurin osa, yösähkön ja päiväsähkön kulutuksen suhde on noin 90/10.

Varaajassa on kaksi alavastusta ja yksi ylävastus. Tehoista en tiedä. Molempien termostaatit säädetty 90 asteeseen. Vastukset lämpenee oletuksena vain yösähköllä. Välillä toki joutuu kääntämään ne käyttämään päiväsähköä.

En nyt ole varma missä putkessa tuo lämpöpattereiden mittari on, kun se on aikamoinen putkihässäkkä, mutta siis sama mittari näyttää lämpötilan ja paineen. Lämpötila vaihtelee kyllä, mutta on lähestulkoon aina > 30 mutta < 60. Keskimäärin 43. Paineen en ole nähnyt ikinä näyttävän muuta kuin tuon 6 Mvp, paisuntasäiliö tosin on vintillä, ja voisin kuvitella sen olevan yli 6 metrin korkeudessa.

Edellisen asukkaan muistiinpanoista löysin, että järjestelmään oli lisätty ainakin kolme kertaa vettä, noin 40 litraa kerralla, vuosien 94-96 aikana. Mistähän noin suuri hävikki voi johtua? Jos oletetaan, että mikään paikka ei vuoda, niin voiko varaajan vastukset kuumeta niin, että vettä kiehumalla haihtuu? Vastusten termostaattien säätönupeissa on asteikot 120 asteeseen asti, yleensä pidän molempia siinä yhdeksässäkympissä, jolloin vesi lämpenee max. 85 asteeseen.

Lue lisää

Veden haihtuminen ja kiehuminen on eri asia. 40 litraa vuodessa kyllä haihtuukin, jos paisuntaputki on otettu kattilan kiehuntayhteestä eli kattilan päältä. Edellinen asukas on todennäköisesti lämmittänyt kattilaa kiinteällä polttoaineella jolloin kiehahtaminen on hyvin todennäköistä. Kiehuessa vesi hävikki voi olla hyvinkin suurta. Veden lisääminen verkostoon: Pannuhuoneessa on jossain seinällä avonainen putkenpää, ylivuotoputki, joka tulee vintiltä eli paisuntasäiliöltä.
Avaa pannuhuoneessa olevaa täyttöventtiiliä, tosi varovasti, ei missään nimessä täysille ja odota kunnes ylivuotoputkesta tulee vettä. Tällöin vedenpaine/vesimäärä on oikea. Painemittarista ei tarvitse välittää.
Vaara: Ylivuotoputki on monesti niin tukossa että jos täytät paisuntasäiliön liian nopeasti saatta paisuntasäiliö tulvia yli.
Se säiliön kunto on kyllä syytä tarkastaa, sisäpuolelta. Vakuutus ei tahdo korvata paisuntasäiliön vuotoja koska se katsotaan normaaliksi kulumiseksi.
Eikö ylävastus kannata säätää n. 70-80 ja asettaa oletukseksi aina päällä.
Alavastukset 40 asteesen ja oletus kuten ennenkin. Pääset suihkuun illallakin.

Putkisetä kirjoitti:

Veden haihtuminen ja kiehuminen on eri asia. 40 litraa vuodessa kyllä haihtuukin, jos paisuntaputki on otettu kattilan kiehuntayhteestä eli kattilan päältä. Edellinen asukas on todennäköisesti lämmittänyt kattilaa kiinteällä polttoaineella jolloin kiehahtaminen on hyvin todennäköistä. Kiehuessa vesi hävikki voi olla hyvinkin suurta. Veden lisääminen verkostoon: Pannuhuoneessa on jossain seinällä avonainen putkenpää, ylivuotoputki, joka tulee vintiltä eli paisuntasäiliöltä.
Avaa pannuhuoneessa olevaa täyttöventtiiliä, tosi varovasti, ei missään nimessä täysille ja odota kunnes ylivuotoputkesta tulee vettä. Tällöin vedenpaine/vesimäärä on oikea. Painemittarista ei tarvitse välittää.
Vaara: Ylivuotoputki on monesti niin tukossa että jos täytät paisuntasäiliön liian nopeasti saatta paisuntasäiliö tulvia yli.
Se säiliön kunto on kyllä syytä tarkastaa, sisäpuolelta. Vakuutus ei tahdo korvata paisuntasäiliön vuotoja koska se katsotaan normaaliksi kulumiseksi.
Eikö ylävastus kannata säätää n. 70-80 ja asettaa oletukseksi aina päällä.
Alavastukset 40 asteesen ja oletus kuten ennenkin. Pääset suihkuun illallakin.

