Mä vain rakastan!

Mulla on vähä saman tyyline tapaus jätkä antaa
ymmärtää mut ei anna...rakkautta. Johtuen ehkä ku
se on varattu nykyään,mut ei vissii hyvin mee.
Tää vaa yksin kertasesti sano mulle et ei rakasta
mua et ei voi valehdella ittelle ja syy löyty et
se rakastu yhteen toiseen.... ja nyt ollaa kamuja
tietääkseni. Silti se poika viettää ennemmi mun
kans aikaa ku sen muijansa kanssa et ottaa selvää
sitte!!! Nyt se ei sit oo ees soittanu pilarii
hetkee... mut silti meillä on yhteine tausta....
Et miehet on kummia otuksia!!!!

Voi sua...
Ittelläni oli ihan sama tapaus. Mä oon miettiny
asiaa joka päivä-minuutti-sekuntti...ja oon tullu
siihen lopputulokseen et jätkä/muija vaa sanoo
et "ollaan silti frendejä" eron jälkeen sen takia
ettei se satuttais sitä toista NIIN paljon.
Rakkaus
on...ihanaa...vahingoittavaa...lumoavaa...julmaa..
.upeaa...Se on niin kieroa, mutta osaa silti olla
niin ihanaa. Kannattaa vaan antaa ajan parantaa
haavat! Haleja ja tsemiä :)!

Mä tidän mistä sä puhut...mä olen ollu kohta 1,5
vuotta yhen jätkän kanssa ja se kohtelee mua kun
paskaa!Monta kertaa se on meinannu jättää mut
vaikka mä teen kaiken niinku se haluu koska mä
rakastan sitä niin paljon enkä osaa enää olla
ilman sitä!Se satuttaa mu henkisesti melkein joka
päivä mutta niin pahasti että joskus olen
yrittäny saada tuskan pois edes vähäksi aikaa
tekemällä itselleni jotain mikä tuntuu pahalle ja
vie ajatukset hetkellisesti muualle...mutta se ei
oo auttanu on vaan tuntunu kahta kauheemmalle!!Ja
mä sain sen jätkän takia elinikäsen vammanki!!Mä
tiedän et meiän juttu ei toimi enää kauaa ja se
mua pelottaa mitä sitten...mulle ei jää mitään!!
Ja koko ajan mä oon yrittäny et pääsisin ees
vähän irti siitä et ois ees vähän helpompaa jos
se jättää...mut en pysty!!Mut mä karron sulle et
jos sä rakastat sitä tyyppiä niin paljo niin sä
et voi luovuttaa jos ei se ota yhteyttä kun
pyydät niin mee sit käymään sen luona!!Onnee
sulle!Voit mailata sit vaikka jos kiinnostaa!!

ajattelin vaan sanoa sulle te koita kestää ja
keksiä jotain muuta ajateltavaa..
mulla nimittäin oli just samanlainen tilanne
seurustelin yhen jätkän kaa yli vuoden ja se sit
halus saada vaan yhtäkkiä eron..no ei siinä
mitään..mä rakastin sitä ja se mua mut me ei vaan
oltu yhessä..mä rakastin sitä jätkää vielä
PITKÄÄN ja me piettiin jotain yhteyksiä..mut ei
oikeestaan enään..musta tuntu et mä en pääse
ikinä yli mut toisin kävi.... mä tapasin yhen
tosi mukavan jätkän ja me alettiin sit hengaileen
ja ollaan vieläkin yhes (vuosi) mä rakastan sitä
yli kaiken...
hienot muistot siittä ex jätkästä jäi mut sen
huomaa et vanhaa ei kannata jäädä haikaileen...
tsemppiä!!!!

Mulla on käyny sama juttu. Eka erottiin,kumminkin
tekstailtiin,mailailtiin ja sovittiin et ollaa
frendei mut toisin kävi. Enää ei olla missää
tekemisissä toistemme kanssa. Mä rakastan sitä
vieläki mut mä oon päättäny et mä en haikaile sen
perää enää..mä jatkan omaa elämääni ja sillä
selvä.
Yritä mennä etteenpäin ja unohtaa,se auttaa
kaikkein eniten..onnea elämällesi..

