Ongelma on sellainen että väsyneenä en oikein hillitse itseäni.. kaikki vituttaa ja käyn helposti väkivaltaiseksi. Varsinkin kovat äänet saa minut välillä menettämään hallintani.
Joskus siviilissäkin huomaan vähän jälkeenpäin että olen esim. heittänyt kaveria jollakin kovalla tai vähän murjaissut.
Ja intissähän ne kaikki penteleen alikit huutaa päin naamaa ja jos siellä ei saa nukkua niin tiedä sitten miten minun käy...
Kuitenkin normaalisti hillitsen itseni hyvin ja mielellään menisin vaikka sitten rukkiin. Ei mulla muuta, kunhan avaudun. Kun vielä ehtii.
Joskus siviilissäkin huomaan vähän jälkeenpäin että olen esim. heittänyt kaveria jollakin kovalla tai vähän murjaissut.
Ja intissähän ne kaikki penteleen alikit huutaa päin naamaa ja jos siellä ei saa nukkua niin tiedä sitten miten minun käy...
Kuitenkin normaalisti hillitsen itseni hyvin ja mielellään menisin vaikka sitten rukkiin. Ei mulla muuta, kunhan avaudun. Kun vielä ehtii.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä itselläkin oli alokasaikana välillä tosissaan tekemistä siinä, ettei olisi vetänyt jotain alikkia käkättimeen kun kaikkensa yritti ja toinen vaan huusi ja vittuili korvan juuressa. No, hammasta purren itsehillinnän säilyttäminen onnistui ja jälkeenpäin siviilissä itsehillintä ei ole oikeestaan koskaan tuottanut ongelmia. Jotain siellä intissä siis oppi siinäkin suhteessa.
Eli sisua vaan peliin. Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa. Ja sitä vitutusta kestää vaan aikansa.
T. vänskä