Lue lisää

Ylävastus pitää olla aina valmiudessa ja alavastuksien yöllä ja termostaatit esim. 80 astetta. Sekä ala- että ylätermostatti. Kysyjän jutusta on luettavissa, että ylävastus on päällä vain yöllä. Se on kesäasento. Talvella pitää olla ylävastus aina valmiustilassa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Ylävastus pitää olla aina valmiudessa ja alavastuksien yöllä ja termostaatit esim. 80 astetta. Sekä ala- että ylätermostatti. Kysyjän jutusta on luettavissa, että ylävastus on päällä vain yöllä. Se on kesäasento. Talvella pitää olla ylävastus aina valmiustilassa.

Lue lisää

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille ja vastanneille hyvistä vinkeistä!

Loppuyhteenvetona siis;
Voin lisätä järjestelmään vettä _varovaisesti_ kunnes ylivuotoputkesta tulee vettä. Jep, tämän putken tiedänkin ja se johtaa pannuhuoneen lattialla olevaan kaivoon.

Säädän ylävastuksen talviaikaan asentoon koko ajan päällä, ja molemmat vastukset about 80 asteeseen. Molemmat vastukset ovat tosiaan tähän asti olleet aina vain yöllä päällä. Heh, kyllä taas tulee sähkölaitos tyytyväiseksi ;) Mutta toivottavasti minäkin...

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Ylävastus pitää olla aina valmiudessa ja alavastuksien yöllä ja termostaatit esim. 80 astetta. Sekä ala- että ylätermostatti. Kysyjän jutusta on luettavissa, että ylävastus on päällä vain yöllä. Se on kesäasento. Talvella pitää olla ylävastus aina valmiustilassa.

Lue lisää

Oikein korjasit. Ajatus karkasi, enpä tiä mistä toi 40 ast. siisen lipsahti.

Putkisetä kirjoitti:

Oikein korjasit. Ajatus karkasi, enpä tiä mistä toi 40 ast. siisen lipsahti.

Tuo 40 astetta tulee kahdestakin jutusta. Jos on iso varaaja ja erillinen lämminvesivaraaja, voisi ylävastuksen (ei alavastusta) säätää 40 asteeseen. Mutta varaajakoko pitää olla varmasti riittävä. Ylävastus tulee päivällä peliin vain todelliseen tarpeeseen noin.

Toinen on se harhaluulo, että ylävastus on jotenkin vain varalla perinteisessä varaajasysteemissä. Ei se ole. Yläosan lämpö pitää varmistaa aina riittäväksi käyttövedelle. Jos kovilla keleillä varaaja alkaa yläosastaan jäähtyä, tulee ylävastus peliin mukaan päivän aikana aina vain pitempiä jaksoja. Ja varaajasta käytetään alaosasta kaikki silti mikä käytettävissä on. Alaosaanhan tuodaan hyvin vilpoista vettä systeemistä.

Yö-päiväsuhde 90/10 % on tosi hyvä, mutta tulee kysyjän tarkoittamia ongelmia, jos on kriittisesti mitoitettu varaaja. 85/15-suhde voi tuottaa jo täysin huomaamattoman lopputuloksen. Eikä sähkölasku siitä juurikaan muutu.

sirpa kylmissään kirjoitti:

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille ja vastanneille hyvistä vinkeistä!

Loppuyhteenvetona siis;
Voin lisätä järjestelmään vettä _varovaisesti_ kunnes ylivuotoputkesta tulee vettä. Jep, tämän putken tiedänkin ja se johtaa pannuhuoneen lattialla olevaan kaivoon.

Säädän ylävastuksen talviaikaan asentoon koko ajan päällä, ja molemmat vastukset about 80 asteeseen. Molemmat vastukset ovat tosiaan tähän asti olleet aina vain yöllä päällä. Heh, kyllä taas tulee sähkölaitos tyytyväiseksi ;) Mutta toivottavasti minäkin...

Lue lisää

Minä laittaisin sen ylävastuksen termostaatin noin 50 asteeeseen ja niin että se menee päälle myös päivällä. Näin vettä riittää suihkulämpöön asti.

Alavastuksen säätäisin 95 asteeseen ja yösähkölle (jos sinnulla on yösähkötariffi), muuten se voi olla vaikka 60 asteen lämmössä ja aina päällä.

Jos sinulla on yösähkötariffi niin kannattaa ehkä harkita sitäkin että laitat erillisen käyttövesivaraajan, jolloin vanhasäiliö riittää paremmin lämmityskäyttöön.

Sepi kirjoitti:

Minä laittaisin sen ylävastuksen termostaatin noin 50 asteeeseen ja niin että se menee päälle myös päivällä. Näin vettä riittää suihkulämpöön asti.