Mul on sama tilanne,erosta on n. puol vuotta ja
silti mä ajattelen tätä jätkää about joka
päivä..!!Mä rakastan sitä vieläki!!Oli oikestaa
mu vika ku meil meni poikki ku pelkäsin ain et
menetän sen,ku se on nii ihana ja et mitä se mus
näkee..Enkä uskaltanu ottaa riskejä.. Me ollaan
kavereit kyl vieläki ja ollaa nähtykki ja
soitellaa/textaillaa välil.Ain ku satun näkee sen
vaix vilaukselt sydän hakka sataa.En pysty
unohtaa sitä ja meen hetkii ku oltii yhdes!!Nyt
mul on kyl uus jätkäkamu,ku päätin et on pakko
jatkaa elämää.. mut entiä onx se oikei nykyist
kohtaa,et oon se kans ku ex pöyrii mieles, vaix
välitän nykysestäki iha v*tusti...?? Mut life
goes on!!! Kyl me selvitää!!kai...

Joo, jotenki kuulosti tutulta...!!Mä tapasin
viime kesänä tyypin, johon rakastuin korviani
myöten. Me vietettiin joka helvetin viikonloppu
kimpassa, ei tehty sitoumuksia, oltiin vaan. Mä
salasin mun tunteet, en puhunut rakkaudesta.
Kyllä se sen tiesi et välitän tosi lujaa ja kyllä
sekin välitti, ainakin niin sanoi. Sillä oli
takana kipee ero tyttöystävästään, mä tiesin et
sillä on vielä tunteita sitä kohtaan. Se tyttö
vaan sattu seurusteleen jo toisen kanssa...Mutta
niilläpä napsahtikin jätkäkaverinsa kanssa välit
poikki!!Yhtenä iltana syystalvella tää poitsu
vaan häipy mun sylistä sen syliin!!KIvaa, eikö
totta?Mä itkin ja kirosin, musta tuntu et varmaan
kuolen..Mä yritin kestää hammasta purren, ja
kyllä me vielä kimpassa heiluttiin
jonkunverran..No ei tämä tässä, se hoksaskin et
rupee seurusteleen mun isosysterin kanssa!!Mä
tipuin vauhdilla alaspäin ja makasin vaan
sängyssä ja itkin..Monta viikkoa. Hyvä et kouluun
jaksoin. Mä oisin tappanu itteni ilman mun
ystävää, se jakso olla ja kuunnella.Kukapa muu
ois ymmärtäny sitä tuskaa.. No, ne eros ja se
tyyppi rupes hengaan sen eksänsä kanssa. Se petti
sitä likkaa mun kanssa pari kertaa. Mä satutin
niitä molempia tosi paljon ja mua kaduttaa..No
nekin eros kun se jätkä ei vissiin oikein kestäny
ajatusta et oli tehny joain niin paskaa
rakkaalleen..Aika on kulunu mutta mun tunteet on
samat.. Mä kaipaan sitä joka hetki, oon yrittäny
olla muiden kanssa mut en vain osaa...Viime
yönkin sen kanssa vietin..Nykyään meidän suhde on
aikalailla kummankin puolista
hyväksikäyttöä..Mutta joka kerta kun makaan siinä
sen lähellä kuunnellen se hengitystä mä kuiskaan
hiljaa rakastavani, kaikesta siitä huolimatta
mitä se mulle on tehny..Pakko jaksaa!!!!Sä et
välttämättä ymmärrä mitä tällä mun tarinalla
yritän selittää, mut tiivistetään se näin:
Rakkaus ei kuole, se ei katoa, se elää syvällä
sydämessä, mutta jonain päivänä sen ääni
hiljenee,se ei muistuta itsestään...Ois kiva jos
mailaisit!!!