Olen tapaillut naimisissa olevaa miestä nyt jo puolen vuoden ajan ja onneton menin tunnustamaan, että olen ihastunut häneen. En ole rakastunut, mutta hän merkitsee minulle paljon. En odota mitään yhteiseloa, en edes halua sitä, mutta en voi mitään sille, että hän pyörii mielessäni todella paljon. En odota, että hän vastaisi tunteisiini, vaikka sängyssä sellainen tunne ei ole kaukana - hän on niin ihmeen huomioonottava ja hellä, en ole koskaan aiemmin tavannut tällaista miestä. Meillä menee rakastellessa pari tuntia eikä kumpikaan lausu sanaakaan. Ja senkin jälkeen yhteinen hiljaisuus on niin syvää, että sen ei soisi rikkotuvan.
Tiedän, että suhteemme ei voi olla muuta kuin seksuaalinen. Emme todellakaan sovi toisillemme muutoin. Nyt vain menin "avomielisyyttäni" sanomaan tuon, että välitän hänestä niin paljon, mikä myös tavallaan on totta. Minulla on valtavia tunteita häntä kohtaan, mutta ei niille muunlaista suhdetta rakenneta.
Hän soitti minulle ja tunsin, miten hän kerjäsi jotenkin lisää tunnustuksia. En lähde palvomaan häntä, mutta sanokaa, miten menettelisin jatkossa. En halua menettää häntä, mutta haluan hänen ymmärtävän, että minä todella välitän hänestä, mutta en rakasta. Seksipartnerina ja ystävänä haluan säilyttää hänet loppuelämäni.
Tiedän, että suhteemme ei voi olla muuta kuin seksuaalinen. Emme todellakaan sovi toisillemme muutoin. Nyt vain menin "avomielisyyttäni" sanomaan tuon, että välitän hänestä niin paljon, mikä myös tavallaan on totta. Minulla on valtavia tunteita häntä kohtaan, mutta ei niille muunlaista suhdetta rakenneta.
Hän soitti minulle ja tunsin, miten hän kerjäsi jotenkin lisää tunnustuksia. En lähde palvomaan häntä, mutta sanokaa, miten menettelisin jatkossa. En halua menettää häntä, mutta haluan hänen ymmärtävän, että minä todella välitän hänestä, mutta en rakasta. Seksipartnerina ja ystävänä haluan säilyttää hänet loppuelämäni.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nyt on varmaan helpompi elää?!?
Juuri kertomatta tuota ihastumistani olisi voinut jatkaa yhdessäoloa loputtomiin. Nyt hän viestin saatuaan soitti heti ja halusi kuulla sen myös ääneen tai ei suoraan, mutta välillisesti, halusi kuunnella äänensävyä. Jouduin suorastaan paniikkiin, hän taas hallitsee keskustelun.
Olen pyytänyt, että hän ei yhtään innostaisi minua enempää, mutta luulen, että taidan olla vähemmistönä tässä äänestyksessä.
Pakko kai lopettaa suhde. Rikon vain itseni, koska tiedän, että todellista rakkaussuhdetta tästä ei ikinä synny. Olemme vain niin kiinnostuneita seksuaalisesti.
...eli ei elämä yhtään tuosta "tunnustuksesta" helpottunut.
mokasit jo siinä vaiheessa, kun aloitit suhteen varattuun.
En todellakaan mokannut siinä vaiheessa kun ryhdyin suhteeseen - se oli tietoinen teko. Koko tämä tunnekirjo olisi jäänyt kokematta. Jos uudelleen saisin valita, en tekisi toisin. On uskomatonta saada kokea edes kerran tuollainen mies. Suorastaan taivaallinen tunne hänen läheisyydessään. Miksi luopuisin siitä?
Mutta yhtä tarkkaan tiedän, että hän ei kuulu minulle. Eikä meillä varmasti mikään muu sujuisikaan kuin seksi. Miksi siis kieltäytyä siitä? En etsi hänestä muuta.
itsekäs ämmä. todellakin mokasit..ensin aloit
seksisihteeseen varattuun ja nyt ihastuit..
sinä luopuisit hänestä koska hän on toisen OMA
te voitte teoillanne satuttaa muita esim tämän miehen vaimoa.. ja sinäkin varmaan vielä satutat itses,koko ajan ainakin kiusaat itseäs. nyt ihastut mutta kerroit että olet niiin ihatunut
ja tiedät ette voi saada häntä..
Jos itse seurustelisit unelma miehen kannssa
niin sinulle varmaan sitten sopisi että muutkin kävisivät höyläämässä häntä. teethän itsekkin niin, hänhän on toisen oma.
mikäköhän on että sinä et ole saanut miestä?
itsekkyys varmaan paistaa sinun läpi..
"Tyydyn sexiin kun en muuta saa"!! hohojaa