Alavastuksen säätäisin 95 asteeseen ja yösähkölle (jos sinnulla on yösähkötariffi), muuten se voi olla vaikka 60 asteen lämmössä ja aina päällä.

Jos sinulla on yösähkötariffi niin kannattaa ehkä harkita sitäkin että laitat erillisen käyttövesivaraajan, jolloin vanhasäiliö riittää paremmin lämmityskäyttöön.

Lue lisää

Munkin mielestä 50 astetta pitäis riittää suihkulämpöön asti, mutta jos varaajan mittarit tosiaan näyttää 50 astetta, niin saa kyllä olla nopea suihkussa.. Meinaan, että hanaa saa kokoajan kääntää kuumemmalle ja kuumemmalle kunnes loppuu säätövara. Voiskohan siinä sekottajassa olla jotain pielessä?

Sitä on tässä myös tullut mietittyä, että kun tuota puukattilaa käyttää ja polttelee siellä puita, niin tämän kattilan lämpömittari ei nouse yli 60 asteen. Ei ainakaan vielä 4 tunnin yhtäsoittoisen puulämmittämisen jälkeen. Tällä tavalla ei sitten varaajankaan vettä juuri tuota lämpöisemmäksi saa. Onko tuo normaalia?

sirpa kylmissään kirjoitti:

Munkin mielestä 50 astetta pitäis riittää suihkulämpöön asti, mutta jos varaajan mittarit tosiaan näyttää 50 astetta, niin saa kyllä olla nopea suihkussa.. Meinaan, että hanaa saa kokoajan kääntää kuumemmalle ja kuumemmalle kunnes loppuu säätövara. Voiskohan siinä sekottajassa olla jotain pielessä?

Sitä on tässä myös tullut mietittyä, että kun tuota puukattilaa käyttää ja polttelee siellä puita, niin tämän kattilan lämpömittari ei nouse yli 60 asteen. Ei ainakaan vielä 4 tunnin yhtäsoittoisen puulämmittämisen jälkeen. Tällä tavalla ei sitten varaajankaan vettä juuri tuota lämpöisemmäksi saa. Onko tuo normaalia?

Lue lisää

Ei tämä putkitekniikka ole ihan vahvinta alaa, mutta käsittääkseni tavallinen sekoitin sekoittaa kylmää ja kuumaa vettä sille ruuvatulla suhteella, eikä toimi siis termostaatin tavoin, eli jos varaajan lämpötila laskee, niin myös sekoittimesta tulevan veden lämpötila laskee. Putkisedät korjatkoon, jos olen väärässä.

Ymmärtääkesin säätävänkin sekoittimen saa laitettua ja tuossa käytössä se voisi olla tarpeen... tai sitten se oma säiliö käyttövedelle.

sirpa kylmissään kirjoitti:

Munkin mielestä 50 astetta pitäis riittää suihkulämpöön asti, mutta jos varaajan mittarit tosiaan näyttää 50 astetta, niin saa kyllä olla nopea suihkussa.. Meinaan, että hanaa saa kokoajan kääntää kuumemmalle ja kuumemmalle kunnes loppuu säätövara. Voiskohan siinä sekottajassa olla jotain pielessä?

Sitä on tässä myös tullut mietittyä, että kun tuota puukattilaa käyttää ja polttelee siellä puita, niin tämän kattilan lämpömittari ei nouse yli 60 asteen. Ei ainakaan vielä 4 tunnin yhtäsoittoisen puulämmittämisen jälkeen. Tällä tavalla ei sitten varaajankaan vettä juuri tuota lämpöisemmäksi saa. Onko tuo normaalia?

Lue lisää

Älä nyt anna noitten 40-astetta-miesten sekoittaa systeemeitä. Selitin jutun jo tuolla muualla. Kaikilla muilla "säästö"lämpötiloilla on hankala hallita pönttöä oikein.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Älä nyt anna noitten 40-astetta-miesten sekoittaa systeemeitä. Selitin jutun jo tuolla muualla. Kaikilla muilla "säästö"lämpötiloilla on hankala hallita pönttöä oikein.

Äläkä myöskään 50-astetta-miesten jne.

sirpa kylmissään kirjoitti:

Munkin mielestä 50 astetta pitäis riittää suihkulämpöön asti, mutta jos varaajan mittarit tosiaan näyttää 50 astetta, niin saa kyllä olla nopea suihkussa.. Meinaan, että hanaa saa kokoajan kääntää kuumemmalle ja kuumemmalle kunnes loppuu säätövara. Voiskohan siinä sekottajassa olla jotain pielessä?

