milaista on asua

Ihan jees, ainakin oman kokemukseni mukaan. Siinä tosin tarttee edes hieman sopeutumis- ja mukautumiskykyä, mutta jos ei ole mikään sairaalloisen ujo ihminen, niin ihan mukavaahan se eläminen vieraan perheen keskellä on. =)
Itse opin saksalaisen perheen luona jonkin aikaa oleskellessani enemmän saksaa kuin koulun oppitunneilla koskaan! Perheen jäsenet eivät nimittäin puhuneet englantia juuri lainkaan. Jos aiot lähteä ulkomaille perhemajoitukseen, niin suosittelen!

mäkin voin jotain osviittaa antaa. myös saksan osalta :) kerran olin perhemajotuksessa kuukauden sit sen lisäks oon joitakin viikkoja viettäny saksalaisessa perheessä asuen. tosin tuolloin tunsin jo yhden perheenjäsenen ennaltaan, kirjeitse.

eipä mulla oikeestaan pahaa sanaa noista kokemuksista oo. pitää vaan rohkeesti osallistuu kaikkiin perheen juttuihin, jos ne mukaan yllyttää. siten saa parhaat kokemukset. sit koskaan ei saa ruveta ajatteleen et joo, oon tällänen toisten nurkissa elelijä. tossa vaiheessa pitää herätä ja joko: muuttaa ajatustapaansa tai sit yksinkertasesti vaan mennä itteensä ja miettii, onks tosiaan eläny aivan 100% lomalaisena. mut jonkinlaista joustavuutta siinä touhussa vaaditaan :)

sit parempi ennalta lähtee semmosella vaatimattomammalla asenteella liikkeelle, ettei tuu kauheita pettymyksiä. (mitä tosin mä en vielä oo joutunu kokeen... -kiitos ehkä mun jalat maassa-asenteen...) on sit tosiaan kivempi yllättyy suuresta talosta tai vessasta.

sit ei kannata säikähtää, jos perhe etukäteen sanoo olevansa tyyliin aktiivisesti seurakunnan touhussa mukana.

Hei! Muutama vuosi sitten oli yhteensä kuukauden Kanadassa kahdessa eri perheessä. Mitä siellä asumiseen tulee, niin riippuu siitä kuinka kauan siellä asuu. Asuin kahdessa eri perheessä tavallaan perheenjäsenenä, mutta kun on kyse lyhyestä ajasta ja jos perhe on hyvä, niin asuminen menee helposti aikalailla turistitouhuksi. Isäntäperheeni veivät minua paljon eri paikkoihin ja sain kokea vain heidän elämän parhaat puolet.
Etenkin kun asuu isäntäperheessä pidempään, pitää muistaa, että kulttuurierot voivat olla maasta riippuen suuretkin. Niin kuin jo muut ovat maininneet, niin kannattaa olla nöyrä. Kahdesta viikosta kai nyt selviää, vaikka asiat eivät mene niin hienosti, mutta pidemmän päälle pitää asennoitua, että nyt eletään heidän tavallaan ja muistaa, että olet yksi perheenjäsenistä. Siipeilijöistä ei kai pidetä juuri missään, joten kannattaa osallistua perheen arkeen siinä määrin kuin he haluavat tai antavat sinun osallistua.
Pidemmästä isäntäperheessä oleskelusta minulla ei kyllä ole kokemusta, mutta tätä olen kuullut Suomeen tulleita vaihto-oppilaita koskien.