Sitä on tässä myös tullut mietittyä, että kun tuota puukattilaa käyttää ja polttelee siellä puita, niin tämän kattilan lämpömittari ei nouse yli 60 asteen. Ei ainakaan vielä 4 tunnin yhtäsoittoisen puulämmittämisen jälkeen. Tällä tavalla ei sitten varaajankaan vettä juuri tuota lämpöisemmäksi saa. Onko tuo normaalia?

Lue lisää

Puulämmitys puolella joku vika. Tai kytkentävirhe. Kattilan ja varaajan välillä jostain kohtaa pitäs löytyä termostaatti, joka aukeaa ja päästää lämmintä vettä varaajaan vasta kun kattilan lämpö on noussut vähän yli 70 asteen. Lisäksi siitä pitäs löytyä ns latauspumppu joka kytketään joko käsin tai kytkeytyy mielummin automaattisesti termostaatin ohjaamana päälle kun lämmitys aloitetaan. Tämä pumppu kierrättää ohitusputken kautta kattilan yläosasssa lämminnyttä vettä takaisin kattilan alaosaan alaosaan siihen asti kunnes vesi on lämmennyt niin paljon, että termostaatti alkaa aueta ja päästää riittävän kuumaa vettä varaajaan.
Jos nämä laitteet eivät ole kunnossa tai puuttuvat kokonaan saattaa puílla lämmittäminen jopa jäähdyttää varaajaa. Katso esim. Jämätekin sivuilta oikea kytkentäohje. Samanlaisia kytkentävirhitä on tehty ennenkin. Pilaat kattilasi lämmittämällä sitä liian kylmänä. Ja puuta kuluu, kun kattila pikeentyy, kylmänä poltettaessa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Ylävastus pitää olla aina valmiudessa ja alavastuksien yöllä ja termostaatit esim. 80 astetta. Sekä ala- että ylätermostatti. Kysyjän jutusta on luettavissa, että ylävastus on päällä vain yöllä. Se on kesäasento. Talvella pitää olla ylävastus aina valmiustilassa.

Lue lisää

Mää en nyt oikein ymmärrä miksi ylävastus pitäisi olla PÄIVÄLLÄ 80 astetta.. Alavastukset tietenkin VAIN yöllä päällä ja termostaatti mahdollisimman suurelle, sama koskee myös YÖLLÄ ylävastuksia Mutta tuo ylävastuksen päiväkäyttö!!! eikö sitä taloudellisista syistä kannattaisi päivässä aikaa pitää termostaattia 60 asteisena, silloin pöpöt kuoleen ja lämmintä käyttövettä tulee. Niin ja kesällähän ei varmaan noita alavastuksia kannata käyttää ollenkaan. PS. laita siihen puukattilaan pellettipoltin ja lämmitä sillä, niin maailma pelastuu :)

jorma kirjoitti:

Mää en nyt oikein ymmärrä miksi ylävastus pitäisi olla PÄIVÄLLÄ 80 astetta.. Alavastukset tietenkin VAIN yöllä päällä ja termostaatti mahdollisimman suurelle, sama koskee myös YÖLLÄ ylävastuksia Mutta tuo ylävastuksen päiväkäyttö!!! eikö sitä taloudellisista syistä kannattaisi päivässä aikaa pitää termostaattia 60 asteisena, silloin pöpöt kuoleen ja lämmintä käyttövettä tulee. Niin ja kesällähän ei varmaan noita alavastuksia kannata käyttää ollenkaan. PS. laita siihen puukattilaan pellettipoltin ja lämmitä sillä, niin maailma pelastuu :)

Lue lisää

Älä ihmettele. Vanhemman suunnittelijan lukemat olivat oikein, minä välillä sekoilin lukemien kanssa.

Putkisetä kirjoitti:

Älä ihmettele. Vanhemman suunnittelijan lukemat olivat oikein, minä välillä sekoilin lukemien kanssa.

Että jos varaajan lämpötila on yöllä 80 ja päivällä 80. niin mikä ihmeen varaaja se semmoinen on? tosin tietenkin varaajan alaosa jähtyy,koska sitä ei lämmitetä (kylmempivesi raskaampaa), jolloin osa varaajan tilavuudesta (lämmöstä)käytetään päivällä ja lämmitetään yöllä. Eli jos ylävastuksien lämpötilaa tiputetaan 60 asteeseen silloin riittää päivällä lämmintävettä (lämmivesikierukka varaajanyläosissa) ja käytetään kokovaraajan lämmöhyväksi (80-60) ero....